Jenni Honkanen
Yle
Harva on luontainen esiintyjä. Vaikka esiintyminen jännittää, ei kuitenkaan kannata vaipua epätoivoon. Anssi Kela ja puheviestinnän opettaja Ville Jakkula korostavat samanlaisia asioita puhuessaan esiintymisestä ja jännittämisestä.
Anssi Kela kuvailee itseään kouluaikoina syrjäänvetäytyväksi sivusta seuraajaksi.
Tuosta koululaisesta ollaan tultu pitkä matka, kun Kela asettelee kännykkäänsä valmiiksi suoraan Periscope-lähetykseen antaessaan samalla haastattelua.
–Mä en ole koskaan ollut mikään hirveä jännittäjätyyppi, hän sanoo.
Siitä huolimatta Kela ei pidä itseään luontaisena esiintyjänä. Usean vuoden kokemus ja rutiini ovat auttaneet häntä. Tämäkään ei tosin ole aivan yksiselitteistä. Kela tietää myös pitkän linjan esiintyjiä, jotka edelleen jännittävät paljon.
–Jännittäminen liittyy usein nuoruusikään, kun haetaan omaa roolia ja identiteettiä, kertoo Lapin yliopiston kielikeskuksen johtaja ja puheviestinnän opettaja Ville Jakkula.
Usein voi tuntua, että on aivan yksin asian kanssa, mutta näin ei ole. Esiintymisjännitys on todella yleinen ilmiö ja luontainen osa ihmisen olemusta.
Nämä asiat on syytä pitää mielessä, jos muiden eteen astuminen tuntuu ahdistavalta.
Etsi myönteisiä vaikutuksia
Jännittämisestä ei tarvitse pyrkiä eroon. Treenaamisessa on pikemminkin kysymys siitä, miten jännittämisen myönteiset vaikutukset tunnistetaan ja otetaan käyttöön.
–Näen jännittämisen positiivisena asiana. Se vireyttää ja auttaa skarppaamaan. Ilman sitä ihminen voi olla hyvinkin vetämätön ja tilanteeseen reagoiminen hidasta, sanoo Jakkula.
Kela kertoo, että kokemus ja rutiini ovat tehneet hänestä esiintyjän.
–Ammattitaidon karttuessa oppii, mihin kannattaa keskittyä ja mihin ei. Nykyään pidän itseäni jopa melko hyvänä esiintyjänä.
Kela tykkää haastaa itseään hyppäämällä välillä syvään päähän. Jännityksen kokemus on usein merkki siitä, että ollaan jonkin uuden haasteen äärellä. Parhaassa tapauksessa se johtaa onnistumisen kokemukseen.
Kela kertoo esiintymisestään Eric Claptonin lämppärinä Hatrwall areenalla. Hän nousi lavalle polvet tutisten kitaransa kanssa. Keikka oli loistava ja tärkeä käännekohta hänen urallaan.
–Siitä tilanteesta selviäminen antoi paljon itsevarmuutta ja rohkeutta. Jos tuone voi mennä mies ja kitara niin ei taida löytyä paikkaa, jonne ei voisi, sanoo Kela.
Heitä pallo yleisölle
Jakkula muistuttaa, ettei esiintyminen ole yksisuuntainen vuorovaikutustilanne. Osallistujia on kummallakin puolella pöytää.
Kelalla on tästä loistava esimerkki muusikon uralta. Kaksi samanlaista keikkaa peräkkäisinä iltoina voivat olla täysin erilaiset.
–Yleisö ei ole yhdentekevä vaan sillä on todella merkittävä rooli keikan onnistumisen kannalta. Juuri se tekee eron normikeikan ja älyttömän keikan välillä, sanoo Kela.
Myös tavallisemmassakin esiintymistilanteessa vastuuta voi jakaa laittamalla osallistujat töihin. Esiintyjän ei tarvitse olla ainoa puhuva pää edessä. Jokainen voi vaikuttaa siihen, millaiseksi tilanteen rakentaa. Jakkula suositteleekin kokeilemaan pallon heittoa yleisölle.
Älä unohda huumoria
Huumori lienee yksi tärkeimmistä asioita, jota pitää mielessä esiintymistilanteessa.
–Asiota ei kannatta ottaa niin vakavasti. Huumori ja itselle nauraminen ovat hyviä lääkkeitä. Ei toisille nauraminen, mutta toisten kanssa nauraminen, tarkentaa Jakkula.
Anssi Kelan mielestä esiintyvässä ammatissa itseironia on soittotaidon jälkeen tärkein asia.
–Säälin ihmisiä, jotka eivät kykene nauramaan itselleen.
Netistä löytyy paljon vinkkejä ja harjoituksia jännityksen hallintaan.
Tutustu esimerkiksi näihin:
