Hyppää pääsisältöön

Prisma Studio: Tiedätkö, mitä tyynysi sisällä kasvaa?

Vanhoissa tyynyissä elää lukemattomia home- ja sieni-itiöitä, joita kastelet noin 100 litralla hikeä vuodessa.
Vanhoissa tyynyissä elää lukemattomia home- ja sieni-itiöitä. Vanhoissa tyynyissä elää lukemattomia home- ja sieni-itiöitä, joita kastelet noin 100 litralla hikeä vuodessa. yle tv1

TV1 keskiviikkona 20.4.2016 klo 20.00 - 20.30, uusinta perjantaina 22.4. klo 5.55
Yle Areenassa vuoden ensilähetyksestä

Vanhassa tyynyssä elää lukemattomia home- ja sieni-itiöitä, joita kastelet noin 100 litralla hikeä vuodessa.

Kaikkein siisteimmästäkin ihmisestä imeytyy tyynyyn joka yö hikeä, karstaa ja rasvaa. Pari vuotta sitten tehdyn kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset vielä pesevät tyynyjään luvattoman harvoin.

Prisma Studio testaa, millaista elämää löytyy 10 vuotta palvelleen mökkityynyn sisältä.

Ravitsemustieteiden tohtori Liisa Korkalo ja toimittaja Tuomas Kiukas nakkikioskilla.
Ravitsemustieteiden tohtori Liisa Korkalo ja toimittaja Tuomas Kiukas nakkikioskilla. Ravitsemustieteiden tohtori Liisa Korkalo ja toimittaja Tuomas Kiukas nakkikioskilla. yle tv1

Voisitko syödä loppuelämäsi yhtä ruokaa?

Tuntuuko, että kaikki, mitä syöt, on jollain tavalla väärin? Kaikkialta tuputetaan ohjeita: syö kasviksia, suosi lähiruokaa, muista kestävä kehitys ja kauden kasvikset! Ruoan pitää olla terveellistä, reilua ja ilmastomyönteistä. Huono omatunto on läsnä kaikkialla.

Jotain on pakko syödä, mutta mistä löytyisi ruoka, joka olisi ratkaisu kaikkeen? Voisiko ihminen syödä joka päivä samaa ruokaa, jos se vain sisältäisi kaikki tarpeelliset ravintoaineet?

Voisiko roskaamisen saada kuriin dna-tunnistuksella?
Voisiko roskaamisen saada kuriin dna-tunnistuksella? Voisiko roskaamisen saada kuriin dna-tunnistuksella? yle tv1

Roskaaminen kuriin DNA-tunnistuksella

Maahan heittämäsi purukumi, jäätelöpaperi tai tupakantumppi ei ole lainkaan niin harmiton kuin luulet. Syljen tahrima roska on nimittäin täynnä geneettistä tietoa ja se voi käräyttää sinut.

Tutkijat ovat tunnistaneet 20 geeniä, jotka ohjaavat kasvojen muodon kehitystä, joten DNA-näytteen perusteella voitaisiin piirtää arvio roskaajan kasvoista. Toki arvio olisi karkea, koska geenien toiminta ei ole täysin ennustettavaa ja eletty elämäkin jättää jälkensä kasvoihin.

Tekniikkaa kehitetään rikostutkinnan apuvälineeksi, mutta olisiko tämä keino saada myös roskaaminen tulevaisuudessa kuriin?

Prisma Studion keskusteluun oman yksilöllisen DNA-jälkensä jättävät avaruustutkija Sini Merikallio, teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen ja biotekniikan tutkija Lauri Reuter. Ohjelmaa luotsaa Marjo Harju.

Kommentit