Hyppää pääsisältöön

Kuinka #Titanicilla tehtiin ja kenen tarinoihin hahmot perustuivat

Henkilöitä #Titancilla
Henkilöitä #Titanicilla-projektissa Henkilöitä #Titancilla Kuva: Annukka Palmén-Väisänen #titanic

#Titanicilla on twitterissä toteutettu roolipeli, jossa tarjosimme ihmisille mahdollisuuden kokea, minkälaista on lähteä paremman elämän toivossa siirtolaiseksi Amerikkaan 1900-luvun alussa. Ja miltä tuntuu, kun unelmat uppoavat meren pohjaan. Livetarina toteutettiin 104 vuotta Titanicin uppoamisen jälkeen kehottamalla seuraajia lunastamaan lippu Titanicille.

Tosipohjaisia ja fiktiivisiä henkilöitä

Henkilöitä #Titanicilla-projektiin loivat Ylen lisäksi myös yhteistyölukiot sekä yksityishenkilöt. Kun fiktiivisten hahmojen lisäksi mukaan luetaan vielä yksityishenkilöt, jotka lähtivät "matkalle" omalla twitterpofiilillaan, henkilögalleriasta muodostui laaja - täysin fiktiivisistä matkalaisista tosipohjaisiin. Yle Historiatiimin luomista henkilöistä lähinnä oikeata, 1900-luvun alussa elänyttä ihmistä, on Titanicilta myöhästynyt laulajatar Lempi Jokela. Lempi on hänen tarinaansa käsikirjoittaneen Sini Sovijärven isoisotäti. Koska Sovijärvellä on Lempistä tallella arkistomateriaalia, niin päätimme, että Lempi Jokela olkoot Lempi Jokela -nimellä myös #Titanicilla, vaikka Lempin reagointi perustuikin henkilön oletettavaan ajattelumaailmaan.

Helmi Juurakko Titanicin edustalla
Helmi Juurakko Titanicin edustalla #titanic

Projektissa keskushenkilöksi muodostunut Helmi Juurakko pohjaa Oulaisista alunperin kotoisin olleeseen, Ylistarosta 18-vuotiaana Amerikkaan Titanicilla lähteneeseen Anna Turjaan. Vaikka meillä oli Annasta käytössä hänestä tehty haastattelu sekä jonkin verran muuta arkistomateriaalia, päädyimme silti nimeämään #Titanicilla matkaavan nuoren neidin Helmi Juurakoksi. Näin annoimme hänelle mahdollisuuden muodostua omaksi henkilökseen, joka kuitenkin lähtökohtaisesti vastasi Pohjanmaalta lähteneen nuoren naisen arkkityyppiä.

Elin ja Pekka Hakkarainen
Elin ja Pekka Hakkarainen #titanic

Pariskunta Karl ja Tilda Myyri pohjaavat Helsingissä asuneeseen Elin ja Pekka Hakkaraiseen. Pekan tavoin Karl menehtyi turmayönä kun taas Elin säilyi hengissä kuten Tildakin. Yksi lähdön syy pariskunnalle oli se, että Pekka pelkäsi joutuvansa Venäjän armeijaan. Esikuvansa Pekan helsinkiläisyys näkyi Karlin tavassa tviitata niin, että hän käytti 1900-luvun Helsingin slangia.

Titanicin keittiöstä työpaikan saaneella Emil Kelolla ei ole suoraan suomalaista esikuvaa, vaan henkilö pohjaa useisiin kuvauksiin Titanicin miehistön työskentelystä ja laivan ruokahuollosta. Vaikka Titanicin miehistössä ei dokumenttien mukaan ollut suomalaisia, niin täysin poissuljettua se ei teoriassa ole. Laivalle värvättyjen kansallisuudeksi merkittiin usein värväyspaikkakunta, mikä Emilin kohdalla on Southampton.

Yhteistyössä lukioiden kanssa

#Titanicilla-projektiin osallistui alusta lähtien kolme lukiota, Lapuan, Iitin ja Kuopin IB-lukio. Lukioiden luomat henkilöt olivat fiktiivisiä, paitsi Kuopion IB-lukion englanniksi tviittaama teollisuusmagnaatin rouva Margaret Brown. Lapuan lukion käsikirjoittama tviittaama Panuloiden perhe, äiti, neljä poikaa ja lapsenlikka Selma Riihivuori sekä isä Jack otti sukunimensä Titanicilla matkustaneesta eteläpohjalaisesta Panuloiden perheestä. Vaikka hahmot olivat fiktiivisiä, alkuperäinen sukunimi säilytettiin, sillä Panuloiden tarina on niin tuttu että sukunimen vaihtaminen olisi tuntunut keinotekoiselta. Alkuperäisten Panuloiden tapaan myös Lapuan lukion Panulat menehtyvät onnettomuudessa.

Iitin lukio toi Titanicille kolme erilaista henkilöä, varastamalla vahingossa lipun saaneen Johannes Vuotilaisen,"leveemmän leivän" perässä Amerikkaan lähteneen Juhani Hiltusen ja 1. luokassa matkustaneen, suomenruotsalaisen papintyttären Ida-Sofia Rosblomin.

Lapuan lukion oppilaat: Annika Hiipakka, Anni Alakoskela, Jenna Övermark, Suvi Suokko ja Iina Lempiäinen
Lapuan lukion oppilaat: Annika Hiipakka, Anni Alakoskela, Jenna Övermark, Suvi Suokko ja Iina Lempiäinen Kuva: Jaana Holma #titanic

Martta Panulaa tviitanneet Lapuan lukion oppilaat: Annika Hiipakka, Anni Alakoskela, Jenna Övermark, Suvi Suokko ja Iina Lempiäinen

Nuo mainiot kanssatviittaajat

Roolipeli ei olisi roolipeli ilman roolipelaajia. Ihmiset matkustivat #Titanicilla sekä historiallisten roolihahmojen muodossa että täysin omana itsenään. 104 vuoden takaan henkiin heräsi mm. 63-vuotias aluperin jalasjärveläinen teräsmummo Hedwig Turkula.

Sekä Helmiä riiannut, 17-vuotias muonamiehen poika Ensio Palola.

Historiallisten henkilöiden lisäksi roolipeliin osallistui tai ehkä tviittaamisen myötä ajautui useita ihmisiä. Jos jollekin heistä antaisimme kunniamainnin niin, se voisi olla ilotyttöä #helminnäytelmäkerho:ssa esittänyt
Rauni Pyykkönen.

Roolipelimaailman luonti

Jotta #Titanicilla olisi mahdollisimman todenomainen, loimme autenttista todellisuutta Amerikan Matin, Amerikan kirjeiden ja Rajat sulki twittertilien kautta. Matkustajia ohjeistanut ja englanninopetusta antanut Amerikan Matti perustuu mm. Matti Väänäsen Opas Amerikkaan -kirjaan. Teos on tyyppiesimerkki 1900-luvun alussa siirtolaiseksi Amerikkaan lähteville suunnatuista oppaista.

Matti Väänänen: Opas Amerikaan
Matti Väänänen: Opas Amerikaan Kuva: YLE #titanic

Amerikan kirjeitä perustuu Siirtolaisinstituutin siirtolaiskirjeiden kokoelmaan. Kirjeiden kautta halusimme välittää kuvan amerikansuomalaisten oloista, jotka eivät 1800-1900-luvun taiteessa olleet aina kovinkaan auvoiset.

Rajat sulki kuvaa 1900-luvun alun henkistä ilmapiiriä, johon kuului varsin voimakkaat nationalistiset piirteet. Rajat sulki -tviitit perustuvat suoraan kiihkoisänmaalisiin kirjoituksiin, joita julkaisiin eri muodoissaan 1900-luvun alussa.

Mystinen jäävuori

Jäävuori #Titanicilla
Jäävuori #Titanicilla Kuva: YLE #titanic

Ajatus jäävuoresta virisi, kun selvitimme Titanicin kanssa kolaroineen jäävuoren liikkeen todennäköiset koordinaatit. Kun päätimme esittää jäävuoren matkan kohti Titanicin reittiä, aloimme miettiä, mitä tämä hyytävä hahmo voisi "ajatella"? Jotain ajatonta, jotain filosofista ja niinpä sitten syntyi filosoiva Jäävuori, jonka ajattelun pohjalle teimme myös testin.

Oliko livetarina käsikirjoitettu?

Kyllä ja ei. Ylen ja lukioiden luomien henkilöiden tarinat oli pääpiirteissään käsikirjoitettu, mutta varsinainen käsikirjoitus syntyi yhdessä "roolipelaajien" kanssa. Tarina kulki käytännössä vuorokaudet ympäriinsä.

Dialogi synnytti matkan varrella ajatuksia erilaisista tapahtumista, joissa promoottorina toimi keskushenkilö Helmi Juurakko. Utopiasosialismiin ihastunut Helmi järjesti mm. twitternäytelmän, #helminnäytelmäkerho, jossa livenäyteltiin Matti Kurikan näytelmää Aili, johon Palolan Enska teki julisteen.

Missä kaikkialla tarinaa kuljetettiin

#Titanicilla-projektille perustettiin verkkosivu, jonka kautta oli sekä mahdollisuus seurata tarinan etenemistä, että tutustua siihen liittyvään lisämateriaaliin, mm. Panuloiden ajatuksiin matkasta.

#Titanicilla oli päätili twitterissä. Tämä kaikkitietävä kertoja sekä kertoi päätarinaa, että retviittaisi muiden henkilöiden ajatuksia.

Yle Historian facebook-tili valjastettiin #Titanicilla projektin ajaksi. Se toimi ennen kaikkea tiedotuskanava.

#Titanicilla instagram-tilille kerättiin projektiin liittyvät kuvat mahdollisimman helposti katsottavaksi.

#Titanicilla-projektia oli mahdollisuus seurata myös englanniksi twitterissä

Tekijätiimi:

Jenni Stammeier/Helmi Juurakko, Anna Turja -dokumentin toteutus
Karoliina Koivula/Tilda Myyri, #Titanicilla-Instagram
Leo Kosola/Karl Myyri, Titanicilla-päätili, Yle Historia #Titanicilla-facebooksivu
Anita Grönlund/Emil Kelo
Sini Sovijärvi/Lempi Jokela
Jukka-Pekka Heiskanen/Amerikan Matti, jäävuori, Titanicilla-päätili, Yle Historia #Titanicilla-facebooksivu, Titanicin uutisten käsikirjoittaja
Outi Kortelainen/Amerikan kirjeitä
Pekka Savolainen/Rajat Sulki, Titanicin uutisten lukija
Mertsi Murmann/#Livetitanic
Annukka Palmén-Väisänen/grafiikka, profiilikuvat
Katariina Hirvonen/Tildan ja Karlin piirrokset, Anna Turja -dokumentin kuvitus
Pentti Männikkö/Anna Turja -dokumentin käsikirjoitus ja äännisuunnittelu
Teijo Niemi/Anna turja -dokumentin leikkaus
Tuottaja Seija Aunila

Lapuan lukio:
Opettaja Jaana Holma
Annika Hiipakka, Anni Alakoskela, Jenna Övermark, Suvi Suokko ja Iina Lempiäinen/Martta Panula
Satu Suokko, Eveliina Riihimäki, Enni Kangas ja Emilia Kaitalahti/Selma Riihivuori
Saana Yli-Muilu, Maiju Panula, Kirsi Kivilahti ja Laura Kangaskoski/Aukusti Panula
Jaakko Ellilä, Juho Turja, Joose Mustonen, Taavetti Korpela/Yrjö Panula
Marianne Välkkilä, Eveliina Yli-Hemminki, Sofia Berg ja Veera Rantavaara/Väinö Panula
Emma Kangas, Heidi Takala ja Iida Perälä/Taneli Panula
Hannu Korpela, Riina Kujanpää ja Evita Mäntynen/Jack Panula

Iitin lukio:
Opettaja Matti Rantonen
Antti Hippeläinen/Juhani Hiltunen
Emma Loikala, Miia Tuominen, Alisa Suppala/Ida-Sofia Rosblom
Eetu Järvi, Visa Heino, Rasmus Fors/Johannes Voutilainen

Kuopion IB-lukio:
Opettaja Suvi Tirkkonen
Inkeri Poikolainen ja Aino Korhonen/Margaret Brown

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Titanicilla

#Titanicilla

  • Kuinka #Titanicilla tehtiin ja kenen tarinoihin hahmot perustuivat

    #Titanicilla liveprojekti on historian roolipeli

    #Titanicilla liveprojektia voisi kutsua historian roolipeliksi, jossa oli mahdollisuuden kokea, minkälaista on lähteä paremman elämän toivossa siirtolaiseksi Amerikkaan 1900-luvun alussa. Ja miltä tuntuu, kun unelmat uppoavat meren pohjaan.

  • Titanicilta selviytynyt Anna Turja kertoo uppoamisyöstä

    Anna jäi kuuntelemaan orkesteria ja oli vähällä hukkua

    Eletään vuotta 1912, kun 18-vuotias Anna Turja päättää muuttaa sisarensa luokse Amerikkaan. Anna lähtee satojen muiden suomalaisten tapaan Pohjanmaalta kohti Hankoa ja sieltä edelleen Southamptoniin. Oulaisista lähteneellä Annalla on lippu neitsytmatkalle 10.4.1912 lähtevälle Titanicille.

  • Testaa, ajatteletko kuin Jäävuori

    Onko oma filosofiasi cool?

    #Titanicilla projektin filosofinen Jäävuori muistuttaa Muumilaakson mörköä: tuntematon, kylmä möhkäle, joka tahtomattaan saa aikaan seurauksia, joita ei osaisi edes kuvitella. Sillä on aikaa ajatella. Testaa tästä, miten paljon sinun ajattelusi arjen tilanteissa muistuttaa jäävuoren filosofiaa.

  • Lunasta lippu Titanicille ja testaa selviytyisitkö hengissä!

    Jos uskallat voit myös painaa kohtalonnappia

    Titanicin ensimmäisellä kannella on fiineintä seuraa, mutta kolmannella kannella on ehdottomasti parhaat soitannot. Me tarjoamme sinulle nyt ainutlaatuisen mahdollisuuden lunastaa lippu jollekin Titanicin kolmesta kannesta. Eikä tässä kaikki, jos uskallat voit myös painaa kohtalon nappia. Mitä juuri sinulle tapahtuu kohtalonyönä 14.-15. huhtikuuta vuonna 1912.

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Oletko ottanut aurinkoa vuodesta toiseen väärin? — testaa ohjeet vuodelta 1936

    Lue ohjeet oikeaoppisen valotussuunnitelman tekoon.

    Auringotta kukat menettävät värinsä ja lehdet käyvät valjuiksi. Samoin käy ihmisten ja eläinten. Ruumis on kuitenkin totutettava vähin erin aurinkoon sopivan valotussuunnitelman mukaisesti. Ennen valotuksen aloittamista suosittelemme kepeää liikuskelua hermoston tyynnyttämiseksi ja sydämentoiminnan vahvistamiseksi. Auringonsäteiden esiin puristamat teiren pisamat voitte häivyttää vetysupeoksidilla ja elohopealiuoksella.

  • Mies! Testaa oletko #vaimonkesyttäjä

    Vaimoissa piilevä kahviraivo voi lamaannuttaa naineen miehen

    Liian monissa vaimoissa piilevä kahviraivo ja säännöllinen vastaansanominen lamaannuttavat naineiden miesten voiman. Testatkaa, kuinka hyvin osaatte kesyttää vaimonne! Testi perustuu eittämättä 1800-luvun lopun luotettavimpaan käsikirjaan: "Kuinka hyvä aviomies voi parantaa pahan vaimonsa" (1898).

  • Suomalaissiirtolaisten vaiettu historia - junapummeina ja kerjäläisinä 30-luvun Amerikassa

    Pohjalainen Hanski selvisi lama-ajan yli "bommailemalla"

    C- kasetilta löytyi uskomaton selviytymistarina: Kun 17-vuotias pohjalainen Hanski astui Amerikanlaivaan vuonna 1929, hän luuli rikastuvansa Kanadan kaivoksilla. New Yorkin pörssiromahdus muutti kuitenkin kaiken. Töitä ei ollutkaan, asuntoon ei ollut varaa, ja säästötkin hupenivat hetkessä. Alkoi huikea seikkailu junapummina.

  • Kortonkien gummisetä

    Miten kondomeista tuli Suomessa valtavirtaa.

    Suomen kondomineuvos Leif Grotell on yksi ehkäisyvälinealan konkareista. Hänen aikaansaannoksiaan ovat Suomen tunnetuimmat kondomibrändit Black Jack, Suki-Suki, Kukka ja mehiläinen, Magic ja Nam Nam. Kondomeihin liittyneen häveliäisyyden vuoksi Grotellin oma äiti ei ensimmäiseen 10 vuoteen kehdannut kertoa, mitä tuotteita poika myy työkseen.

  • Havis Amanda - paljas ja paljastava

    Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

    Havis Amanda nousi heti paljastamisensa jälkeen koko kansakunnan puheenaiheeksi. Suuresta yleisöstä oli ennenkuulumatonta, että julkisella paikalla esiintyi neito ilman rihman kiertämää. Patsasta pidettiin "riettaana" ja "lutkamaisena". Teos nostatti Suomen ensimmäisen laajamittaisen kiistan taiteesta ja siveellisyydestä. Sunnuntai, 20.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.