Hyppää pääsisältöön

Baletti-ilta Suomen kansallisbaletissa: Täydellinen balettisatu

Pieni merenneito -baletti suorana Kansallisbaletista 22.4.2016
Pieni merenneito -baletti suorana Kansallisbaletista 22.4.2016 Kuva: Photo © Sakari Viika pieni merenneito

H. C. Andersenin satu pienestä merenneidosta, joka rakastuu prinssiin, on niin täydellinen balettisatu, että on syytä ihmetellä, miksi sitä ei ole aikaisemmin muokattu koregrafiaksi. Ehkä se on jopa liian täydellinen balettitarina, onhan siinä kaikki romanttisen baletin ainekset: unenomainen ympäristö, epätoivoinen rakkaus, paha noita, uhraus ja kuolema. Voi olla, että koreografi Kenneth Grevekin on miettinyt, voiko näillä eväillä vielä puhutella katsojia.

Greve tuntee H. C. Andersenin sadut hyvin, sillä heillä on yhteinen kieli ja kotimaa. Ehkäpä juuri siksi hän on rohjennut ottaa vapauksia, ja lisännyt Andersenin satuun hahmoja ja juonenkäänteitä, jotka eivät kuulu alkuperäiseen tarinaan. Toisaalta juuri nämä uudet juonenkäänteet liittävät tarinan entistä vahvemmin juuri Anderseniin ja tämän kotikaupunkiin Kööpenhaminaan.

H. C. Andersen, prinssi ja pieni merenneito
H. C. Andersen, prinssi ja pieni merenneito Kuva: Photo © Sakari Viika pieni merenneito

Ville Mäen esittämän H. C. Andersenin tehtävänä on luoda täydellinen balettitarina kuninkaallisen vierailun kunniaksi. Kuka tietää - ehkä Greve on sijoittanut myös palan itseään Andersenin hahmoon.

Kalanpyrstöinen ballerina

Vaikka tarina on täydellinen, sen päähenkilöltä puuttuu jotakin, joka on balettitanssijalle välttämätöntä, nimittäin jalat. Merenneidollahan on suomuinen pyrstö. Kuinka sillä voisi tanssia?

Greve on ratkaisut ballerinan jalattomuuden hienosti. Hän hyödyntää tanssijoiden käsiä sekä koko vartaloa perinteisen jalkatekniikan sijaan. Merenneidon roolissa tanssiva Tiina Myllymäki saakin katsojan nopeasti unohtamaan, ettei merenneidolla ole jalkoja. Erityisen aistillinen on Myllymäen tanssi kylpyammeessa, jossa maanpinnalle noussut merenneito pääsee kosketuksiin oman elementtinsä, veden kanssa.

Kylpykohtaus
Kylpykohtaus Kuva: Photo © Sakari Viika pieni merenneito

Näyttämölle rakennetut merenalaiset kohtaukset muistuttavat parhaimmillaan legendaarisen Jacques Cousteau’n dokumentteja, joissa erilaiset kalaparvet, merihevoset ja siimaeläimet uivat tv-ruudussa kevyesti lipuen toistensa lomitse. Merenalaista tunnelmaa vahvistavat salissa istuvalle yleisölle 3D-lasit, jotka toimivat näissä kohtauksissa mainiosti. Suoratoistossa 3D-elementtejä ei valitettavasti pystytä toteuttamaan.

Pärjääkö satusetä kännykkäpeleille?

Pienen merenneidon tarinan lisäksi balettiin on leivottu mukaan monia muitakin Andersenin satuja. Satukirjansa lukenut katsoja tunnistaa näyttämöltä Pienen tulitikkutytön, Ruman ankanpoikasen, Satakielen ja Vakaan tinasotamiehen. Erityisesti Ruma ankanpoikanen on nappisuoritus. Epätahtiin hyppelehtivä, harmaa ja hassunkurinen räpyläjalka on ansainnut väliaplodinsa. Olen nähnyt baletin neljästi, ja joka kerta kohtaus on nostanut kyyneleet silmiin.

Ruma ankanpoikanen -kohtaus
Ruma ankanpoikanen -kohtaus Kuva: Photo © Sakari Viika pieni merenneito

Voi kuitenkin miettiä, kuinka hyvin katsomon pikkuväki tunnistaa nämä klassikkosadut? Luetaanko niitä enää kotona tai kouluissa? Pärjääkö Andersenin satumaailma vaikkapa Harry Potterille, ja pärjääkö edes Harry Potter erilaisille mobiilipeleille?

Kansallisbaletin tanssijoiden lisäksi näyttämöllä nähdään suuri joukko Balettioppilaitoksen eri ikäisiä oppilaita. Tästä on tullut Greven tavaramerkki. Hän muistaa aina korostaa näyttämökokemuksen merkitystä tanssijan koulutuksessa, ja nostaa nuoret siksi tasa-arvoisiksi esiintyjiksi ammattilaisten rinnalle.

Tanssiva Andersen

Tunnetuin balettisovitus Andersenin sadusta on epäilemättä Punaiset kengät vuodelta 1948. Tosin kyse on tanssielokuvasta, ei varsinaisesta baletista. Kenneth Greven edellinen suuren suosion saanut baletti Lumikuningatar oli sekin peräisin Andersenilta.

Greve ei ole vain ottanut Andersenilta, vaan myös antanut tälle jotakin. Baletin Andersen haaveilee nimittäin tanssimisesta! Hän haluaisi itsekin osata tanssia kevyesti ja ilmavasti, samalla tavalla kuin Kuninkaallisen baletin tanssijat. Oikeassa elämässä Andersen tanssitti kynäänsä, mutta kuka tietää, ehkäpä hän joskus haaveili tanssittavansa myös ballerinoja.

Merenneidot ja meritähti
Merenneidot ja meritähti Kuva: Photo © Sakari Viika pieni merenneito

Pienessä Merenneidossa on kaikki ainekset koko perheen baletiksi. Erika Turusen mielikuvitukselliset puvut säihkyvät näyttämöllä kuin jalokivet ja Tuomas Kantelisen musiikki jää soimaan päähän kun poistun salista. Kantelinen on luonut teokseen kauniita musiikillisia teemoja, jotka auttavat pitämään monihaaraista teosta hienosti kasassa.

Kenneth Greve - Tuomas Kantelinen: Pieni merenneito, Suomen kansallisbaletissa pe 22.4.2016.

Musiikinjohto: Mikhail Agrest
Koreografia: Kenneth Greve
Lavastus: takis
Puvut: Erika Turunen
Valaistus: Kalle Ropponen
Projisointisuunnittelu: Jouka Valkama
Naamiointi: Virpi Ketko

Rooleissa:
Pieni merenneito - Tiina Myllymäki
Prinssi - Michal Krčmář
Vierasmaalainen prinsessa - Desislava Stoeva
H. C. Andersen - Ville Mäki
Noita - Salla Eerola

Suomen kansallisoopperan orkesteri

Suoran kuvallisen verkkolähetyksen toimittaa Liisa Vihmanen. Baletin väliajalla illan teoksesta ja sen esityksestä keskustelevat säveltäjä Tuomas Kantelinen, tanssipegagokiikan professori Eeva Anttila sekä tutkija ja pedagogi Isto Turpeinen.

Suoran verkkolähetyksen aikana on mahdollisuus myös keskustella esityksestä lähetysikkunassa. Lähetysikkunassa oopperaillan jakaa yleisön kanssa koreografi Marco Bjurström.

Katso yle.fi/klassinen pe 22.4. klo 18.50.
Tutustu myös H. C. Andersenin satuhahmoihin ja valitse itseäsi parhaiten kuvaava.

Esitystä suositellaan yli 7-vuotiaille.

Kommentit