Hyppää pääsisältöön

Suomalaiset auttajat taistelevat maailmalla tauteja ja kurjuutta vastaan

Lastenlääkärin töitä sodan runteleman Afganistanin syrjäseuduilla, kamppailua hiviä vastaan Botswanassa ja tavallisten perheiden auttamista Sri Lankassa. Kolme maailmalle lähtenyttä suomalaista auttajaa kertoo tarinansa vuoden 2006 Tosi tarinan dokumenteissa.

“Minä avasin sitä jalkapakettia ja siinä törrötti luu paljaana, ei sitä ollut sitä jalkaa sitten” lastenlääkäri Leena Kaartinen kertoo tyynenä. Afganistanilaispojan ystävät olivat sitoneet pojan jalan lehmään kiinni, jalka meni lehmän mukana. Paljaaksi jääneen luun Kaartinen sahasi linkkuveitsen pienellä sahalla.

Tämä on vain yksi esimerkki 1970-luvulta asti Afganistanissa lastenlääkärin töitä tehneen Kaartisen vaikeista potilastapauksista. Hän kertoo tarinansa dokumentissa Lumikenttien lääkäri (2006). Hän on tehnyt töitä niin sodan polttopisteessä Kabulissa kuin vuoristoseuduilla, jossa hänen täytyy toisinaan hiihtää vuoren yli päästäkseen potilaidensa luo. Joskus hän ratsastaa paikalle aasilla.

Kyllä mä olisin miehen saanut, mutta mä nyt valitsin sitten tämän.― lastenlääkäri Leena Kaartinen

Kaartinen oli julistanut lapsena, että hänestä tulisi mustien lasten lääkäri. Hän tekikin töitä Etiopiassa neljä ja puoli vuotta, kunnes vuonna 1971 hän siirtyi Afganistaniin. Lääkäri on evakuoitu sodan riivaamasta maasta monta kertaa. Toisinaan hän on halunnut muutenkin heittää hanskat tiskiin, kun potilaita kuoli eikä kukaan tuntunut ottavan onkeensa opeista.

Vuonna 2005 hän oli päättänyt lähteä työskentelemään Suomeen, kun hänelle soitettiin Lontoosta. Time-lehti oli valinnut hänet yhdeksi eurooppalaiseksi sankariksi sinä vuonna. Tunnustus antoi taas lisää sitkeyttä jaksaa Afganistanissa.

Vuonna 2006 Kaartinen palasi vihdoin Suomeen, mutta on käynyt Afganistanissa senkin jälkeen lyhyemmillä työjaksoilla.

“Varmaan journalistina tiedät, mikä myy. Ei se varmaan kauheasti myy, kun meikäläiset täällä jotain paperia nyhertää, ja sit nähdään joskus kolmen kuukauden tai vuoden päästä, että ihmiset voi paremmin. Siitä puuttuu se dramatiikka”, lääkäri Terhi Heinäsmäki sanoo dokumentissa Työmaana katastrofi (2006).

Heinäsmäki on ollut hoitamassa Botswanassa hiv-potilaita. Työmaata on ollut paljon: vielä 2000-luvun alussa Botswana oli maailman ykkönen aidsiin sairastuneiden osalta. Vuonna 2001 maassa alkoi lääkeohjelma, jossa botswanalaisille ruvettiin antamaan hiv-estolääkitystä. Vuonna 2004 Botswana ei ollut enää ykkönen aidsin esiintymisessä. Koko maa oli saatu lääkityksen piiriin.

Afrikkalaiset on sata kertaa vahvempia kuin eurooppalaiset tai amerikkalaiset, kyllä täällä tauteja siedetään.― lääkäri Terhi Heinäsmäki

Heinäsmäki on ollut SPR:n komennuksilla myös esimerkiksi tsunamin jälkeen Thaimaassa. Hänen mukaansa katastrofityöntekijät ovat toistensa kaltaisia, päämäärätietoisia ihmisiä.

“Nää on kaikki sellaisia ihmisiä, että ne ei etsi ongelmia vaan ratkaisuja.”

Kolmas dokumentti Sri Lankan kummisetä (2006) kertoo naantalilaisesta höyrylaiva Ukkopekan kapteeni Pentti-Oskari Kankaasta ja hänen Marja-vaimostaan, jotka ryhtyivät hyväntekijöiksi lempilomapaikassaan.

Aviopari oli lomalla Sri Lankassa myös tapaninpäivänä vuonna 2004, kun tsunami teki tuhojaan Kaakkois-Aasiassa. He olivat itse pahimmalla alueella, mutta selvittyään ehjin nahoin he alkoivat evakuoida alueen muita suomalaisia. Ihmisten auttaminen jäi päälle.

Eiköhän tämä ole tyypillistä itsekkään ihmisen toimintaan. Itsekkäänä ihmisenä sitä nauttii suunnattomasti siitä, että saa aikaan hyvää.― höyrylaivan kapteeni Pentti-Oskari Kangas

Kankaat tutustuivat Baddegaman munkkien Sri Lankassa tekemään hyväntekeväisyystoimintaan. Marjan aloitteesta he aloittivat yhteistyön paikallisen munkin kanssa. Pentti-Oskaria ei tarvinnut kauaa suostutella.

“Mä olen vähän niin kuin höyrylaiva, että lähtee, kun lämpenee. Pikkuhiljaa lähdin sitten mukaan siihen. Kyllä höyrykonehan on semmoinen, että se kyllä käy sitten vahvasti ja vetovoimaa riittää, kun kone lähtee käyntiin."

Kankaiden työ Sri Lankassa on hyvin käytännönläheistä. Heillä on ystäväperheitä, joille he tekevät ruokaostoksia ja joille he ovat hankkineet suomalaiset kummit. Tavallisten perheiden lisäksi aviopari puuttui paikallisen vammaiskodin oloihin. Tsunamin jälkeen hirvittävässä kunnossa oleva koti jynssättiin puhtaaksi Marjan suuresti arvostamalla suomalaisella juuriharjalla sekä maalattiin ja varusteltiin uudelleen.

Missä ikinä Marja ja Pentti-Oskari kulkevatkit saarivaltiossa, heitä vastassa on hymyileviä ja kiitollisia ihmisiä. Heidän kohtaaminen on Pentti-Oskarin mielestä auttamisen suola.

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.