Suomea hallitseva kaava

Kestävyysvaje on suomalaisen politiikan käytetyimpiä termejä. Sillä perustellaan niin miljardileikkauksia kuin työehtojen heikennyksiäkin.

Yhtä ja oikeaa kestävyysvajetta ei silti ole olemassakaan. Vajelukua laskevat monet eri tahot, ja tuloksena on suuri määrä erilaisia kestävyysvajeita – vaikka kaikki käyttävät samaa EU-komission kehittämää S2-kaavaa.

Yhteisestä kaavasta huolimatta vajelukujen hajonta on ollut suurimmillaan yhdestä prosentista seitsemään prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen.

Isot erot johtuvat siitä, että kestävyysvajeen laskijat käyttävät erilaisia lähtöoletuksia. Oletusten määritys merkitsee paljon, koska vajelaskelmissa arvioidaan tulevaisuutta kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Yksi prosenttiyksikkö vajeluvussa merkitsee karkeasti kahden miljardin euron säästöpainetta julkisissa menoissa.

”Eri tahot soveltavat omia käsityksiään siitä, miten maailma muuttuu tai ei muutu, kun mennään pitkälle tulevaisuuteen. Lopputuloksena on tietenkin kovastikin erilaisia käsityksiä siitä, kuinka iso tämä kestävyysvaje on”, julkistalouden professori Markus Jäntti sanoo MOT:lle.

Valtiovarainministeriön vakausyksikön päällikkö Mikko Spolander myöntää, että vajelaskelmiin ”liittyy aika isoa epävarmuutta”.

”Ne ovat eräänlaisia skenaarioita, jotka perustuvat tiettyihin oletuksiin, mutta ei niitä voi pitää ennusteina siinä mielessä, että ne [ennustaisivat] todennäköistä tulemaa seuraavalle viidellekymmenelle vuodelle”, hän sanoo.

MOT:n kestävyysvajepaketti

MOT: Kestävyysvale
TV1 maanantaina 18.4. klo 20
Uusinnat:
- TV1 keskiviikkona 20.4. klo 16.20
- TV1 torstaina 21.4. klo 5.55
Ohjelman voi katsoa myös Yle Areenasta.

Suomen 20 eri kestävyysvajetta

Suomea hallitseva kaava

Suomessa kestävyysvajeeseen uskotaan, Ruotsissa ei