Hyppää pääsisältöön

Silta

Silta, yle tv1
Silta, yle tv1 silta

Kun rikossarjan naispoliisia nimitetään otsikossa Saga Norénin manttelinperijäksi, on selvää, että Saga Norén on jättänyt pysyvän jäljen. Nimitykseen saattaa vaikuttaa sekin, että tämä uusi brittisarja Marcella on Silta-sarjan luojan Hans Rosenfeldtin kirjoittama. Tässä keskustelussa Tove Idström kertoo, miksi Saga on niin tärkeä hahmo.

Silta Television tiiliskivissä torstaina 14.4. klo 17.20 ja ti 19.4. klo 22.05 + Areena.

Ruotsalais-tanskalainen vuonna 2011 alkanut sarja Silta (Bron/Broen) on kolmen kautensa aikana tarjonnut kiemuraisia murhajuonia, se on kertonut modernista yhteiskunnasta, jossa elää hajonneita, hajoavia ja kipuilevia perheitä ja se on esitellyt joukon mieleenjääviä hahmoja, kärjessä suoraan tv-sarjojen historian hahmogalleriaan Sarah Lundin (Sophie Grabøl) ja Birgitte Nyborgin (Sidse Babett Knudsen) rinnalle päätyvä malmöläinen rikospoliisi Saga Norén, jota esittää ruotsalaisnäyttelijä Sofia Helin.

tuottajien antamassa tilauksessa oli kaksi ehtoa

Hans Rosenfeldt on vuonna 1964 syntynyt ruotsalainen kirjailija, näyttelijä ja radiotoimittaja, joka ennen Siltaa oli kirjoittanut toistakymmentä tv-sarjaa. Rosenfeldt on kertonut, että kun hän käsikirjoittajaryhmän kanssa alkoi luoda Siltaa vuonna 2006, tuottajien antamassa tilauksessa oli kaksi ehtoa: sarjan piti sijoittua Ruotsiin ja Tanskaan ja sen täytyi olla trilleri.

Ensimmäinen kysymys oli, miten saattaa kahta maata edustavat poliisit yhteen. Ratkaisuksi tuli Kööpenhaminan ja Malmön yhdistävä Juutinrauman silta. Toinen lähtökohta oli saada tanskalaisnäyttelijä Kim Bodnia mukaan. Rosenfeldtin mukaan ruotsalaisissa rikossarjoissa oli jo nähty riittävästi eronneita, ex-vaimojensa ja lastensa kanssa riiteleviä miespoliiseja, jotka tukahduttavat tunteensa, tuijottavat pimeyteen, juovat liikaa ja kuuntelevat jazzia tai oopperaa. Vinkki Wallanderiin lienee selvä. Haluttiin toisenlainen miespoliisi, avoin ja empaattinen ja perheen ympäröimä hahmo.

auto- ja hissikohtaukset ovat Rosenfeldtin suosikkeja

Kim Bodnian esittämän Martin Rohden rinnalle Rosenfeldt keksi ruotsalaisen naispoliisin jolta puuttuvat täysin sosiaaliset taidot. Syntyi Saga Norén. Kahden poliisin kemia oli alusta saakka niin hyvä, että ensimmäiset otokset nähtyään tekijät päättivät, että jokaisessa jaksossa pitää olla kohtaus, jossa Saga ja Martin puhuvat keskenään jostain muusta kuin rikoksesta, jota tutkivat. Näin syntyivät sarjan hahmoja syventävät ja huumoria luovat auto- ja hissikohtaukset, jotka ovat Rosenfeldtin suosikkeja.

Martin Rohde poistui sarjasta toisen kauden jälkeen, juonen tasolla hän joutui vankilaan. Kolmannella kaudella Sagan pariksi tuli tanskalaispoliisi Henrik Sabroe, jota esittää Thure Lindhardt.

Silta, yle tv1
Silta, yle tv1 Kuva: © Filmlance International AB 2015 Photo: Carolina Romare silta

Jo kirjasintyypistä lähtien Silta heijastaa modernismin eleettömyyttä ja kuulautta. Tanskalainen muotoilu ja arkkitehtuuri, Arne Jacobsen ja Poul Henningsen, Henning Larsen ja Jørn Utzon, Bang & Olufsen tulevat mieleen. Luksuskodit ovat avaria kuin galleriat, niin kuin kakkoskaudella Viktoria ja Oliver Nordgrenin koti tai kolmoskaudella Freddie Holstin koti. Ne ovat silmiä hiveleviä ympäristöjä, joissa ihminen vaikuttaa tahralta. Miten ihmiset sitten löytävät mielenrauhan näissä viileyttä henkivissä ympäristöissä? Pysyvätko perheet kasassa? Saavatko lapset rakkautta? Miten kävi avoimen, sosiaalisen, rakastavan perheen ympäröimän, vastasteriloidun Martinin?

Miten kävi avoimen, sosiaalisen, rakastavan perheen ympäröimän, vastasteriloidun Martinin?

Näiden pohdintojen kautta valpas katsoja koukkaakin Sillan rikosjuonien ohi sen suureen aiheeseen.

Sillasta on tehty USA:n ja Meksikon rajalle sijottuva versio The Bridge ja ranskalais-brittiläinen The Tunnel, joka luonnollisesti tapahtuu kanaalin alla. Tulossa oleva venäläinen versio lähtee liikkeelle Narvan sillalta Venäjän ja Viron välillä. Onpa asiaa pohdiskeltu myös Suomessa, kohteena potentiaalinen tunneli Helsingin ja Viron välillä. Ylen Kulttuuricocktail ja yle.fi/arkkitehtuuri järjestivät viime vuoden lopulla kilpailun, jossa haastettiin tunnettuja Helsinki-Tallinna -välin seilaajia kirjoittamaan synopsis tällaisesta sarjasta.

Hans Rosenfeldt on todennut Guardianille, että Sillan neloskausi on tulossa. Sofia Helin ja Henrik Sabroeta esittävä Thure Lindhardt ovat mukana eikä Rosenfeldt pidä edes Kim Bodnian esittämän Martin Rohden paluuta mahdottomana, “jos sitä ei tehdä pelkästään nostalgian vuoksi, jos se todella hyödyttää sarjaa”.

Tarina on jo olemassa ja sen lähtökohta on kaukana Juutinrauman sillasta.

Television tiiliskivissä puhutaan siitä, mitä eroa on juonella ja aiheella, miltä Sillan maailma näyttää ja miksi Saga Norén on sellainen kuin on. Ja myös miksi Henrik Sabroe aiheuttaa Tove Idströmissä “kollegiaalista kateutta”.

Television tiiliskivien kaikki vanhat jaksot ovat Yle Areenassa kuunneltavissa ja ladattavissa.

  • Avaruusromua: Kirje oli tullut Kokkolasta

    Yhtye oli nimeltään Nemesis.

    Se oli naputeltu mekaanisella kirjoituskoneella kanarialinnunkeltaiselle paperille. Kirjeen mukana oli c-kasetti. Oli vuosi 1993. Kirje esitteli kasetilla esiintyvän yhtyeen. Siinä kuvailtiin, kuinka yhtyeen toisen jäsenen taustana oli muutaman vuoden pituinen ura basistina sekopsykedeliaprogeyhtyeessä ja toisen taustana pitkäaikainen vanhojen radioiden tuhoaminen erilaisia virhekytkentöjä käyttäen, kummallisten avaruusäänien aikaansaamiseksi. Yhtye oli nimeltään Nemesis. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssi itsellesi terveemmät aivot

    Aivot voivat hyvin, kun keho ja mieli voivat hyvin.

    Käykö sinulle joskus niin, että erityisen stressaavan työpäivän jälkeen jätät liikunnan väliin ja sorrut lohdutukseksi roskaruokaan? Kotiin tultuasi kohdistat turhautumisesi puolisoosi ja uppoudut koko illaksi mököttämään päätteen ääreen. Yöllä uni ei tule, kun mietit elämäsi kurjuutta. Inhimillistä, mutta aivan väärin, jos ajattelet aivojesi terveyttä.

  • Avaruusromua: Tämänhän ymmärtää jopa nelivuotias lapsikin!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi, minä en ymmärrä tästä yhtään mitään! Näin sanoi Freedonian valtiota johtanut Rufus T. Firefly eli Groucho Marx elokuvassa Neljä naurettavaa naapuria. Jostakin syystä tuo klassikkoelokuva ja klassikkorepliikki tulivat mieleen albumista nimeltä Experimental Synth Kids. Rohkealla ja virkistävällä albumilla on nimensä mukaisesti lasten tekemää elektronista ja kokeellista musiikkia. Jopa nelivuotiaitten lasten. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Elokuvat

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Tere Perestroika! – eli voiko yksi punk-biisi horjuttaa maailman mahteja?

    Musiikki muurin murtajana

    Poliittisen kuohunnan aikoina musiikilla on väliä, se menee suoraan tunteisiin paremmin kuin pamfletit. Viron laulava vallakumous 80-luvun lopulla hyödynsi vanhoja kansallislauluja, mutta myös rockilla ja punkilla oli iso rooli. Euroopan poliittiset valtarakenteet alkoivat säröillä 1980-luvun puolivälissä.

  • Kuvataiteilija Tuula Lehtisen kukkamerimosaiikki lohduttaa ja ilahduttaa sairaalan seinässä Tukholmassa

    Sairaalaympäristössä Tuula Lehtisen kukat lohduttavat.

    Kuvataiteilija Tuula Lehtisen kuusi kerrosta kattavan kukkameriaiheinen mosaiikkiteos viestii luottamuksellisuutta. Danderydin sairaalan seinään kiinnitettyjen mosaiikkipalasten värit ja paikat määriteltiin tarkkaan etukäteen tietokoneohjelmalla. Tampereelle Finlaysonin Pikkupalatsiin ja uintikeskukseen tehdyt suuret mosaiikkityöt olivat vaativia, mutta mikään muu aikaisempi työ ei ole ollut näin haastava.

  • Toivo runoa, jolla muutetaan maailmaa

    Mikä on sinun runotoiveesi?

    Tämän runon haluaisin kuulla -lähetys nostaa liput liehumaan ja banderollit hulmuamaan. Nyt toivotaan runoja, joilla muutetaan maailmaa! Runo katsoo tulevaisuuteen. Se voi ottaa kantaa, muuttaa maailman kauniimmaksi, hauskemmaksi tai ymmärrettävämmäksi. Millä runolla sinä haluaisit maailmaa muuttaa? Lähetyksen vieraana on rap-artisti Paleface.

  • Avaruusromua: Kirje oli tullut Kokkolasta

    Yhtye oli nimeltään Nemesis.

    Se oli naputeltu mekaanisella kirjoituskoneella kanarialinnunkeltaiselle paperille. Kirjeen mukana oli c-kasetti. Oli vuosi 1993. Kirje esitteli kasetilla esiintyvän yhtyeen. Siinä kuvailtiin, kuinka yhtyeen toisen jäsenen taustana oli muutaman vuoden pituinen ura basistina sekopsykedeliaprogeyhtyeessä ja toisen taustana pitkäaikainen vanhojen radioiden tuhoaminen erilaisia virhekytkentöjä käyttäen, kummallisten avaruusäänien aikaansaamiseksi. Yhtye oli nimeltään Nemesis. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Teeman elokuvafestivaalin 2019 juliste on täällä!

    Filmi, metsä ja Stalker festivaalijulisteen inspiraationa.

    Teeman elokuvafestivaalia vietetään taas 27.11.–1.12.2019. Festivaalin visuaalinen ilme sisältää kaikuja Andrei Tarkovskin Stalkerin salaperäiseltä vyöhykkeeltä: Kriittisellä vyöhykkeellä puhutaan elokuvasta. Lataa juliste itsellesi täältä!

  • Tanssi itsellesi terveemmät aivot

    Aivot voivat hyvin, kun keho ja mieli voivat hyvin.

    Käykö sinulle joskus niin, että erityisen stressaavan työpäivän jälkeen jätät liikunnan väliin ja sorrut lohdutukseksi roskaruokaan? Kotiin tultuasi kohdistat turhautumisesi puolisoosi ja uppoudut koko illaksi mököttämään päätteen ääreen. Yöllä uni ei tule, kun mietit elämäsi kurjuutta. Inhimillistä, mutta aivan väärin, jos ajattelet aivojesi terveyttä.

  • Kirsi Marie lähti opiskelemaan sosialismia Itä-Saksaan – löysi yllättäen vilkkaan homo- ja lesbokulttuurin

    Itä-Saksan todellisuus valkeni 2 kuukaudessa

    DDR:n kansainvälinen nuorisokorkeakoulu oli näyteikkuna reaalisosialismiin ja sen tehtävänä aatteen levittäminen ympäri maailman. Koulussa opiskeli vuosittain satoja nuoria eri maista ja kulttuureista. Vuonna 1988 parikymppinen Kirsi Marie Liimatainen seisoi samassa joukossa Itä-Berliinin Bogenseella. Kirsi Marie oli kasvanut työläisperheessä Tampereen Pispalassa.

  • Avaruusromua: Tämänhän ymmärtää jopa nelivuotias lapsikin!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi, minä en ymmärrä tästä yhtään mitään! Näin sanoi Freedonian valtiota johtanut Rufus T. Firefly eli Groucho Marx elokuvassa Neljä naurettavaa naapuria. Jostakin syystä tuo klassikkoelokuva ja klassikkorepliikki tulivat mieleen albumista nimeltä Experimental Synth Kids. Rohkealla ja virkistävällä albumilla on nimensä mukaisesti lasten tekemää elektronista ja kokeellista musiikkia. Jopa nelivuotiaitten lasten. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Toimittajalta: Tulevaisuuden museossa on vain yksi esine – ekokriisin pahentuessa tavarapaljous korvataan elämää säilyttävillä oivalluksilla

    Museo pelastaa ihmisen kulttuurista pelastamisen arvoisen.

    Maapallo on valtavan muutoksen kourissa. Ihmiskunnan vaikutus on sysäämässä sen uuteen vaiheeseen, jossa ilmasto kuumenee ja iso osa nykyisistä eliölajeista uhkaa kadota. Mitä museoiden pitäisi tehdä tällaisessa maailmassa? Yksi vaihtoehto on radikaali pelkistäminen, kirjoittaa KulttuuriCocktailin Teemu Laaksonen.

  • Lukijan yllättävä yhteydenotto kertoo ajasta, kun Suomessa luettiin natsien propagandaa

    Paljastui tarina, joka ulottuu sisällissodasta 1940-luvulle.

    Yhteydenotto antaa lisätietoa ajasta, jolloin Suomi oli Natsi-Saksan liittolainen. Kirjoitin vastikään artikkelin 1940-luvulla Suomessa julkaistusta Signaali-lehdestä, joka oli natsien propagandaa. Kiiltokuvamaisessa suomenkielisessä lehdessä maalailtiin kuvaa onnellisesta tulevaisuudesta, jos natsit voittaisivat toisen maailmansodan.

  • Nukketeatteritaiteilija Aapo Repo: Nuket tekevät tarinasta uskottavan

    Nukenrakentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti.

    Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta.