Hyppää pääsisältöön

Tappara kiekkomestariksi 1986 surunauhat hihoissaan

Jääkiekon SM-liigan kauden 1985–86 viides finaaliottelu miteltiin Tampereen Hakametsän jäähallissa. Mestaruus oli katkolla kotijoukkue Tapparalle, jota vastaan luisteli HIFK Helsingistä. Koosteessa on katsottavissa finaaliottelun kaikki maalit. Kevään finaalisarja oli alkanut Tapparan osalta järkyttävällä tavalla, kun joukkueen pitkäaikainen huoltaja Raimo Paavola sai surmansa auto-onnettomuudessa.

Traaginen tapahtuma näkyi finaalisarjassa myös kaukalossa, kun Tapparan pelaajat kunnioittivat Paavolaa pelaten mustat surunauhat hihoissaan. Tragediasta huolimatta tamperelaisjoukkue oli kirinyt finaalisarjassa reiluun johtoon ja halusi päättää kauden kotihallissaan. Finaalit pelattiin ensimmäistä kertaa neljään voitettuun otteluun ja sarja oli Tapparalle katkolla otteluin 3–1.

Molemmat joukkueet olivat esiintyneet edukseen jo SM-liigan runkosarjassa. Tappara voitti runkosarjan yhden pisteen erolla HIFK:hon, joka taas saalisti runkosarjassa eniten voittoja.

Kotijoukkue meni viidennessä finaalissa lopulta menojaan. Tamperelaiset hallitsivat läpi ottelun, vaikkakin ensimmäinen maali nähtiin vasta ottelun toisessa erässä. Tapparan 1–0 osuman viimeisteli Jorma Sevon.

Kolmannessa erässä maalihanat aukenivat kunnolla. Tapparan toisen maalin iski NHL:stä Suomeen palannut Timo Jutila ja kolmannen osuman sai nimiinsä Erkki Lehtonen. HIFK kavensi vielä aivan loppuhetkillä Harri Tuohimaan maalilla, mutta liian myöhään ja Tapparan saavutti vuosikymmenen kolmannen mestaruutensa loppunumeroin 3–1.

Tapparan valmentaja toimi Rauno Korpi, joka oli palannut joukkueen päävalmentajaksi. Korven toisella päävalmentajakaudella Tappara voitti SM-liigan kolme kertaa peräkkäin vuosina 1986–1988.
Rauno Korven toisella päävalmentajakaudella Tappara voitti SM-liigan kolme kertaa peräkkäin vuosina 1986–1988. Tapparan valmentaja toimi Rauno Korpi, joka oli palannut joukkueen päävalmentajaksi. Korven toisella päävalmentajakaudella Tappara voitti SM-liigan kolme kertaa peräkkäin vuosina 1986–1988. Kuva: Yle kuvanauha Rauno Korpi,Yle Elävä arkisto
Tapparan kapteenina ja puolustuksen johtajana toimi Lasse Litma, joka päätti uransa kuudenteen mestaruuteensa.
Tapparan kapteeni ja puolustuksen johtaja Lasse Litma päätti uransa kuudenteen liigamestaruuteen. Tapparan kapteenina ja puolustuksen johtajana toimi Lasse Litma, joka päätti uransa kuudenteen mestaruuteensa. Kuva: Yle kuvanauha Tappara,Yle Elävä arkisto
Vasta 17-vuotias puolustaja Teppo Numminen taas teki tällä kaudella debyyttinsä miesten SM-liigassa ja pääsi nostamaan mestaruusmaljaa heti ensimmäisellä yrityksellään.
Vasta 17-vuotias puolustaja Teppo Numminen teki debyyttinsä miesten SM-liigassa ja pääsi heti nostamaan mestaruusmaljaa. Vasta 17-vuotias puolustaja Teppo Numminen taas teki tällä kaudella debyyttinsä miesten SM-liigassa ja pääsi nostamaan mestaruusmaljaa heti ensimmäisellä yrityksellään. Kuva: Yle kuvanauha Teppo Numminen,Yle Elävä arkisto

Pudotuspelien paras pistemies oli Tapparan Timo Susi, josta tuli seuraavalla kaudella kirvesrintojen kapteeni.

Helsingin IFK:n joukkueen tähtenä tuikki mm. keskushyökkääjä Christian Ruuttu, joka siirtyi hopeakevään jälkeen NHL:ään. Todelliseksi HIFK:n kulttipelaajaksi urallaan noussut kanadalaishyökkääjä Darren Boyko taas pelasi helsinkiläisjoukkueessa ensimmäistä kauttaan. Boyko sai myöhemmin kautta aikain toisena kanadalaisena Suomen Jääkiekkoleijonan tittelin.

Ratkaisevan finaaliottelun päätuomarina toimi SM-liigan moninkertainen vuoden erotuomari Seppo Mäkelä.

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.