Hyppää pääsisältöön

Suomen 20 eri kestävyysvajetta

PT:n Eero Lehto (vas.) ja Etlan Niku Määttänen.
PT:n ennustepäällikkö Eero Lehto (vas.) ja Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen. PT:n Eero Lehto (vas.) ja Etlan Niku Määttänen. Kuva: MOT mot, eero lehto, niku määttänen, liitutaulu

Seitsemän eri tahoa arvioi Suomen kestävyysvajetta. Viiden vuoden aikana ne ovat laskeneet Suomelle yhteensä kaksikymmentä eri kestävyysvajelukua.

Kestävyysvajeesta on tullut keskeinen talouspolitiikan luku, koska hallitukset ovat perustelleet sillä miljardileikkauksia julkisiin menoihin.

Useimmat kestävyysvajetta arvioivat tahot laskevat sitä kaavalla, jonka on kehittänyt Euroopan unionin komissio. S2-kaava on luotu maiden välisten vertailujen helpottamiseksi.

Yhteisestä kaavasta huolimatta yhtä ja ainoaa kestävyysvajelukua ei ole.

MOT:n selvityksen mukaan Suomen kestävyysvajetta arvioi suhteellisen säännöllisesti seitsemän eri tahoa. 2012–2016 ne ovat laskeneet Suomelle yhteensä kaksikymmentä eri vajelukua. (Katso taulukko jutun lopusta.)

Suurimmillaan vajehaarukka oli 2013, jolloin alin vajearvio oli 1 prosentti ja korkein 7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vajeluvun valtavalla vaihteluvälillä on iso merkitys: yksi prosenttiyksikkö merkitsee suoraviivaisesti arvioiden kahden miljardin euron säästöpainetta julkisissa menoissa.

Vajelukujen vertailussa on otettava huomioon, että Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla käyttää kestävyysvajeen arviointiin omaa kokonaistaloudellista malliaan. Siinä otetaan huomioon se, että talouden toimijat vaikuttavat toiminnallaan muihin toimijoihin.

Erot syntyvät
erilaisista oletuksista

Suuret erot vajeluvuissa ovat seurausta siitä, että eri tahot ovat valinneet erilaisia lähtöoletuksia.

Kestävyysvajelaskennassa arvioidaan julkisen talouden tilaa kymmeniä vuosia eteenpäin. Erityisen suuressa roolissa on se, miten hoiva- ja hoitomenot kehittyvät tulevaisuudessa.

Valtion taloudellinen tutkimuslaitos Vatt tutki pari vuotta sitten, mistä erot kestävyysvajeissa syntyvät.

”Hoito- ja hoivapalvelumenojen sekä eläkemenojen vaikutus kestävyysvajeeseen muodostaa yli puolet kaikkien laskennassa mukana olevien tekijöiden vaikutuksesta”, tutkimuksessa todettiin.

Ensi vuonna voimaan astuva eläkeuudistus myöhentää eläkkeelle siirtymistä, eivätkä eläkkeet enää ole yhtä suuri tekijä kestävyysvajeessa.

Hoito- ja hoivamenot sen sijaan ovat tulevaisuudessa yhä suurempia. Hoivapalveluiden tehokkuuden nosto hillitsisi menopainetta. Hoitohenkilöstön määrää suhteessa hoidettaviin ei kuitenkaan voi loputtomiin alentaa ilman, että tilanne muuttuu inhimillisesti kestämättömäksi.

Maahanmuuton lisäys
yksi keino hoitaa vajetta

Kestävyysvajeen suurin syy on se, että ikääntyneiden osuus kansalaisista kasvaa samalla, kun työikäisten osuus pienenee. Yksi tapa korvata tätä vajetta olisi lisätä maahanmuuttoa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto laski MOT:n pyynnöstä, miten paljon 30 000 lisämaahanmuuttajan tulo yhtenä vuonna vaikuttaisi kestävyysvajeeseen.

Tulos oli, että parinkymmenen vuoden kuluttua maahanmuuttajat synnyttäisivät noin puolen miljardin euron ylijäämän julkiseen talouteen. Ryhmän ikääntyessä myönteinen vaikutus kestävyysvajeeseen supistuisi kuitenkin niin, että kokonaisvaikutus olisi vain 0,03 prosenttiyksikköä.

Kestävyysvajeen ”hoito” maahanmuuttoa lisäämällä vaatisi tämän laskelman perusteella kymmeniä tuhansia lisämaahanmuuttajia vuosikausien ajan.

Perusjäämä jakaa
optimistit ja pessimistit

Toinen iso selittäjä vajelaskelmien eroissa on se, millaiseksi kukin laskija arvioi julkisen sektorin niin kutsutun rakenteellisen perusjäämän.

Rakenteellinen perusjäämä kuvaa perustaloudenpidon voitollisuutta (ylijäämä) tai tappiollisuutta (alijäämä). Luku saadaan, kun julkisen sektorin tuloista vähennetään muut kuin korkomenot sekä suhdanteiden ja tilapäisten menojen vaikutus.

Nokia N9 -puhelin
Nokia N9 -puhelin Kuva: Animist / Wikipedia – Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported älypuhelin

Tässä kohtaa eri laskijoilla voi olla merkittäviä suhtautumiseroja. ”Pessimisti” tulkitsee Suomen talouden ongelmat rakenteellisiksi, kun taas ”optimisti” arvioi, että Suomi on pikemminkin ilman omaa syytään joutunut tilapäisten ongelmien ja suhdanteiden uhriksi.

Pessimisti esimerkiksi arvioi, että suomalaisinsinöörit eivät pysty kehittämään uusia vientituotteita Nokia-vetoisen elektroniikkateollisuuden hajottua. Optimisti taas luottaa siihen, että hyvin koulutettu väestö saa aikaiseksi – ennemmin tai myöhemmin – sellaisia uusia vientiin kelpaavia tuotteita, joita voidaan tuottaa yhtä kannattavasti kuin matkapuhelimia aikaisemmin.

Näkemyserot perusjäämästä voivat selittää kestävyysvajelukujen erosta ainakin pari prosenttiyksikköä. Julkisen sektorin leikkauspaineeksi karkeasti muutettuna se merkitsee neljää miljardia euroa.

Arvioita Suomen kestävyysvajeesta, % suhteessa bkt:hen

Laitos 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
IMF 1,5–2,5 - n. 6 - n. 4,25 - n. 4,7 n. 5 -
EU-komissio - 4,0 4,2 - 5,8 6,2 6,0 5 3,9
OECD - - 8 - 4,6 n 7 - - -
Vm k:-
s: n. 3
k: n.6
s: -
k: n. 5,5
s: -
k: n. 5
s: n. 4
k: n. 3,5
s: 4
k: 4,2
s: 4,7
k: 3,0
s: 4,2
k: 4,6
s: 3,3
k: 3,2
SP - - 6 5 4 4,5 4 3,5 -
Etla 1,4 - 3 3 - 1–2,5 - 2 3
PT - - - 1,3 - - 3,9 - 2,4

Lähteet: ko. laitosten julkaisut sekä suomalaiset arvioijat: vajeluvut sähköpostitse

MOT:n kestävyysvajepaketti

MOT: Kestävyysvale
TV1 maanantaina 18.4. klo 20
Uusinnat:
- TV1 keskiviikkona 20.4. klo 16.20
- TV1 torstaina 21.4. klo 5.55
Ohjelman voi katsoa myös Yle Areenasta.

Suomen 20 eri kestävyysvajetta

Suomea hallitseva kaava

Suomessa kestävyysvajeeseen uskotaan, Ruotsissa ei

Lisää
kestävyysvajeesta

Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen: Julkisen talouden rahoituksellinen kestävyys (Etla, tammikuu 2013; pdf)

Helvi Kinnunen, Petri Mäki-Fränti ja Hannu Viertola: Julkisen talouden kestävyystarkasteluja (Suomen Pankki, helmikuu 2013; pdf)

Jan Klavus ja Jenni Pääkkönen: Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? (Vatt, maaliskuu 2014; pdf)

Heikki Oksanen: Julkisen talouden kestävyysvaje ja eläkeiän nostaminen (Vatt, lokakuu 2014; pdf)

European Commission: Fiscal Sustainability Report 2015 (tammikuu 2016; pdf)

Eläketurvakeskus: Eläkeuudistus 2017

  • MOT:n toimittaja ei syyllistynyt kunnianloukkaukseen Patria-tapauksessa

    ”Vahvat perusteet pitää totena.”

    Helsingin syyttäjänvirasto on tehnyt päätöksen syyttämättä jättämisestä MOT:n toimittajaa Magnus Berglundia vastaan. Berglundia on poliisitutkinnassa kuultu epäiltynä törkeästä kunnianloukkauksesta liittyen MOT:n Totuus Patriasta (2008) ja Totuus Patriasta 2 -ohjelmiin (2012).

  • EU-parlamentin työryhmä selvittää meppien kulukorvaukset

    Mepeille 50 000 € vuodessa ilman valvontaa

    Euroopan parlamentin puhemies on koonnut työryhmän selvittämään euroedustajien vuosittaisen 50 000 euron suuruisen potin käyttöä. Työryhmän on määrä saada selvitys valmiiksi lokakuuhun mennessä.

  • Operaattorin ei tarvitse paljastaa liittymän omistajaa

    Tekijänoikeuskarhujen lähettäjille tappio.

    Markkinaoikeuden tuoreen päätöksen mukaan teleoperaattorin ei tarvinnut paljastaa elokuvaa netissä jakaneen henkilön yhteystietoja. Markkinaoikeuden linjauksen jälkeen elokuvan tekijänoikeuksien omistajien on jatkossa aiempaa vaikeampaa tavoittaa tekijänoikeuksien loukkaamisesta epäiltyjä henkilöitä.