Telkkää voi kutsua suomalaisten kummilinnuksi. Yli puolet Euroopan telkistä pesii Suomessa. Kannanarvio on 170 000–220 000 paria. Olemmekin vastuussa siitä, että telkillä on pesäpaikkoja. Telkänpönttöjen ripustaminen on erittäin tärkeää.
Kun telkät saapuvat järvi- ja merialueiden ensimmäisiin sulapaikkoihin, näkee yhden lintumaailman hauskimmista näytelmistä. Telkkäkoiraat yrittävät vakuutella naaraille, että he ovat lajin ylintä aatelia, parhaita suvunjatkajia. Koiraat sukeltelevat ja uivat naaraiden ympärillä villisti naristen, kurottavat päätään eteenpäin ja kiskaisevat sen sitten voimalla taaksepäin, niin että takaraivo napsahtaa selkähöyhennykseen. Ihme ettei niska katkea.
Luontaisesti palokärjen koloissa
Luontaisesti telkkä pesii palokärjen hakkaamissa koloissa. Samanlaisiin koloihin pesivät myös isokoskelo, helmipöllö, uuttukyyhky, naakka, tuulihaukka sekä orava ja näätä. Jos telkkä asettuu suuriaukkoiseen koloon tai pönttöön, se voikin joutua puolustamaan sitä isokoskelon valtaukselta.
Isokoskelo on kova vastus ja voi jopa surmata telkän.
Jos koloja ei ole tarjolla, telkät voivat pesiä ilmanvaihtohormeissa ja savupiipuissa. Ihmisen asettama pönttö on kuitenkin nykyään yhä useamman telkkämamman koti huhti-toukokuussa.
Naaras suosii samaa koloa
Telkkänaaras etsii pesäkolonsa usein jo vuotta tai kahta ennen pesimäpuuhiin ryhtymistä. Yleensä naaras tulee pesimään vuodesta toiseen samaan pönttöön, hyvällä onnella jopa kymmenen vuotta peräkkäin. Eikä yli kymmenen vuotta ole mahdotonta, jos lintu pysyy hengissä ja pönttö kunnossa. Koiras sen sijaan vaihtaa maisemia, koska se pariutuu joka talvi eri naaraan kanssa ja seuraa puolisoaan tämän pesäpaikalle.
Vanhat telkkänaaraat munivat keskimäärin yhdeksän munaa, nuoremmat tyytyvät kolmesta seitsemään. Jos sääolosuhteet ovat vakaat, naaras munii yhden munan puolentoista vuorokauden välein. Mikäli ilmat kylmenevät, naaras voi keskeyttää muninnan jopa muutamaksi päiväksi.
Munat eivät ihan helposti jäädy
Janne Taskinen ja Timo-Heikki Varis kirjoittavat erinomaisessa teoksessaan Telkkä – tuhansien järvien lintu jännittävästä tapahtumasta. Heille tuttu telkkämamma oli ehtinyt munia kolme munaa ennen kuin takatalvi otti vallan. Kolmen päivän ajan lunta tuli solkenaan ja pakkasta oli päivällä kahdeksan astetta, yöllä viisitoista. Telkkänaaras ei käynyt pesällä neljään päivään ja munat jäätyivät pesän pohjaan kiinni. Kukaan ei voinut uskoa, että elämä niissä jatkuisi! Mutta niinpä vain naaras jatkoi munimista, alkoi hautoa ja myöhemmin kaikista munista kuoriutui poikaset.
Älä puhdistele pönttöjä enää huhtikuussa
Naaras ei viihdy munintavaiheessa kolossaan. Se viettää pöntössä vain sen ajan, mitä munimiseen kuluu. Muun ajan sen ruokailee, lepäilee, viettää koiraan seurassa ja paritteleekin vielä sulhon kanssa.
Noihin aikoihin, huhtikuussa, jotkut mökkiläiset haluavat puhdistaa talven jäljiltä pöntöt, mutta yllättyvät kurkistaessaan kolosta sisään. Pöntön pohjalla on muutama likaisen sinivihreä muna, muttei lainkaan untuvia. Ovatko ne edellisvuotisia, mitä pitäisi tehdä? Ei kannata tehdä mitään. Telkkänaaras vuoraa vatsapuoleltaan nyppimillään untuvilla myöhemmin lämpimän pesämaljan, mutta vasta sitten, kun on aloittanut haudontapuuhat.
Kova munimaan
Hautominen kestää 27–35 vuorokautta. Haudonta-aikana naaras livahtaa pesältään ruokatauolle pari kertaa vuorokaudessa. Nuo hetket kestävät yhdestä kolmeen tuntiin. Poistuessaan pesältä naaras peittää munat untuvillaan. Jos munat ovat peittämättömiä, emo on joutunut pakenemaan kolosta. Merkkinä säikähdyksestä munien päällä on yleensä ulosteita.
Telkät munivat usein toistensa pesiin, puhutaan loismuninnasta. Jos pöntössä on yli tusina munia, ne ovat mitä todennäköisimmin kahden tai useamman naaraan munimia. Kun useampi naaras munii samaan pönttöön, joskus ongelmaksi voi muodostua se, kuka saa, suostuu tai joutuu hautomaan munat.
Yleensä loismunijat häipyvät, ja kolon varsinainen emäntä hautoo tavanomaista suuremman pesyeen. Yhdestä pöntöstä on lähtenyt maailmalle jopa 19 poikasta. Jos pönttö on pieni ja munia paljon, ne ovat kahdessa kerroksessa. Tällaisistakin pöntöistä on saatu poikaset maailmalle – emo kääntelee munia niin, että kaikki saavat tarpeeksi lämpöä.
