Hannu Sokala
Yle
Kestävyysvaje toimii suomalaisen politiikan perustana. Ruotsissa koko lukuun suhtaudutaan varauksella.
Kestävyysvaje on kuulunut suomalaisen talouspolitiikan käytetyimpiin termeihin useiden vuosien ajan.
Kokoomusta ja maan hallitusta johtanut Jyrki Katainen esimerkiksi puhui usein kestävyysvajeesta ennen siirtymistään Euroopan unionin komissioon.
”Tavoitteena on se, että pystyisimme näillä toimilla kuromaan umpeen koko kestävyysvajeen. Jos nämä toimet eivät riitä, syystä tai toisesta, niin me teemme sitten lisää”, Katainen sanoi Ylen haastattelussa hallituksen talouspaketin valmistuttua elokuussa 2013.
Ylen Vaalien välissä -ohjelmassa joulukuussa 2013 Katainen sanoi:
”Kokoomukselle kestävyysvaje oli keskeinen vaaliteema. Se oli keskeinen vihreille, Rkp:lle, kun hallitusta neuvoteltiin, ja muillekin hallituspuolueille.”
Kataisen ohella kestävyysvajetta piti esillä myös Sdp:n entinen puheenjohtaja ja entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.
”Itse asiassa, herätyskellot ovat soineet aika pitkään sen puolesta, että Suomessa on julkisessa taloudessa kestävyysvaje, eli yksinkertaisesti me elämme yli varojemme”, Urpilainen sanoi joulukuussa 2013.
Kestävyysvaje on keskeisessä roolissa myös nykyisen, Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmassa:
”Hallitus sitoutuu koko 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjen ja rakenteellisten uudistusten koskevien päätösten tekemiseen hallituskauden aikana.”
Ruotsissa
varoitetaan vajeluvusta
Kestävyysvajelaskennassa Suomen tulevaisuutta arvioidaan vuosikymmeniä eteenpäin. Laskennassa tehdään merkittäviä oletuksia muun muassa siitä, miten vanhoiksi ja miten terveinä kansalaiset vastaisuudessa elävät.
Oletusten merkitys laskennassa on niin suuri, että yhteisestä laskukaavasta huolimatta kestävyysvajelukuja on niin monta kuin on laskijoitakin.
Ruotsissa kestävyysvajetta laskee valtiovarainministeriön alainen Konjunkturinstitutet. KI varoittaa maaliskuisessa raportissaan käyttämästä kestävyysvajetta talouspoliittisen päätöksenteon perustana.
”Tässä ruotsalaisten päätelmä on se, että koska nämä laskelmat ovat hyvin epävarmoja, merkittäviä poliittisia päätöksiä ei saisi niihin perustaa. Meillä taas ehkä ajatellaan toisin päin: vaikka tähän liittyy paljon epävarmuutta – koska haluamme olla pessimistejä, niin suhtaudumme tähän vakavasti ja yritämme tehdä niin kun varovaista politiikkaa”, vakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander avasi MOT:lle naapurimaiden eroja.
”Se indikaattori, jota me käytämme kestävyysvajelaskelmassa, on epävarma, koska se katsoo niin pitkälle tulevaisuuteen. Sitä ei voi kiistää”, sanoo myös valtiovarainministeriön vakausyksikön päällikkö Mikko Spolander.
”Sille täytyy antaa ikään kuin signaalin rooli, mutta varsinaisia talouspolitiikan yksittäisiä päätöksiä voi olla vaikea suoraan linkittää tähän yksittäiseen muuttujaan”, hän sanoo.
MOT:n kestävyysvajepaketti
MOT: Kestävyysvale
TV1 maanantaina 18.4. klo 20
Uusinnat:
- TV1 keskiviikkona 20.4. klo 16.20
- TV1 torstaina 21.4. klo 5.55
Ohjelman voi katsoa myös Yle Areenasta.
Lisää ohjelmasta
- Veikkauksen vedonlyöntiuudistus: Uusi peliominaisuus herätti valvojassa huolen pelaajien oikeusturvasta, sopimuskumppania kiristetty
- Ihmelääke aiheutti kahdeksan suomalaispotilaan kuoleman ja se vedettiin markkinoilta – nyt lääkettä käytetään haittavaikutuksista huolimatta Suomessa enemmän kuin koskaan
- Vanhusten turvallisuus vaarantunut, työvuorolistoilla kikkailtu – Esperi Caren lippulaiva on saanut jatkaa, vaikka ongelmia on ollut kymmenen vuotta
