Lauri Miettinen
Yle
Maalämpö on uudisrakentajien suosikki, mutta asennuksen kanssa ei aina kannata pitää kiirettä. Jälkiasennus valmiiseen taloon voi tuottaa omakotiasujalle ison verohyödyn. Lämmitysratkaisun lykkääminen mahdollistaa myös sen, että esimerkiksi lämpöpumpun kannattavuuden voi laskea todellisen kulutuksen mukaan.
Vantaalaisen Mika Raution uusi 241-neliöinen normaalieristeinen omakotitalo on niin iso, että maalämpöä voisi pitää päivänselvänä valintana. Maalämmön tuomat energiasäästöt kun tuppaavat korostumaan isossa talossa.
Rautio ei kuitenkaan ottanut maalämpöä saman tien rakennusvaiheessa.
Idea oli, että maalämmön jälkiasennus mahdollistaisi kotitaloustyön verovähennykset, joita ei rakentamisvaiheessa saa. Niinpä talossa asuttiin aluksi sähkölämmityksen varassa.
Odottavan verohyöty on iso
Kotitaloustyön verovähennykseen pääsee käsiksi vasta, kun uudisrakentamisen lopputarkastuksista on kulunut kaksi vuotta. Mutta jälkiasentajan veroetu on maalämpöurakassa mahtava, jopa useita tuhansia euroja.
Suurin verovähennys on nyt 2 400 euroa per henkilö ja 4 800 euroa per kaksi puolisoa vuodessa, jos työn osuus maalämpöurakassa kasvaa riittävän suureksi. Summat vähennetään suoraan veroista.
Maalämmön tai muun lämmitysratkaisun jälkiasennus voi aiheuttaa lisäkuluja, mutta niitä voi minimoida asian huomioimisella rakennusvaiheessa.
- Uusi talo voidaan suunnitella siten, että jätetään optio maalämmölle, sanoo Mika Rautio.
Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kallioreiän paikka ja maalämpöpumpun vaatima tila mietitään jo rakentamisvaiheessa.
Energiapihi talo voi yllättää
Maalämmön tai muun lämmitysratkaisun jälkiasennuksessa on Mika Raution mielestä sekin etu, että valinnan kannattavuutta voi arvioida todellisen energiankulutuksen valossa. Mitä suurempi on lämmitystarve, sitä suurempia euromääräisiä säästöjä esimerkiksi maalämpö tuottaa.
Raution omassa talossa sähkönkulutus oli 17162 kilowattituntia ensimmäisenä asumisvuonna.
Kun luvusta vähentää kotitaloussähkön ja lisää runsaan puunkäytön tuoman energian, voi arvioida karkeasti, että talo tarvitsi tilojen ja veden lämmitykseen n. 17 000 kilowattituntia kyseisenä vuonna.
Se on huimasti vähemmän, kuin mitä rakennusluvan liitteessä oli arvioitu. Valtion asiantuntijayritys Motivankin laskuri tarjoaa samankokoiseen taloon samalle henkilömäärällä 25600 kilowattitunnin lämmityskulutusta.
- Itselläni on rakennusblogi netissä. Olen törmännyt siellä muihinkin blogin pitäjiin, jotka ovat ihmetelleet samaa asiaa, kun uuden talon energiankulutus on jäänyt ennustetusta.
Todellinen kulutus kääntää laskelmat
Raution talossa niukkaa sähkölaskua selittää mm. runsas polttopuunkäyttö, huolellinen eristys, tilasuunnittelu, kolmekerroksisuus ja ensimmäisen vuoden osalta lauha talvi.
Myös vedenkulutus on saatu taloudellisiin lukemiin. Muutoin perhe on melko tavanomainen sähkön kuluttaja, arvioi Rautio.
Tilanne ei tietenkään ole sama kaikissa kodeissa, kun asumistavat vaihtelevat ja talotkin ovat yksilöitä.
Yksi asia on kuitenkin selvää: Jos arvio uuden talon energiankulutuksesta pettää, niin samalla myös kannattavuuslaskelmat eri lämmitysmuotojen välillä voivat heittää härän pyllyä.
Yleensä maalämpökauppiaat lupailevat, että Raution 241-neliöisen talon kaltaisissa isoissa kohteissa maalämpö tuo ainakin parin tuhannen euron vuosisäästöt sähkölämmitykseen verrattuna. Sellaisia lukuja Rautiollekin esitettiin ennen rakentamista.
Nyt hän arvioi todellisen kulutuksen perusteella, että maalämmön säästöt jäisivät tuhannen euron tuntumaan nykyisillä sähkönhinnoilla.
Maalämpöä ei taloon lopulta asennettu, vaan sinne hankittiin ilma-vesilämpöpumppu.
Lue lisää:
Pientalon lämmityksen valinta vaatii paljon puntarointia – apua saa Motivan laskurista
Omakotitalon rakentajalla on tarjolla ainakin kymmenkunta vakavasti otettavaa lämmitysvaihtoehtoa. Parhaan valinnan teko on osin arvaamista, sillä kukaan ei tiedä energian hintoja vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen.
Mäntsäläläinen Aku Eronen aikoo rakentaa pientalon Myrskylään, mistä löytyi upea tontti.
