Hyppää pääsisältöön

Suomalaissiirtolaisten tarinat opettavat meitä ymmärtämään nykysiirtolaisia

Amerikansuomalainen ketunmetsästäjä n. 1920
Amerikan- tai Kanadansuomalainen arvokkaan kettusaaliin kanssa 1900- luvun alussa Amerikansuomalainen ketunmetsästäjä n. 1920 Kuva: Yle siirtolaisuus

Jos ymmärtäisimme paremmin suomalaissiirtolaisten lähtömotiiveja, olisi Suomessa helpompi käsitellä myös tämän päivän siiirtolaisuutta. Tätä mieltä on kirjailija Tommi Kinnunen.

Tommi Kinnunen huomasi twitter-virrassaan viisivuotiaan Taneli Panulan twiitin, ja alkoi tutkia viestiä tarkemmin. Historiaa tunteva ja twitteriä ahkerasti käyttävä kirjailija ymmärsi pian, että Taneli on yksi vuonna 1912 #Titanicilla matkaavista suomalaissiirtolaisista, jotka twiittaavat matkansa vaiheista.

Skip Twitter post

Hahmot matkaavat päivä päivältä Amerikkaan, aivan kuten vuoden 1912 siirtolaiset sen tekivät. Hahmojen kanssa voi keskustella ja siirtyä näin virtuaalisesti 104 vuotta ajassa taaksepäin.

Viisivuotiaan Taneli Panulan viesti jäi mieleen. Kinnunen ei voinut olla vertaamatta vuoden 1912 lapualaispoikaa vuoden 2015 kurdipoikaan, joka hukkui Turkin rannikolla.

- Lapualainen Taneli oli pettynyt, kun äiti kielsi ottamasta mukaan lempileluaan. Se sai ajattelemaan, että samantapaisia tunteita käyvät läpi siirtolaislapset tälläkin hetkellä. Ja mitä tarinoita näiden perheiden taustalla onkaan, mitä me emme koskaan kuule, Kinnunen sanoo.

Skip Twitter post

Suomesta lähti 1881–1914 kaikkiaan noin 280 000 ihmistä siirtolaisina Amerikkaan ja Kanadaan. Kohtalokkaasti kuusikymmentäkolme heistä päätyi juuri Titanicille, joka upposi huhtikuun 15. päivä vuonna 1912. Suomalaisista kaksikymmentä selvisi hengissä. Näin siirtolaisuudesta puhutaan numeroin.

Niin sanottu mikrohistoria auttaa eläytymään tavallisten ihmisten unelmiin ja yhteisön elämälle asettamiin rajoituksiin. Kinnusen mielestä Ylen #titanicilla -hanke on juuri tämän takia tärkeä.

- Siirtolaisia ei pidä nähdä pelkkinä apua tarvitsevina massoina tai uhkana. Jokaisella on takanaan omaperäinen tarina, pelkoa, paremman elämän odotuksia ja pettymyksiä, suuria ja ristiriitaisiakin tunteita.

Titanicillakin matkaa niin oopperalaulaja kuin kadulla asuva pikkurikollinen ja salamatkustaja.

Kansa, joka ei tunne historiaansa, on tuomittu toistamaan sen

Suomi ei siis ole ollut köyhälle kansalle unelmien maa. Mutta näistä epäkohdista on mieluusti vaiettu. Siksi #titanicilla-hankekin on tärkeä. Ihmisten osallistuessa ja luodessa "ihmissuhteita" historian henkilöiden kanssa, moniäänisyys ja ymmärrys lisääntyy.

Jos historian ristiriitaisuus tulee tunnetuksi, myös ymmärrys lisääntyy. Anteeksiantamattoman menneisyyden kriisit muuttuvat eri ideologioiden polttoaineeksi.

- Menneisyyden ongelmakohdista on puhuttava, yritettävä ottaa niistä oppia ja etsittävä jotain ratkaisua.

Esimerkkinä Kinnunen mainitsee vuoden 1918, josta paljastuu edelleen vaiettuja tarinoita.

- Nyt vasta keskustellaan objektiivisemmin vuoden 1918 vankileireistä ja vaikkapa Hennalan naisvankien kohtalosta. Kyllähän niistä on tiedetty, mutta kun voittaja on kirjoittanut historiaa, niin ei ole tiedetty niitä yksilöllisiä tarinoita, joita numeroiden ja tilastojen takana on.

Perunajono Kauppatorilla 1918
Perunajono Helsingin kauppatorilla 1918 Perunajono Kauppatorilla 1918 Kuva: Timiriasew Ivan /Helsingin kaupunginmuseo perunajono kauppatorilla 1918
Lapsia sisällisodan aikana. Pojilla puusta veistetyt "aseet". Yhdellä tytöistä valkoinen käsivarsinauha. Valkokaartilaisia tai Suojeluskuntalaisia.
Lapsia sisällisodan aikana. Pojilla puusta veistetyt "aseet". Yhdellä tytöistä valkoinen käsivarsinauha. Valkokaartilaisia tai Suojeluskuntalaisia. Lapsia sisällisodan aikana. Pojilla puusta veistetyt "aseet". Yhdellä tytöistä valkoinen käsivarsinauha. Valkokaartilaisia tai Suojeluskuntalaisia. Kuva: SA-kuva Suomen sisällissota ,suomi

Opettajana Kinnunen on kokenut vaikeaksi tämän hetken keskustelukulttuurin maahanmuutosta. Erityisesti maaahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa.

- Miten selität heille nämä yhteiskunnan viestit siitä, että he tulevat vain loisimaan ja etsimään parempaa elintasoa. Osalla oppilaista on taustalla kuitenkin suurta hätää. Sellaista, jota me muut emme osaa edes kuvitella.

- Poliitikoilta näyttää puuttuvan empatiakyky. Näin puhuvat ihmiset, jotka ovat kaiken saaneet. Poliitikkotasolla ei ole yhtään sellaista ihmistä, joka olisi kärsinyt samaa kuin mitä nämä lapset ja nuoret.

Kirjailija Tommi kinnunen
Tommi Kinnunen Kirjailija Tommi kinnunen Kuva: © Kristian Tervo wsoy

Suomalaisia lähti taloudellisista, poliittisisista ja uskonnollisista syistä

1800-1900 -lukujen taitteen siirtolaisuus oli voimakkainta Pohjanmaalla, jossa lapsia syntyi paljon, maata oli niukasti jaettavaksi ja töitä vähän. Tässä ahdingossa myös herätysliikkeet olivat saaneet vahvaa jalansijaa, eikä työväenaate yleisesti ottaen saanut vahvassa asemassa.

Suomesta lähteneiden motiiveina ovat olleet pitkälti samat kuin tämän päivän siirtolaisilla, joita sota, uskonnollinen ja poliittinen vaino sekä toive vapaammasta ja paremmasta elämästä ajaa Eurooppaan.

Homestead Actin eli ns. pientilalain mukaan jokaisella oli oikeus saada 160 eekkeriä (noin 65 hehtaaria) viljelymaata asuttuaan sillä ensin viisi vuotta. Tämä oli merkittävä etu ennen ns. torpparilakia , joka tuli voimaan Suomessa vasta vuonna 1918. Sitä ennen isännän määräysvallassa olevien maattomien oli erittäin vaikea lunastaa viljelemiään torppa- ja mökkimaita itselleen.

1) Leveämpi leipä ja suoranainen nälänhätä

2) Pakoon Venäjän armeijaa ja sotaa

3) Pakoon sosialismiin kohdistunutta poliittista vainoa

3) Pakoon herätysliikkeiden ankaraa maailmankuvaa

Amerikansuomalainen homestead n. 1904
Amerikkalainen Homestead-laki teki suomalaistorpparista oman maansa herran Amerikansuomalainen homestead n. 1904 Kuva: Siirtolaisuusinstituutti gramofoni

Rajat sulki! 100 vuotta sitten

Siirtolaisuuskrittisyyttä oli myös sata vuotta sitten. Silloin se kohdistui pois muuttavaa siirtolaistulvaan.

Skip Twitter post

Todellisiin aikalaisargumentteihin perustuva fiktiivinen Rajat sulki! -järjestö twiittaa fennomaanien uhkauksia isänmaanpettureille ja luopioille, jotka jättävät maan.

Suomalaiset "elintasopakolaiset" pröystäilivät lähettäessään kirjeitä ja paketteja köyhään kotisuomeen

Historiallisista romaaneistaan tunnettu Tommi Kinnunen olisi kenties nimeltään "Tom Kinn", jos asiat olisivat menneet hieman toisin.

Kinnusen isoäidin äidin sulhanen lähti Amerikkaan vuonna 1910. Morsian ei ehtinyt perään, sillä mies kuoli Amerikassa.

- Morsian muutti Kuusamoon ja päätyi sittemmin esikuvaksi Neljäntienristeyksen Marialle.

Kinnunen muistaa selanneensa lapsena perheensä valokuva-albumeja, jotka olivat täynnä Amerikassa otettuja potrettikuvia.

- Onhan se varmaan niin, että sitten kun lähdetään selkosilta sinne kultamaahan, niin sitä elintasoa esitteleviä kuvia oli lähetettävä kotiväelle kateutta herättääkseen.

Uusimmassa Lopotti -romaanissaan Kinnunen kuvaa pienen Helenan matkaa köyhistä oloista Koillismaalta sokeainkouluun Helsinkiin. Siirtolaisuutta sekin, vaikkakin maan sisäistä.

Asetelma on sama kuin tämänkin päivän pakolaisuudessa ja siirtolaisuudessa.

- Ne joilla oli varaa ja mahdollisuuksia säästää tai järjestää amerikansukulaisten avulla itselleen matkalippu, lähtivät. Kaikista köyhimmät jäivät kärsimään kotimaahan.

#Titanicilla henkilöt
#titanicilla twitterprojektin hahmoja #Titanicilla henkilöt Kuva: YLE/Annukka Palmén-Väisänen RMS Titanic,#titanic
Kommentit