Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Kun vesi ehtyy, kuulumme kuolemalle

Veden muistista, merkityksestä Anne Flinkkilän kanssa keskustelemassa kirjailija Emmi Itäranta,dokumentaristi Petteri Saario ja ympäristövaikuttaja Leo Stranius.
Emmi Itäranta, Anne Flinkkilä, Leo Stranius ja Petteri Saario keskustelevat vedestä. Veden muistista, merkityksestä Anne Flinkkilän kanssa keskustelemassa kirjailija Emmi Itäranta,dokumentaristi Petteri Saario ja ympäristövaikuttaja Leo Stranius. yle tv1

TV1 keskiviikkona 20.4.2016 klo 22.00 - 22.50, toinen lähetys lauantaina 23.4. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.

Kirjailija Emmi Itäranta ja luontodokumentaristi Petteri Saario ovat tarinankertojia. He haluavat omilla töillään herätellä ihmisiä.

Leo Stranius on ympäristövaikuttaja, joka ei riehu barrikadeilla vaan haluaa vaikuttaa tulevaisuuteen yhdessä, politiikan ytimen kautta.

Inhimillisessä tekijässä keskustellaan yhdestä elämän tärkeimmästä edellytyksestä eli vedestä. Suomalaisilla on aina ollut paljon hyvää, puhdasta vettä, mutta pian se ei ole enää itsestäänselvyys.

Tulevaisuuden maailma

Kansainvälisestikin menestynyt Emmi Itäranta on kirjoissaan luonut tulevaisuuden maailmoja, joissa vesi on keskeisessä roolissa.

Teemestarin Kirja -teoksen maailmassa ilmastonmuutos on edennyt niin pitkälle, että suuria osia maapallosta on elinkelvottomina ja puhtaasta vedestä on huutava pula. Vesi on kallein ja tärkein aine, se on vallanpitäjien tarkassa hallinnassa, vesirikoksista rangaistaan ankarasti.

Kirjan päähenkilö, nuori Noria-tyttö joutuu vaalimaan suurta salaisuutta: on olemassa tunturilähde, josta saa puhdasta, makeaa vettä. Kuolemantuomion alainen vesirikos, siis.

Veden muisti on pitkä

Petteri Saario on jo parinkymmenen vuoden ajan tehnyt palkittuja ja katsottuja luontoelokuvia ja -sarjoja.

Vesi on aina keskeinen elementti, koska ilman vettä ei ole elämää. Petteri kertoo, että kantoi jo lapsena huolta luonnosta, merentutkija Jacques Cousteau oli suuri vaikuttaja, jonka innoittamana Petteristä tuli sukeltaja.

Hän sanoo, että veden pinta erottaa näkyvän ja näkymättömän maailman. Veden alla on miljoonia vuosia vanhoja muodostelmia. Toisaalta veden alla näkyy myös ihmisen välinpitämättömyys, kun autonromut, huonekalut ja muut rojut ovat löytäneet hautansa veden alla.

Veden muisti on myös pitkä, syvänteistä voi nousta myrkkyjä vuosien ja vuosikymmenten jälkeen.

Omavaraistaloudessa maalla

Leo Stranius toimii Suomen Luonnonsuojeluliitossa ja arvelee olevansa jonkinlainen cityvihreä, mutta ei pidä sitä haukkumanimenä.

Hän sanoo, että kaupunkilaisella voi olla yhtä vahva luontosuhde kuin luonnon keskellä eläjälläkin. Sitä paitsi Leo on kasvanut maalla ja sanoo, että isovanhempien kanssa elettiin lähes omavaraistaloudessa, tärkeimmät vesimuistot ovat joki ja kaivovesi.

Vesi, ihmisoikeus

Petteri sanoo, että me suomalaiset emme oikein osaa arvostaa puhdasta vettä, koska meillä on sitä aina ollut ja paljon. Voiko kohta olla toisin?

Emmi on juuri viettänyt kaksi kuukautta Kaliforniassa, joka on kärsinyt pitkään kuivuudesta. Hän sanoo, että vielä ongelmat ovat ikään kuin ensimmäisen maailman ongelmia: autonpesua on säännösteltävä, puutarhan kastelua vähennettävä. Silti veden puute on tosiasia.

Petteri taas puhuu siitä, miten monessa maassa vesi jo nyt jakaantuu köyhien ja rikkaiden kesken. Köyhät saavat likaisimman veden, rikkailla on varaa ostaa puhdasta pullovettä.

Leo sanoo, että vesi ja valta ovat aina liittyneet yhteen. Silti veden pitäisi olla ihmisoikeus.

Kuka omistaa veden?

Voiko tulevaisuudessa olla edessä tilanne, että kansainvälinen virvoitusjuomajätti omistaa Suomen isot järvet?

Ehkä ei ihan niin, mutta Petteri kehottaa ihmisiä silti olemaan hereillä. Hän muistuttaa, että Suomessa vesiensuojelun sanotaan alkaneen siitä, että Helsingin naiset eivät enää voineet pestä pyykkejään, kun sisävedet olivat niin saastuneita.

Eri säätyjen naiset marssivat päättäjien puheille. Usein puhutaan vähän halveksivaan sävyyn nimby eli not-in-my-backyard -ilmiöstä, mutta Petteri sanoo, että on erittäin terveellistä olla huolissaan myös omasta takapihastaan ja lähiympäristöstään.

Vielä on aikaa toimia

Monet maailman sodat ja konfliktit juontavat jo nyt juurensa veteen ja sen saatavuuteen. Syyrian sodankin taustalla on yhtenä syynä kuivuus.

Leon mukaan on laskettu, että mikäli ilmasto lämpenee kaksi astetta, meillä tulee olemaan tulevina vuosina 200 miljoonaa ilmastopakolaista, niin että tämän päivän pakolaisaalto on pientä alkusoittoa.

Emmi, Petteri ja Leo ovat silti optimisteja. Vielä on aikaa tehdä jotain, ja ympäristöasioiden pitäisi saada pysyvä paikka politiikan kovassa ytimessä ja hätäkokouksia tulisi järjestää muistakin kuin lyhyen tähtäimen taloudellisista huolista.

Luonto parantaa

Vaikka Emmin kirjojen maailmassa vallankäyttö on julmaa, silti hän uskoo ihmisiin. Vaikka ihmiset kykenevät valtavaan itsekkyyteen, hän näkee myös paljon välittämistä, myötätuntoa ja epäitsekkyyttä.

Petteri sanoo, että luonnossa kulkeminen ja sen dokumentoiminen on opettanut hänelle paljon ajasta. Hän sanoo, että on pakko päästä ulos, tuntea pärskyt, tuulen ja sateen piiskaus, kastuminen ja palelu. Samaa luonnon parantavaa vaikutusta hän suosittelee muillekin.

Kommentit
  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.