Hyppää pääsisältöön

Berg: "Ennemmin tai myöhemmin nuorten on opittava pärjäämään ilman vanhempiaan"

Päivi Berg
Päivi Berg Kuva: Yle/Sami Perttilä futisvanhemmat

Tutkija Päivi Berg kirjoittaa siitä hetkestä, kun junnu-urheilija lähtee kotoa reissuun ihan omillaan: "Nykyisin moniin lasten ja nuorten urheiluharrastuksiin liittyy erilaisia peli­, kisa­ tai turnausmatkoja. Nämä matkat ovat nuorille jaettuja kokemuksia, joissa tiivistyy harrastukseen liittyvä me-­henki."

Joukkue tai ryhmä kisaa seuran väreissä muita joukkueita tai ryhmiä vastaan. Vielä vuosien jälkeen monet muistavat etenkin nämä yhteiset matkat ja niiden aikana koetut elämykset – olipa matka suuntautunut toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan.

Kun lapsista tulee nuoria, he ovat välitilassa. He eivät ole aikuisia, mutta eivät enää myöskään lapsia. Aikaa halutaan viettää omassa porukassa, eikä vanhempien tukea enää tarvita samoissa asioissa kuin ennen. Vanhempien tuki säilyy merkityksellisenä ja tärkeänä, mutta on nuoren näkökulmasta välillä noloa.

Tätä on vaiheittainen itsenäistyminen, jonka kanssa vanhemmat kasvavien lastensa kanssa arkipäivässä painivat. Ja niin painivat nuoret itsekin.

Onkin hyvin tärkeää miettiä, miten nuoreksi varttunutta lasta tuetaan taka-alalla. Jos lapsen harrastus on ollut joillekin vanhemmille tärkeää osallistavaa ajanvietettä (tai pakkopullaa), niin viimeistään murrosiän kynnyksellä siitä tulee enenevässä määrin nuoren oma harrastus.

On pystyttävä päästämään irti ja luotettava siihen, että nuoret pärjäävät oikein hyvin keskenään tuttujen aikuisten valvonnassa.

Vanhemmille se tarkoittaa, että on, ehkä ensimmäisiä kertoja, aikaa miettiä omaa harrastamistaan ja vapaa-­aikaa. On pystyttävä päästämään irti ja luotettava siihen, että nuoret pärjäävät oikein hyvin keskenään tuttujen aikuisten valvonnassa. Ennemmin tai myöhemmin nuorten on joka tapauksessa opittava pärjäämään vertaisryhmissään ilman vanhempiaan.

Väitän, että yhteiset matkat muistetaan jälkeenpäin juuri siksi, että niissä koetaan ensimmäisiä kertoja omaelämäkerrallisesti merkityksellisiä asioita keskenään muiden samanikäisten kanssa. Läsnä on vähemmän vanhempien valvovia silmiä, eikä valmentaja tai huoltaja ole jatkuvasti huomauttelemassa samoista asioista kuin äiti tai isä.

Siirtymä lapsesta nuoreksi ja myöhemmin aikuiseksi on pitkä, vaikka se usein tuntuu vanhemmista jälkikäteen lyhyeltä.

Monelle nuorelle tämä on tärkeä kokemus itsenäisyydestä ja pärjäämisestä. Vanhemmat ja muut aikuiset ovat näiden kokemusten mahdollistajia, mutta siitä ei pidä tehdä nuorelle numeroa.

Siirtymä lapsesta nuoreksi ja myöhemmin aikuiseksi on pitkä, vaikka se usein tuntuu vanhemmista jälkikäteen lyhyeltä. Anna kuitenkin lapsellesi mahdollisuus omaan aikaan ja myös matkoihin joukkueen tai harrastusryhmän kanssa. Ne ovat lopulta vielä lyhyempiä matkoja, mutta kokemuksina ainutlaatuisia ja kasvattavia.

Päivi Berg
Berg on sosiaalipsykologian dosentti ja erikoistutkija Nuorisotutkimusverkostosta. Hän on tutkinut lasten ja nuorten liikuntaa useita vuosia.

LUE aiemmat Bergin kirjoitukset:

- Urheiluseurojen ulkopuolelle jäävät lapset 2010-luvun syrjäytyjiä?
- Tiikerivanhempi on valmis uhraamaan jopa urheilevan lapsensa terveyden

KATSO Futisvanhemmat-sarja Yle Areenasta - jaksot tiistaisin myös TV1:llä klo 20, nyt neljännessä jaksossa lahtelaiset lähtevät Tanskaan:

SEURAA Futisvanhemmat-sarjan henkilöitä ja osallistu keskusteluun sarjan Facebookissa.

  • "Halusin antaa Eetulle mahdollisuuden palata Suomeen"

    Futismutsi tarjosi pojalleen mahdollisuutta palata Suomeen.

    Futismutsi Espanjassa Susan Wicklund ei halunnut olla tiikerivanhempi. Espanjan stressaava jalkapallokulttuuri sai hänet miettimään poikansa Eetun elämää, ja hän päätti tarjota pojalleen mahdollisuutta palata Suomeen. Poika kokeili treenejä suomalaisessa seurassa, ja sai tehdä itse päätöksensä. Mitä poika valitsi? Ja miltä se tuntui äidistä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Futisvanhemmat

  • "Halusin antaa Eetulle mahdollisuuden palata Suomeen"

    Futismutsi tarjosi pojalleen mahdollisuutta palata Suomeen.

    Futismutsi Espanjassa Susan Wicklund ei halunnut olla tiikerivanhempi. Espanjan stressaava jalkapallokulttuuri sai hänet miettimään poikansa Eetun elämää, ja hän päätti tarjota pojalleen mahdollisuutta palata Suomeen. Poika kokeili treenejä suomalaisessa seurassa, ja sai tehdä itse päätöksensä. Mitä poika valitsi? Ja miltä se tuntui äidistä?

  • Tutkija Berg: "Sosiaaliset jalat ohjaavat harrastuksia"

    Tutkija Päivi Berg tutkii mikä vetää nuoret harrastuksiin.

    "Valtaosalle tutkimistani tytöistä ja pojista merkittävää liikuntaharrastamisen aloittamisessa oli, että kaveri oli houkutellut heidät mukaan: sosiaaliset jalat olivat vetäneet heidän harrastuksen pariin." Tutkija Päivi Berg kirjoittaa siitä mikä vetää nuoret harrastusten pariin.

  • Atik: "Jalkapallo on opettanut ymmärtämään erilaisuutta"

    Futista pääsarjatasolla kolmessa sukupolvessa.

    Atik Ismail on nähnyt vuosikymmeniä futismaailmaa: "Jalkapallo on opettanut minulle yhteisöllisyyttä, oikean ja väärän, hyvän ja pahan erottamista toisistaan." Atik kirjoittaa muistojaan ja kertoo niistä kahdella videolla.

  • "Jokavuotinen pudotuskilpailu stressaa lapsia ja vanhempia"

    Futismutsi Espanjassa kertoo miten joukkueisiin karsitaan.

    Joka vuosi espanjalaisjoukkueisiin pyritään uudestaan ja paikoista kilpaillaan verisesti: "Selittämättä millään tavalla, ilman sanoja, sormi osoittaa ettet ole tervetullut tähän yhteisöön."

  • Tässä Ojaloiden sukusalaisuus: mokkapalojen resepti!

    Lisää oma reseptisi kommentteihin :)

    Futisvanhempien Vierumäen turnauksen kioskivastaavat, Ojalat, leipovat suussa sulavia mokkapaloja. Ja kauppa käy erinomaisesti. Nyt Kati Ojala paljastaa tähän asti suvussa kulkeneen salaisen reseptin! Sarjan kaikki jaksot Yle Areenassa ja tiistaisin TV1:llä klo 20.

  • "Voiko futarilla olla muuta elämää kuin jalkapallo"

    Futismutsi Espanjassa vertailee Suomea ja Espanjaa.

    Futismutsi Espanjassa yrittää löytää tasapainon: "Eetu pelaa futista tavoitteenaan ammattilaisuus. Aika ajoin noin korkealle asetettu tavoite saa pelaajan hermot ja voimavarat koetukselle. Silloin on vanhempien tehtävä muistuttaa siitä ettei jalkapallo ole ihan niin vakava asia kuin se välillä tuntuisi olevan."

  • Tutkija Berg: "Äidit leipovat mokkapaloja, isät valmentavat"

    Tutkija Päivi Berg pohtii vanhempien roolia junnu-urheilussa

    Tutkija Päivi Berg pohtii vanhempien sukupuolirooleja junnu-urheilun seuratoiminnassa. "Oletko koskaan tullut ajatelleeksi sitä, miksi lähes aina on niin, että poikia valmentaa mies ja tyttöjä nainen tai mies? Entä oletko junioritapahtumissa nähnyt pelkästään isien pyörittämää buffettia, ellei ole kysymys makkarakojusta?"

  • Juha Itkonen: Vanhemmat eivät voi valita lapsensa harrastusta

    Kirjailija Itkonen on tyytyväinen tanssivanhempi.

    Kirjailija Juha Itkonen kadehtii futiskulttuuriin kasvaneita äijiä, mutta antaa lapsilleen vapauden valita: "Poikani on innostunut. Hän oppii. Se on kaikkein tärkeintä, paljon tärkeämpää kuin se, olenko minä futisvanhempi vai tanssivanhempi."