Hyppää pääsisältöön

Titanicista myöhästynyt yksinlaulajatar osti lipun seuraavaan laivaan

Lempi Jokela
Lempi Jokela Kuva: Sini Sovijärvi/Yle #titanic

Klassinen yksinaulajatar Lempi Jokela syntyi Keski-Suomessa Korpilahdella 1887. Hän lähti opiskelemaan laulua Helsinkiin ja opiskeli intensiivisesti alun perin viitasaarelaisen Rva Dagmar Hagelberg-Raekallion johdolla (o.s. Sarlin 1871 - 1948), joka konsertoi Suomen lisäksi Unkarissa ja Virossa ja toimi sekä musiikinopettajana että kuoronjohtajana.

Sittemmin Lempi Jokela jatkoi opintojaan aikansa musiikin huippuammattilaisten kanssa. Aktiivisen yksinlaulukonsertoinnin hän aloitti v. 1912 kotimaassa, erityisesti Jyväskylän seudulla ja Pohjanmaalla, ja laajensi pian esiintymisiään myös ulkomaille.

Lempi Jokela tulkitsi mieluiten suomalaisia säveltäjiä (Merikanto, Hannikainen, Sibelius), mutta lauloi myös ulkomaista ohjelmistoa. Usein hän lausui Eino Leinon tekstejä esityksissään.

Lempi Jokela sai keväällä 1912 tilaisuuden lähteä konsertoimaan Amerikkaan, lähinnä amerikansuomalaisille seuduille New Yorkiin ja sen ympäristöön, ja lähti matkaan Ranskan kautta huhtikuussa 1912.
Pariisissa hänen oli määrä tavata taiteilijaystäviään ja lähteä sitten junalla Cherbourgiin, missä tarkoitus oli nousta Titaniciin 10.4.1912. Lempi Jokelalla oli jo lippu ostettuna. Onnettomien yhteensattumien kautta hän kuitenkin myöhästyi laivalta ja joutui järjestelyjen takia palaamaan Suomeen. Lähtö Amerikkaan lykkääntyi alkukesään 1912. Lempi Jokela viihtyi Amerikassa aina kesäkuuhun 1913 saakka.
Hän harrasti musiikkia elämänsä loppuun asti, mutta ilmeisesti avioliiton työvelvoitteiden ja omien rakkaussurujensa takia hän ei jaksanut taistella kunnianhimoisemmin uransa puolesta.

Pieni uutinen Suomettaressa Lempi Jokelan konsertista.
Pieni uutinen Suomettaressa Lempi Jokelan konsertista. Kuva: Sini Sovijärvi/Yle titanic

Henkilökohtaisesta elämästä

Lempi avioitui yrittäjä Vilho Sallisen kanssa vuonna 1904. He saivat Olavi-pojan v. 1907. Vilho Sallisella oli Helsingin Töölössä lihakauppa ja Pitäjänmäellä iso puutarha ja -myymälä. Vilho oli äärimmäisen rakastunut nuoreen Lempiin, joka kuitenkin omistautui taiteelleen lähes uhmakkaasti. Osoitus suuresta rakkaudesta oli mm. se, että Vilho muutti Sallinen-sukunimensä Lempin sukunimeksi, Jokelaksi.

Ilmeisimmin konserttimatkoillaan Lempi Jokela tapasi sielunkumppaninsa, vaasalaisen toimittaja-kirjailija "Vaasan Jaakon" (Jaakko Ilola), jonka kanssa syttyi salainen rakkaussuhde. Hedelmänä syntyi Sointu-tytär v. 1916. Tämä kuitenkin tuli tietoisuuteen vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Huippumusikaalinen ja -verbaalinen Sointu eli "Sole" Kiviranta, luki aikoinaan Yleisradiossa tummalla alttoäänellään mm. Ollin ja Vaasan Jaakon pakinoita ja kertomuksia. Sole menehtyi vuonna 2014.

Lempi Jokela omistautui taiteelleen täysillä. Lapset eivät muista äitinsä paljoakaan ehtineen antaa aikaansa heille. Lempi Jokela oli tulinen ja herkkä tulkitsija, joka paneutui täysillä konserttiesityksiinsä. Hänet tunnettiin myös erittäin kauniina ja tyylikkäästi pukeutuvana naisena upeine hiuksineen. Poliittisesti tulenarkana aikana myös konserttitilaisuudet leimautuivat helposti poliittisiksi foorumeiksi. Lempi Jokela totesi julkisesti haluavansa taiteessaan irtisanoutua politiikasta. Suomalaisuus oli hänelle kaikki kaikessa.

Lempi Jokela kuoli Helsingissä 1951. Hänen tyttärentyttärensä Taru ja Laura muistavat isoäitinsä pianon ääressä viihtyvänä persoonallisena ja jännittävänä taiteilijattarena, jonka luona Meilahdessa he vierailivat usein.

Tämä artikkeli on kainalojuttu artikkeliin Kuinka #Titanicilla tehtiin ja kenen tarinoihin hahmot perustuvat

Kommentit
  • Kylmässä sodassa IBM oli tietotekninen silta länteen

    Amerikkalaisyritys dominoi tietokonemarkkinoita

    Suomen ensimmäinen tietokone käynnistettiin vuonna 1958. Ei ollut sattumaa, että Postisäästöpankin "Ensi"-tietokone oli amerikkalaisen IBM:n valmistama. Suomen läntistä teknologiayhteyttä oli ryhdytty rakentamaan jo ennen tietokoneiden aikaa. Jatkosodan jälkeen läntisen tietotekniikan saatavuus haluttiin varmistaa ylintä poliittista johtoa myöten.

  • Wiurilan kartanon perintö – vanhaa eurooppalaisuutta ja uutta yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa

    Wiurilan kartano linkittyy Ranskan hoviin

    Wiurilan kartano linkittyy historiassa Ranskan hoviin. Euroopan tärkeimpiin diplomaatteihin ja valtiomiehiin kuulunut Maurice de Tallyerand, jo Ludvig XVI:n, sittemmin keisari Napoleon I:n ja kuningas Ludvig Filipin oikea käsi, voidaan jäljittää suomalaisiin Armfelteihin Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelminen kautta. Gustaf Mauritz Armfelt ihastui tähän kauniiseen neitoon ja he saivat tyttären, Gustavan eli "Vavan", joka asettui Wiurilaan. Hänen tuomansa ranskalaisvaikutteet kukoistavat edelleen 1830-luvun sisustuksessa kartanon pääsalongissa. Wiurila on ollut Armfeltin aatelissuvun omistuksessa vuodesta 1787 lähtien – ja on edelleen, vaikka sukunimi onkin vaihtunut Aminoffiksi. Maatalouskartanosta tila on muuttunut innovatiiviseksi matkailukohteeksi, jossa historia saa vapaasti hengittää.

  • Metsään pysähtynyt juna – Matti Johannes Koivun sukellus modernin Suomen historiaan

    Matti Johannes Koivun kehityskertomus päättyy.

    Modernin Suomen tarina on ihmeellinen, mutta se on aina kesken. Valtavalla sinnikkyydellä ihmiset ovat yrittäneet luoda järjestystä ja hallittua yhteiskuntaa, mutta aina jokin pilaa järjestyksen. Keskeneräisyyden historia päättää Matti Johannes Koivun esseesarjojen trilogian. Mutta miksi muusikko ryhtyi selvittämään mammuttimaisia kysymyksiä? Matti Johannes Koivu kertoo.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Titanicilla

#Titanicilla

  • Kuinka #Titanicilla tehtiin ja kenen tarinoihin hahmot perustuivat

    #Titanicilla liveprojekti on historian roolipeli

    #Titanicilla liveprojektia voisi kutsua historian roolipeliksi, jossa oli mahdollisuuden kokea, minkälaista on lähteä paremman elämän toivossa siirtolaiseksi Amerikkaan 1900-luvun alussa. Ja miltä tuntuu, kun unelmat uppoavat meren pohjaan.

  • Titanicilta selviytynyt Anna Turja kertoo uppoamisyöstä

    Anna jäi kuuntelemaan orkesteria ja oli vähällä hukkua

    Eletään vuotta 1912, kun 18-vuotias Anna Turja päättää muuttaa sisarensa luokse Amerikkaan. Anna lähtee satojen muiden suomalaisten tapaan Pohjanmaalta kohti Hankoa ja sieltä edelleen Southamptoniin. Oulaisista lähteneellä Annalla on lippu neitsytmatkalle 10.4.1912 lähtevälle Titanicille.

  • Testaa, ajatteletko kuin Jäävuori

    Onko oma filosofiasi cool?

    #Titanicilla projektin filosofinen Jäävuori muistuttaa Muumilaakson mörköä: tuntematon, kylmä möhkäle, joka tahtomattaan saa aikaan seurauksia, joita ei osaisi edes kuvitella. Sillä on aikaa ajatella. Testaa tästä, miten paljon sinun ajattelusi arjen tilanteissa muistuttaa jäävuoren filosofiaa.

  • Lunasta lippu Titanicille ja testaa selviytyisitkö hengissä!

    Jos uskallat voit myös painaa kohtalonnappia

    Titanicin ensimmäisellä kannella on fiineintä seuraa, mutta kolmannella kannella on ehdottomasti parhaat soitannot. Me tarjoamme sinulle nyt ainutlaatuisen mahdollisuuden lunastaa lippu jollekin Titanicin kolmesta kannesta. Eikä tässä kaikki, jos uskallat voit myös painaa kohtalon nappia. Mitä juuri sinulle tapahtuu kohtalonyönä 14.-15. huhtikuuta vuonna 1912.