Revähdyksiä, asentovirheitä, vammoja. Kun kotikuntoilija teloo itseään, apua voi saada huippu-urheilijoillekin tutusta kinesioteipistä. Ihan miten vaan tätä joustavaa teippiä ei kuitenkaan liimailla. Ilman ymmärrystä lihasten toiminnasta ja anatomiasta ylipäätään, tulos ei ole toivottu.
Mitä urheilijat edellä, sitä kuntoilijat perässä. Näin näyttää syntyneen myös kinesioteippauksen suosio.
Perinteisten joustamattomien urheiluteippien rinnalle tulleet kinesioteipit eivät huono apu olekaan, varsinkin jos teippaukseen saa asiantuntevaa opastusta.
OMT-fysioterapeutti Jali Malisen asiakkaita ovat niin peruskuntoilijat, hartiavaivaiset istumatyöläiset kuin olympiatason huippu-urheilijatkin. Ennen kuin teippauksesta edes keskustellaan, hän muistuttaa äkillisten vammojen ensihoidon järjestyksestä.
– Harmillisen usein fysioterapeutin vastaanotolle tullaan loukkaantumisen jälkeen niin, ettei ole noudatettu perusalkuhoitoa: kompressio, kylmä ja koho, fysioterapeutti Jari Malinen muistuttaa.

Pirjo Puskala (60) työskentelee toimistopäällikkönä. Usein tietokoneen äärellä vierähtää monta tuntia yhtäjaksoisesti, eikä aina kovin hyvässä asennossa. Niska-hartiaseutu joutuu koville.
Pirjolla on myös pyöräilyurheilijan tausta. Pyöräilyasentokin on aiheuttanut tietynlaista supistumista ylävartalossa.
Tällaisissa asentovirheissä tai pitkään jatkuneissa kiputiloissa on syytä ensin selvittää lääkärin tai fysioterapeutin kanssa, mistä tarkalleen on kysymys.
OMT-fysioterapeutti Jali Malinen tutkii tarkoin Pirjon niska-hartia-selkäalueen, selvittääkseen miten kinesioteipipauksella voitaisiin auttaa Pirjoa säilyttämään parempi ylävartalon asento.
– Tällaisissa asentovirheissä tai pitkään jatkuneissa kiputiloissa on syytä ensin selvittää lääkärin tai fysioterapeutin kanssa, mistä tarkalleen on kysymys, Jari Malinen muistuttaa.
Jari Malinen kertoo käyttävänsä kinesioteippausta pääasiassa juuri asennon korjaamiseen. Kun oikea asento teippien avulla on löydetty, asiakas saa ohjeistuksen omatoimiseen kuntoutukseen.
– Pirjolla korjaan lapaluun asentoa. Mittanauha näyttää hänellä 11 senttimetrin vaihteluväliä siinä missä vaihtelun pitäisi olla 7-8 sentin luokkaa. Tästä syntyy painetta hermoon, fysioteraputti Jali Malinen selvittää.
Kun teippi nostaa ihon kudosta ylöspäin, se saa aikaan lymfasuoniston, imusuoniston, hiussuoniston verenkierron paranemisen
Kinesioteippauksella voidaan stimuloida ja ohjata kehon omia liikemalleja. Samoin sen avulla voidaan vähentää kipua ja vilkastuttaa aineenvaihduntaa.
– Kun teippi nostaa ihon kudosta ylöspäin, se saa aikaan lymfasuoniston, imusuoniston, hiussuoniston verenkierron paranemisen, fysioterapeutti Jari Malinen luettelee.
Sama vaikutus teipillä on kipua aistiviin hermopäätteisiin. Iho nousee, kipu vähenee ja lihaksen liikkuvuus helpottuu.

– Joillakin ihmisillä teipin liima voi aiheuttaa ärsytystä. Jos kutina on häiritsevää ja jatkuu vielä noin puolen tunnin kuluttua teipin laittamisesta, silloin se on syytä poistaa. Myöskään haavautuneisiin kohteisiin sitä ei ole syytä laittaa, fysioterapeutti Jani Malinen muistuttaa.
Sydänoireisten ja veritulppariskiä kantavien on syytä välttää kinesioteippausta. Muitakin vakavia sairauksia potevien on syytä neuvotella lääkärin kanssa, jos suunnittelee kinesioteippauksen käyttöä.
Sydänoireisten ja veritulppariskiä kantavien on syytä välttää kinesioteippausta.
Saman teippauksen käyttöaika on noin kolmesta kahdeksaan päivään. Teippi kestää sekä saunomisen että uimisen.
Teipin päät on syytä pyöristää, jotta teippi ei takerru esimerkiksi vaatteiden hakasiin tai lähde muuten purkautumaan. Teippiliima aktivoituu parhaiten, kun teippiä kiinnitettäessä sitä lämmitetään kädellä sivellen.
Teippauksen tekniikoita neuvotaan niin nettivideoissa kuin kirjoissakin. Maallikkokin toki oppii oikeat otteet, kun malttaa rauhassa tutustua ohjeisiin.
– Perusperiaatteet varmasti on helppo oppia. Mutta tokihan teippauksessa voi mennä metsäänkin, jos ei ole ymmärtänyt vamman laatua tai asentovirheen aiheuttajaa oikein, fysioterapeutti Jari Malinen huomauttaa.
Kinesioteippi on parhaimmillaan kuntoutuksen osatekijä. Sen avulla voidaan antaa tukea ja etsiä oikeita asentoja ja liikeratoja.
– Esimerkiksi toimistotyötä tekevän Pirjo Puskalan tapauksessa kinesioteippien avulla autettiin häntä tunnistamaan oikeat asennot. Liikeradat muistaen ja niitä kotona treenaten työskentelyasentokin oletettavasti paranee ajan mittaan, fysioterapeutti Jari Malinen arvioi.
Asiantuntija: JARI MALINEN, OMT-fysioterapeutti
Aiheesta lisää
Kinesioteipeissä on eroja: ”Ihon punoitus ja kutina tavallisia oireita”
Lisää ohjelmasta





