Hyppää pääsisältöön

Korkeasaaren vauhdikkaalle alkutaipaleelle kuului juopottelua ja merimiehiä

Korkeasaari 100 vuotta -dokumentissa (1989) nähdään vanhoja filmejä eläintarhan alkuvaiheilta, kuullaan sen värikästä historiaa sekä tutustutaan tarhan asukkeihin ja työntekijöihin. Dokumentti on kuvattu Korkeasaaren 100-vuotisjuhlavuonna.

Ensimmäiset kiinnostavat tiedot Korkeasaareen liittyen ovat jo 1500-luvulta Suomen suurisuhtinas Juhanan ajalta, tietää Korkeasaaren intendentti Ilkka Koivisto. Juhana-herttua päätti, että saaresta tulisi Helsingin omaisuutta. Ihmiset kävivät saarella ulkoilemassa jo silloin.

“Myöhemmin saarta ruvettiin käyttämään esimerkiksi lammaslaitumena, puutavaran säilytyspaikkana ja täältä tuotiin myöskin juomavettä kaupunkiin”, Koivisto kertoo.

1800-luvun lopulla saaresta tuli suosittu ajanviettopaikka, ja siellä kelpasi myös juopotella. Kaupunki kyllästyi levottomuuksiin ja rähinöihin, joten saari vuokrattiin Helsingin Anniskeluyhtiölle, joka säännösteli alkoholin tarjontaa ja ylläpiti järjestystä. Samalla syntyi ajatus, että yhtiö perustaisi saarelle eläintarhan. Ehdolla Helsingin eläintarhaksi oli myös toinen paikka, joka tunnetaan nykyään Eläintarhana. Eläintarha hävisi yhdellä äänellä Korkeasaarelle, joka kirjattiin perustetuksi 1889.

Merimiehet toivat mukanaan apinoita, papukaijoja ja tämän kaltaisia eksoottisia eläimiä, joita tänne tarjottiin ja yritettiin parhaimman mukaan sijoittaa.― intendentti Ilkka Koivisto

Koivisto jatkaa Korkeasaaren esittelyä historiallisesta näkökulmasta. Aivan laiturin kupeessa nököttävä vuonna 1887 rakennettu koristeellinen rakennus on nykyään neuvontapiste. Aikoinaan se oli laivoja odottavan väen odotushuone ja myös vartijoiden käytössä.

Ilkka Koivisto ja Dick Forsman seisovat Korkeasaaren neuvontarakennuksen edessä dokumentissa Korkeasaari 100 vuotta.
Ilkka Koivisto ja Dick Forsman neuvontapisteen edessä. Ilkka Koivisto ja Dick Forsman seisovat Korkeasaaren neuvontarakennuksen edessä dokumentissa Korkeasaari 100 vuotta. Kuva: Yle kuvanauha Korkeasaari,arkkitehtuuri (erikoisala),rakennukset,eläintarhat,Ilkka Koivisto,Dick Forsman
Kuvakaappaus Korkeasaaren ravintolasta dokumentissa Korkeasaari 100 vuotta (1989)
Höijerin suunnittelema Korkeasaaren ravintola Pukki. Kuvakaappaus Korkeasaaren ravintolasta dokumentissa Korkeasaari 100 vuotta (1989) Kuva: Yle kuvanauha Korkeasaari,eläintarhat,ravintolat

Vuonna 1884 rakennettu ravintola Pukki on arkkitehti Theodore Höijerin suunnittelema. Höijerin muita suunnittelemia rakennuksia Helsingissä ovat muun muassa Rikhardinkadun kirjasto, Hotelli Kämp ja Ateneumin taidemuseo.

“Täällä verannalla on istunut kuuluisuuksia. Muun muassa Jalmari Finne kirjoitti pitkän runoelman, oodin ylistykseksi tälle ravintolalle vuonna 1934”, Koivisto kertoo.

Koivisto on varsinainen tietopankki, jonka suusta putoavat niin nimet kuin vuodetkin kuin apteekin hyllyltä. Samalla kun Koivisto kierrättää dokumentin toimittaja Dick Forsmania ympäri saarta ja puhuu paikan historiasta, nähdään paljon vanhaa hienoa filmimateriaali 1930-50-luvuilta.

Korkeasaarella on kunniatehtävä

Koivisto kertoo, että kun sana aikoinaan kiiri eläintarhasta, halusivat monet lahjoittaa sinne asukkaita. Monilla suomalaisilla oli esimerkiksi karhuja, jotka olivat jääneet orvoiksi, kun niiden emät oli ammuttu. Ensimmäiset Korkeasaaren karhut tulivat kuitenkin Leningradista lahjoituksena.

“Samaan aikaan oli päätetty, että tänne tulisi vain pohjoisen eläimiä, mutta tilanne karkasi vähän käsistä”, Koivisto sanoo.

“Merimiehet toivat mukanaan apinoita, papukaijoja ja tämän kaltaisia eksoottisia eläimiä, joita tänne tarjottiin ja yritettiin parhaimman mukaan sijoittaa.”

Meininki Korkeasaaressa oli alkuaikoina muutenkin kovin vauhdikasta, ja se muistutti huvipuistoa kaikkine aktiviteetteineen. Oli keilarataa ja ampumarataa. Pikku hiljaa Korkesaaren eläinkannan kasvaessa se keskittyi enemmän juuri eläintarhatoimintaan.

Eläimet eivät ole niinkään meitä varten, ne ovat itseään varten. Ne ovat meidän sisariamme ja veljiämme.― Ilkka Koivisto

Forsman tapaa Korkeasaaren työntekijöitä. Eläintenhoitaja Pirjo Hirvensalo maanittelee ahmoja syömään lihakimpaleita:

“Palleroiset, tulkaas syömään sieltä! Tulkaa! Pian pian! Katoppas! Nappulat, tulkaas kattomaan! Noh! Pian pian pian!”

Hirvensalo kertoo lumileopardeista, jotka ovat eläintarhan ylpeys. Korkeasaarella on kunnia säilyttää lumileopardien kantakirjaa, eli kirjaa kaikista maailman eläintarhojen lumileopardeista. Kun leopardeja halutaan käyttää siitokseen, kysytään Korkeasaaresta, keiden kanssa siitos voisi onnistua. Näin vältytään myös sukusiitoksella. Korkeasaari sai tämän kunnian, sillä eläintarhassa on onnistuttu erinomaisesti lumileopardien kasvattamisessa.

Karhu ohjelmassa Korkeasaari 100 vuotta (1989)
Ensimmäiset karhut tulivat Korkeasaareen Leningradista. Karhu ohjelmassa Korkeasaari 100 vuotta (1989) Kuva: Yle kuvanauha karhu,Korkeasaari,eläintarhat,kalterit
Lumileopardi aitauksessaan dokumentissa Korkeasaari 100 vuotta
Korkeasaaressa säilytetään lumileopardien kantakirjaa. Lumileopardi aitauksessaan dokumentissa Korkeasaari 100 vuotta Kuva: Yle kuvanauha lumileopardi,saalistajat,Korkeasaari,eläintarhat
Mary-Ann Vane-Tempest juottaa kilille maitoa dokumentissa Korkeasaari 100 vuotta (1989)
Kili juo ahnaasti Mary-Ann Vest-Tempestin sille antamasta tuttipullosta. Mary-Ann Vane-Tempest juottaa kilille maitoa dokumentissa Korkeasaari 100 vuotta (1989) Kuva: Yle kuvanauha kilit,vuohieläimet,Korkeasaari,eläintarhat,tuttipullot

Yksi eläintarhojen tärkeimmistä tehtävistä on säilyttää sukupuuttoon kuolemassa olevia lajeja. Koivisto kertoo, että eläintarhassa kasvatetuista kannoista yksilöitä pyritään päästämään myös takaisin luontoon, mikäli se on mahdollista. Onnistunut esimerkki tällaisesta on visentti eli euroopanbiisoni. Koivisto sanoo, että märehtijöiden totuttaminen luontoon onkin varsin helppoa niiden kaavamaisen käytöksen vuoksi.

Entä miten on eläinten hyvinvoinnin laita Korkeasaaressa? Varsinkin maailman muihin eläintarhoihin verrattuna oikein mainio, Koivisto kertoo. Se on suorastaan pakko, sillä eläinsuojelulaki velvoitti paikan tekemään tietyn suuruiset aitaukset eläimille.

“Näin laajoja tiloja ei ole missään muualla maailmassa määrätty, vaan muualla sallitaan varsin kehno eläintenpito”, Koivisto sanoo.

Loppuun Koivisto kertoo, mitä toivoisi kaikkien Korkeasaaren kävijöiden ymmärtävän.

“Eläimet eivät ole niinkään meitä varten, ne ovat itseään varten. Ne ovat meidän sisariamme ja veljiämme.”

Lisää ohjelmasta

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

  • Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa

    Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat

    Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
    Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa