Janne Huttunen
Yle
Töiden tekeminen, metsästys ja juhliminen. Järjestys vaihtelee päivän mukaan. Näistä elementeistä koostuu pohjoiskarjalaisen poikamiehen elämä 2000-luvun alussa kuvatussa Erkko Lyytisen dokumentissa Rajaseudun poikamiehet. Jotain miesten elämästä kuitenkin puuttuu. Jotain, jonka vuoksi käydä töissä ja metsällä tai jättää tivolin pyörittäminen vähemmälle. Tuo puuttuva on nainen, manteli elämän puurossa.
Mujunen on muuttamassa pois kotoaan. Hetki on sopiva, kun poika on yhä poika eikä peräkammarin poika. Pasi viihtyy vielä piha-aitassaan, mutta haave omasta “lukkaalista” elää jo hänenkin mielessään.
Mujunen ja Pasi ovat kaveripiirin leikkimielisen poikamiesklupin kantavia voimia. Nimensä mukaisesti klupilaiset ovat poikamiehiä, mutta yritys tilanteen korjaamiseksi on kova. Omat haasteensa naisten löytymiselle asettavat syrjäinen asuinpaikka pohjoiskarjalaisessa pikkukylässä sekä ajoittain lapasesta lähtevä rohkaisuryyppyjen nautiskelu.
Eipä siinä paljo oo töppönen muata tappaillu sen (eron) jälkeen. En voe oikeestaan sannoo että oes yhtään viikonloppua ettenkö oes käyny tuola rallattelemassa. Kyllä se jossain se elämän manteli on. Sitä ei tiiä minkä puun oksalla se keikkuu.
2000-luvun alkupuolella eletään vielä “vanhassa maailmassa": elokuvia katsellaan VHS-kaseteilta ja puhelimet ovat nokialaisia. Joka paikkaan mukana kulkeva internet, tabletit ja älypuhelimet ovat vielä tulevaisuutta. Tästäkin huolimatta Mujunen ja Pasi kokevat elävänsä väärää aikakautta: saunailloissa soi vanhat suomi-iskelmät ja mieli halajaa 50-luvulle, pokasahojen ja pöllipinojen maailmaan. Nostalgiaan liittyy usein menneen aikakauden ihannointia ja siitä lienee tässäkin kysymys. Pöllisavotassa heiluminen marraskuisessa räntäsateessa on tuskin missään vaiheessa ollut kenenkään unelma-ammatti, mutta sitä on jouduttu aikoinaan paljon tekemään muun työn puuttuessa.
Klupilaisten naistenhakumatkat suuntautuvat yleensä lähimpään kaupunkiin Joensuuhun. Menomatkalla porukan mieli ja toiveet ovat korkealla, mutta jo paluukyydissä ystävykset pohtivat pettyneinä reissujen mielekkyyttä. Harmi jatkuu seuraavana aamuna, kun metsästyspäivä on vaihtunut krapulassa makailuun.
Pakko vuan lähtee tuonne, saatananmoinen ralli piälle ja tivoli! Mutta sillä kun et mittää suavuta. Se alakaa se muurahaisten leikki heti kun alakaa ne hittaat. Se ottaa niin paljo pannuun!
Poikamiehistä Mujusella on kovin kaipuu naisen kainaloon. Treffeille päästyään hän tunnustaa, että porukan hauskuuttajan ja pellen rooli tuntuu välillä raskaalta, naisen seurassa saa olla oma itsensä. Orastava suhde päättyy kuitenkin, kun Mujunen pitkäksi venähtäneen “tivolireissun” vuoksi myöhästyy pahasti sovituilta treffeiltä.
Poikamiehet ymmärtävät kyllä, että hommasta on punainen lanka kadoksissa. Potkuhousuista halutaan etenkin krapulapäivinä päästä eroon, mutta lopullinen aikuistuminen ei suju niin helposti. Mitään Hollywood-loppua Rajaseudun poikamiehet ei tarjoa, mutta hyvän mielen ja toiveikkuuden kuitenkin. Kyllä klupilaiset vielä mantelinsa löytävät.
