Hyppää pääsisältöön

Pönttöpesintä: Telkkä, erityisen suomalainen lintu

Telkkä.
Jos koloja ei ole tarjolla, telkät voivat pesiä ilmanvaihtohormeissa ja savupiipuissa. Telkkä. Kuva: Yle, Juha Laaksonen miljoona linnunpönttöä

Telkkää voi kutsua suomalaisten kummilinnuksi. Yli puolet Euroopan telkistä pesii Suomessa. Kannanarvio on 170 000–220 000 paria. Olemmekin vastuussa siitä, että telkillä on pesäpaikkoja. Telkänpönttöjen ripustaminen on erittäin tärkeää.

Kun telkät saapuvat järvi- ja merialueiden ensimmäisiin sulapaikkoihin, näkee yhden lintumaailman hauskimmista näytelmistä. Telkkäkoiraat yrittävät vakuutella naaraille, että he ovat lajin ylintä aatelia, parhaita suvunjatkajia. Koiraat sukeltelevat ja uivat naaraiden ympärillä villisti naristen, kurottavat päätään eteenpäin ja kiskaisevat sen sitten voimalla taaksepäin, niin että takaraivo napsahtaa selkähöyhennykseen. Ihme ettei niska katkea.

Luontaisesti palokärjen koloissa

Luontaisesti telkkä pesii palokärjen hakkaamissa koloissa. Samanlaisiin koloihin pesivät myös isokoskelo, helmipöllö, uuttukyyhky, naakka, tuulihaukka sekä orava ja näätä. Jos telkkä asettuu suuriaukkoiseen koloon tai pönttöön, se voikin joutua puolustamaan sitä isokoskelon valtaukselta.
Isokoskelo on kova vastus ja voi jopa surmata telkän.

Palokärki.
Palokärki on luonnon oma pöntöttäjä. Palokärki. Kuva: Yle, Juha Laaksonen Palokärki,miljoona linnunpönttöä

Jos koloja ei ole tarjolla, telkät voivat pesiä ilmanvaihtohormeissa ja savupiipuissa. Ihmisen asettama pönttö on kuitenkin nykyään yhä useamman telkkämamman koti huhti-toukokuussa.

Naaras suosii samaa koloa

Telkkänaaras etsii pesäkolonsa usein jo vuotta tai kahta ennen pesimäpuuhiin ryhtymistä. Yleensä naaras tulee pesimään vuodesta toiseen samaan pönttöön, hyvällä onnella jopa kymmenen vuotta peräkkäin. Eikä yli kymmenen vuotta ole mahdotonta, jos lintu pysyy hengissä ja pönttö kunnossa. Koiras sen sijaan vaihtaa maisemia, koska se pariutuu joka talvi eri naaraan kanssa ja seuraa puolisoaan tämän pesäpaikalle.

Vanhat telkkänaaraat munivat keskimäärin yhdeksän munaa, nuoremmat tyytyvät kolmesta seitsemään. Jos sääolosuhteet ovat vakaat, naaras munii yhden munan puolentoista vuorokauden välein. Mikäli ilmat kylmenevät, naaras voi keskeyttää muninnan jopa muutamaksi päiväksi.

Munat eivät ihan helposti jäädy

Janne Taskinen ja Timo-Heikki Varis kirjoittavat erinomaisessa teoksessaan Telkkä – tuhansien järvien lintu jännittävästä tapahtumasta. Heille tuttu telkkämamma oli ehtinyt munia kolme munaa ennen kuin takatalvi otti vallan. Kolmen päivän ajan lunta tuli solkenaan ja pakkasta oli päivällä kahdeksan astetta, yöllä viisitoista. Telkkänaaras ei käynyt pesällä neljään päivään ja munat jäätyivät pesän pohjaan kiinni. Kukaan ei voinut uskoa, että elämä niissä jatkuisi! Mutta niinpä vain naaras jatkoi munimista, alkoi hautoa ja myöhemmin kaikista munista kuoriutui poikaset.

Älä puhdistele pönttöjä enää huhtikuussa

Naaras ei viihdy munintavaiheessa kolossaan. Se viettää pöntössä vain sen ajan, mitä munimiseen kuluu. Muun ajan sen ruokailee, lepäilee, viettää koiraan seurassa ja paritteleekin vielä sulhon kanssa.

Telkkä pöntössään.
Telkkä pöntössään. Telkkä pöntössään. Kuva: Sten Vikström miljoona linnunpönttöä

Noihin aikoihin, huhtikuussa, jotkut mökkiläiset haluavat puhdistaa talven jäljiltä pöntöt, mutta yllättyvät kurkistaessaan kolosta sisään. Pöntön pohjalla on muutama likaisen sinivihreä muna, muttei lainkaan untuvia. Ovatko ne edellisvuotisia, mitä pitäisi tehdä? Ei kannata tehdä mitään. Telkkänaaras vuoraa vatsapuoleltaan nyppimillään untuvilla myöhemmin lämpimän pesämaljan, mutta vasta sitten, kun on aloittanut haudontapuuhat.

Kova munimaan

Hautominen kestää 27–35 vuorokautta. Haudonta-aikana naaras livahtaa pesältään ruokatauolle pari kertaa vuorokaudessa. Nuo hetket kestävät yhdestä kolmeen tuntiin. Poistuessaan pesältä naaras peittää munat untuvillaan. Jos munat ovat peittämättömiä, emo on joutunut pakenemaan kolosta. Merkkinä säikähdyksestä munien päällä on yleensä ulosteita.

Telkät munivat usein toistensa pesiin, puhutaan loismuninnasta. Jos pöntössä on yli tusina munia, ne ovat mitä todennäköisimmin kahden tai useamman naaraan munimia. Kun useampi naaras munii samaan pönttöön, joskus ongelmaksi voi muodostua se, kuka saa, suostuu tai joutuu hautomaan munat.

Yleensä loismunijat häipyvät, ja kolon varsinainen emäntä hautoo tavanomaista suuremman pesyeen. Yhdestä pöntöstä on lähtenyt maailmalle jopa 19 poikasta. Jos pönttö on pieni ja munia paljon, ne ovat kahdessa kerroksessa. Tällaisistakin pöntöistä on saatu poikaset maailmalle – emo kääntelee munia niin, että kaikki saavat tarpeeksi lämpöä.

  • Kuka pöntössäni asuu?: Uuttukyyhky

    Koiraan soidinääni on kaksitavuinen ”huu-uh huu-uh…”.

    Kesykyyhkyn kokoinen uuttukyyhky on sinertäväharmaa. Rinta on viininpunertava, ja siivellä on kaksi mustaa poikkijuovaa. Koiraan soidinääni on kaksitavuinen ”huu-uh huu-uh…”.

  • Lintumaailman vähenevä "aatelisto": Käki

    Kukkuva soidinääni ”kuk-kuu, kuk-kuu”.

    Käki on naakan kokoinen mutta paljon hoikempi, haukkamaisen pitkäpyrstöinen mutta lyhytjalkainen. Selkä on siniharmaa (naaraalla joskus punaruskea), vatsa tummaraitaisen valkoinen. Piilottelevan ja varovaisen käen huomaa helpoiten koiraan kukkuvasta soidinäänestä ”kuk-kuu, kuk-kuu”.

  • Äänestä parhaat nimet viirupöllökaksosille!

    Ranuan viirupöllönpoikaset saavat nimensä sunnuntaina 21.5.

    Ranuan viirupöllönpoikaset saavat nimensä suorassa lähetyksessä sunnuntaina 21.5. Pöllönpoikasille tuli yli 500 nimipariehdotusta, joiden joukosta raati valitsi viisi suosikkiaan. Nyt te pääsette äänestämään lopullisesta valinnasta!

Uusimmat sisällöt - Miljoona linnunpönttöä