Hyppää pääsisältöön

Raumalaisten erikoinen "giäl"

Kitukränn-kadun kyltti Vanhassa Raumassa.
Suomen kapein katu Kitukränn Vanhassa Raumassa. Kitukränn-kadun kyltti Vanhassa Raumassa. Kuva: Copyright 2014 Ritva Tarkki, all rights reserved. Kyltti,Kitukränn,Rauma,Vanha Rauma

Miksi Rauman murre on niin erikoinen? Mistä se on saanut vaikutteita? Ja ovatko raumalaiset erityisen hauskoja? Raumalaisen Nortamo-Seoran kapteeni Markku Toivonen kertoi Rauman murteen erityispiirteistä Aristoteleen kantapäälle.

Porissa puhutaan Satakunnan murretta, Turussa Turun murretta ja Raumalla niiden välissä Rauman murretta tai Rauman giält, kuten raumalaiset sanovat. Rauman murre on hyvin omaleimainen ja eroaa muista lounaismurteista.

Raumalaisen Nortamo-Seuran kapteenin Markku Toivosen mukaan Rauman murre on säilynyt ilman hämäläisvaikutteita, joita tuli Turkuun Hämeen Härkätien vaikutuksesta.

– Poris on gäynys samallt tavallk, ko Kokemäejokke pitki on dullu hämäläisytt kauhjast Porihi. Ett seki o menny vähäm bilall.

Toivosen mukaan Raumanjoki on sen sijaan sen verran vähäpätöinen, etteivät hämäläisvaikutteet päässeet pilaamaan Rauman murretta, vaan se säilyi ennallaan.

Se lisseks tul pitsingnypläyksen daito Raumall ja monenäköst mikä viäl tänä päevänäkki näky.

Rauman giälen puhumisalue on vain noin 30 km säteeltään. Ympärillä muut murteet ovat vaikuttaneet voimakkaammin ja Rauman murre on kiilautunut pienelle alueelle rannikolle. Sen pohjoinen raja Luvialla on Suomen jyrkimpiä murrerajoja.

– Vanhema ihmse viäl hyvi muistava nek kaks isso petäjä, mist välist se murreraja kulk, kertoo Toivonen.

Vaikutteita Rauman murteeseen on tullut ulkomailta merimiesten mukana ja kun sitä kuuntelee, niin siinä kuuluu paljon myös viron kielen vaikutusta. Se johtuu siitä, että jo ennen ajanlaskumme alkua, vasarakirveskulttuurin aikaan, muutti paljon baltteja lounaiseen Suomeen.

– Sitt toisalttas taas ruattalaisude vaikutus on aika voimakas ja se mene tonns sitt myähemill ajoill, eli tuhane vuatt täst taappäi. Sillon duald Ruati rannikold muutt sitt tänns Suame rannikoll ruattalaist väestö. Stää kautt tlee aika vahv ruattalaisvaikutus tähän giälehe.

Raumalainen valtameripurjehdus oli 1800-luvun lopulla Suomen suurinta ja raumalaisten miesten ammatti oli luonnollisesti usein merimies. Palattuaan maailman meriltä he toivat mukanaan vaikutteita rauman murteeseen mm. saksan, englannin ja hollannin kielistä.

–Se lisseks tul pitsingnypläyksen daito Raumall ja monenäköst mikä viäl tänä päevänäkki näky, Toivonen lisää.

Rahtialus Wihurin vesillelasku Rauma-Repolan Rauman telakalla v. 1969.
Rahtialus Wihurin vesillelasku Rauma-Repolan Rauman telakalla v. 1969. Rahtialus Wihurin vesillelasku Rauma-Repolan Rauman telakalla v. 1969. Kuva: Yle/ Kalle Kultala rahtilaivat,Rauma-Repola,Rauman telakka

Hauskat raumalaiset?

Kun suomen kirjakieli kehitettiin, sitä haluttiin suojella murteiden vaikutuksilta ja murteet olivat lehdissä ja kirjoissa tiukasti kiellettyjä. Asiaan tuli muutos Rauman kaupunginlääkärin Frans Hjalmar Nordlingin, kirjailijanimeltään Hj. Nortamon, ansiosta. Hän alkoi kirjoittaa raumalaisen purjehdusseuran lehteen pakinoita eli ”jaarituksia” rauman murteella. Kirjoitukset olivat pidettyjä ja pian murrepakinoita löytyi myös muiden murrealueiden lehdistä.

Nordlingin pakinat ja niiden myötä raumalainen huumori tulivat tutuiksi muillekin suomalaisille.

– Oikkjastas siit alkkaten go joku jossain guule stää rauman giäld puhuttava, ni siink kuulijoitte naama mene heti vähä nauruhu – ett jaaha, stää taidetangi olls siäld Raumam bualest, ett se om bäässyt tämsse hauska mainesse. Ja kyll se meistäkkin dänä päevänt tundu aika lystikkäld juur sen tähden go mes stää käytetä ja niit raumlaissi sanoi väännellä, toteaa Markku Toivonen.

Lisätietoa Rauman giälestä

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri