Hyppää pääsisältöön

Tappara kiekkomestariksi 1986 surunauhat hihoissaan

Jääkiekon SM-liigan kauden 1985–86 viides finaaliottelu miteltiin Tampereen Hakametsän jäähallissa. Mestaruus oli katkolla kotijoukkue Tapparalle, jota vastaan luisteli HIFK Helsingistä. Koosteessa on katsottavissa finaaliottelun kaikki maalit. Kevään finaalisarja oli alkanut Tapparan osalta järkyttävällä tavalla, kun joukkueen pitkäaikainen huoltaja Raimo Paavola sai surmansa auto-onnettomuudessa.

Traaginen tapahtuma näkyi finaalisarjassa myös kaukalossa, kun Tapparan pelaajat kunnioittivat Paavolaa pelaten mustat surunauhat hihoissaan. Tragediasta huolimatta tamperelaisjoukkue oli kirinyt finaalisarjassa reiluun johtoon ja halusi päättää kauden kotihallissaan. Finaalit pelattiin ensimmäistä kertaa neljään voitettuun otteluun ja sarja oli Tapparalle katkolla otteluin 3–1.

Molemmat joukkueet olivat esiintyneet edukseen jo SM-liigan runkosarjassa. Tappara voitti runkosarjan yhden pisteen erolla HIFK:hon, joka taas saalisti runkosarjassa eniten voittoja.

Kotijoukkue meni viidennessä finaalissa lopulta menojaan. Tamperelaiset hallitsivat läpi ottelun, vaikkakin ensimmäinen maali nähtiin vasta ottelun toisessa erässä. Tapparan 1–0 osuman viimeisteli Jorma Sevon.

Kolmannessa erässä maalihanat aukenivat kunnolla. Tapparan toisen maalin iski NHL:stä Suomeen palannut Timo Jutila ja kolmannen osuman sai nimiinsä Erkki Lehtonen. HIFK kavensi vielä aivan loppuhetkillä Harri Tuohimaan maalilla, mutta liian myöhään ja Tapparan saavutti vuosikymmenen kolmannen mestaruutensa loppunumeroin 3–1.

Tapparan valmentaja toimi Rauno Korpi, joka oli palannut joukkueen päävalmentajaksi. Korven toisella päävalmentajakaudella Tappara voitti SM-liigan kolme kertaa peräkkäin vuosina 1986–1988.
Rauno Korven toisella päävalmentajakaudella Tappara voitti SM-liigan kolme kertaa peräkkäin vuosina 1986–1988. Tapparan valmentaja toimi Rauno Korpi, joka oli palannut joukkueen päävalmentajaksi. Korven toisella päävalmentajakaudella Tappara voitti SM-liigan kolme kertaa peräkkäin vuosina 1986–1988. Kuva: Yle kuvanauha Rauno Korpi,Yle Elävä arkisto
Tapparan kapteenina ja puolustuksen johtajana toimi Lasse Litma, joka päätti uransa kuudenteen mestaruuteensa.
Tapparan kapteeni ja puolustuksen johtaja Lasse Litma päätti uransa kuudenteen liigamestaruuteen. Tapparan kapteenina ja puolustuksen johtajana toimi Lasse Litma, joka päätti uransa kuudenteen mestaruuteensa. Kuva: Yle kuvanauha Tappara,Yle Elävä arkisto
Vasta 17-vuotias puolustaja Teppo Numminen taas teki tällä kaudella debyyttinsä miesten SM-liigassa ja pääsi nostamaan mestaruusmaljaa heti ensimmäisellä yrityksellään.
Vasta 17-vuotias puolustaja Teppo Numminen teki debyyttinsä miesten SM-liigassa ja pääsi heti nostamaan mestaruusmaljaa. Vasta 17-vuotias puolustaja Teppo Numminen taas teki tällä kaudella debyyttinsä miesten SM-liigassa ja pääsi nostamaan mestaruusmaljaa heti ensimmäisellä yrityksellään. Kuva: Yle kuvanauha Teppo Numminen,Yle Elävä arkisto

Pudotuspelien paras pistemies oli Tapparan Timo Susi, josta tuli seuraavalla kaudella kirvesrintojen kapteeni.

Helsingin IFK:n joukkueen tähtenä tuikki mm. keskushyökkääjä Christian Ruuttu, joka siirtyi hopeakevään jälkeen NHL:ään. Todelliseksi HIFK:n kulttipelaajaksi urallaan noussut kanadalaishyökkääjä Darren Boyko taas pelasi helsinkiläisjoukkueessa ensimmäistä kauttaan. Boyko sai myöhemmin kautta aikain toisena kanadalaisena Suomen Jääkiekkoleijonan tittelin.

Ratkaisevan finaaliottelun päätuomarina toimi SM-liigan moninkertainen vuoden erotuomari Seppo Mäkelä.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.