Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Usko yhteen salaliittoon altistaa muillekin salaliittoteorioille

Avautuvia ovia, grafiikka.
Avautuvia ovia, grafiikka. Kuva: Shutterstock/f9photos Kuningaskuluttaja (Tv),valheenpaljastaja

Kun totuutta on vaikea niellä, otetaan käyttöön kovemmat aseet: salaliittoteoriat. Viime aikoina niin kutsuttu "vastamedia" on levittänyt villejä teorioita liittyen muun muassa presidentin puheeseen ja televisiossa esiintyneeseen syyrialaisperheeseen. Niillä on hyökätty jopa lasta vastaan. Sosiaalipsykologi Viren Swami on perehtynyt siihen, miten mutkikkailla salaliittoteorioilla jäsennetään maailmaa yksinkertaisemmaksi.

Rasistinen “vastamedia” on saamassa yhä vainoharhaisempia piirteitä. Vale- ja vihasivustojen kirjoittajat eivät ainoastaan keksi juttuja omasta päästään, vaan laativat myös mitä mielikuvituksellisempia vaihtoehtoisia selityksiä perinteisessä mediassa julkaistuille uutisjutuille ja haastatteluille.

Erityisesti vastamediaa ärsyttävät uutiset ja mediailmiöt, joiden ansiosta rasismin vastaisuus nousee koko valtakunnan puheenaiheeksi. Niille pitää keksiä toinen selitys. Selitykset ovat salaliittoteorioita, jotka saavat alkunsa ja leviävät sosiaalisessa mediassa, verkon keskustelupalstoilla ja valeuutissivustoilla.

Tätä puolta ilmiöstä ei ole vielä pahemmin julkisuudessa käsitelty, mutta brittitutkija Viren Swamille ilmiö on tuttu.
Käyn läpi kolme viime aikoina esillä ollutta uutistapahtumaa, joista on levitetty kilpailevia teorioita niin vihasivustoilla kuin sosiaalisessa mediassa:

1. Syyrialaisperhettä väitettiin näyttelijöiksi

Mitä tapahtui todella: Ylen A2:n pakolaisillassa esiintyi syyrialainen perhe, jolle tarjottiin ohjelmassa puuroa. Perheen pieni tytär vietiin kesken lähetyksen pois studiosta lämpiöön hoitajan kanssa leikkimään.

Salaliittoteoria: Perhe oli feikki, eikä tyttö ollut vanhempiensa lapsi! Lähetyksessä kuulostaa siltä, että Ylen työntekijä kysyy tytöltä tätä saattaessaan “missä sun äiti on”. Salaliittoteoria lavastetusta perheestä levisi niin laajalle, että Yle joutui sekä omalla jutulla että muun muassa Twitterissä kiistämään sosiaalisessa mediassa vellovat huhut.

A2-ohjelman twiitti
A2-ohjelman twiitti Kuva: Kuvakaappaus A2-illan twiitistä/YLE Kuningaskuluttaja (Tv),valheenpaljastaja,A-teema
Kuvakappaus Iltalehden uutisesta
Kuvakappaus Iltalehden uutisesta Kuva: Kuvakappaus Iltalehden uutisesta/YLE Kuningaskuluttaja (Tv),iltalehti,A-teema

2. 11-vuotiasta nimiteltiin valehtelijaksi

Mitä tapahtui todella: 11-vuotias Valtteri Saarinen kertoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa, miten häntä kiusataan ihonvärin takia. Haastattelusta tuli valtava somehitti ja jopa presidentti Sauli Niinistö kiitteli Valtteria rohkeudesta.

Salaliittoteoria: Nettikeskustelijat sekä vale- ja vihasivustot ovat nimitelleet sekä Valtteria että hänen äitiään valehtelijoiksi. Samassa yhteydessä levitettiin myös huhua, että Valtteri olisi sama poika kuin tässä perättömäksi osoittautuneessa jutussa, jossa tytöt olisivat pahoinpidelleet nuoren pojan leikkipuistossa.

Poika leikkipuistossa ei ollut Valtteri. Alkuperäisen Helsingin Sanomien uutisen kirjoittanut toimittaja Maija Aalto vahvistaa Valheenpaljastajalle, että kyseessä oli aivan eri perhe. Hän haastatteli leikkipuistotapauksessa pojan äitiä.

Kuvakaappaus Yle Uutisten jutusta
Kuvakaappaus Yle Uutisten jutusta Kuva: Kuvakaappaus Yle Uutisten jutusta/YLE Kuningaskuluttaja (Tv),valheenpaljastaja,Aamu-tv
Kuvakaappaus Sauli Niinistön Facebook-päivityksestä.
Kuvakaappaus Sauli Niinistön Facebook-päivityksestä. Kuva: Kuvakaappaus Sauli Niinistön Facebook-päivityksestä/YLE Kuningaskuluttaja (Tv),sauli niinistö

3. Yleä syytettiin Tasavallan presidentin puheen sensuroinnista

Mitä tapahtui todella: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti helmikuussa puheen valtionpäivien avajaisissa. Yle Areenan tallenteessa puheesta katosi teknisen vian vuoksi ääni reilun minuutin ajaksi.

Salaliittoteoria: Ääni katosi kohdassa, jossa Niinistö puhui pakolaisista. Yle sensuroi kohdan tarkoituksella! Asiasta nousi sen verran äänekästä spekulointia, että Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen otsikolla “Niinistön puheesta katosi ääni – syy tekninen vika, ei sensuuri tai salaliitto.”

Kuvakaappaus Yle Uutisten jutusta
Kuvakaappaus Yle Uutisten jutusta Kuva: Kuvakaappaus Yle Uutisten jutusta/YLE Kuningaskuluttaja (Tv),valheenpaljastaja

Salaliittoteorioiden tutkija selittää

Soitin Britanniaan salaliittoteorioita tutkivalle Viren Swamille. Hän on sosiaalipsykologian professori Anglia Ruskin -yliopistossa. (Viren Swami on muuten saanut etunimensä Lasse Virénin mukaan. Hänen äitinsä oli kaukaa ihastunut juoksijalegendaan raskaana ollessaan. Perheellä ei ole sukujuuria Suomessa.)

Selitin Swamille yllä kuvatut kolme suomalaista salaliittoteoriaa, jotka liittyvät tavalla tai toisella maahanmuuttoon ja rasismiin.

Miksi ihmeessä ihmiset hakevat mielikuvituksellisia selityksiä aika tavanomaisille haastatteluille?

– Kun kyseessä on stressaava tai tunteita herättävä asia, kuten Syyrian sota tai pakolaiskriisi, ihminen saattaa etsiä yksinkertaistettuja teorioita selittämään sitä. Tämä korostuu, jos prosesseista puuttuu läpinäkyvyyttä. Ihmisten on vaikea tietää, mitä Syyriassa tai pakolaiskriisissä oikeasti on meneillään.

Salaliittoteoria antaa tunteen, että asialle voi tehdä jotakin, että ei olekaan voimaton.

– Yhdysvaltain WTC-iskuihin liittyy salaliittoteoria, jonka mukaan USA:n hallinto oli itse iskujen takana. Tämä on yksinkertaisempi selitys kuin monimutkainen ja kasvoton terroristiverkosto. Näin valtion johdosta tulee helppo kohde, johon suunnata vihansa. Salaliittoteoria antaa tunteen, että asialle voi tehdä jotakin, että ei olekaan voimaton.

– Salaliittoteorioihin uskovat useimmiten ihmiset, joilta puuttuu valtaa ja jotka kokevat, ettei heillä ole paikkaa demokraattisissa prosesseissa. Läpinäkyvyyden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on paras tapa ehkäistä näitä teorioita.

Mutta nämä teoriat tuntuvat monimutkaisemmilta kuin todellisuus. Miten ne tekevät asioista yksinkertaisempia?

– Jotta ihminen omaksuu salaliittoteorian, hänellä täytyy olla taipumusta jättää huomiotta todistusaineistoa, joka puhuu teoriaa vastaan. Teoria vahvistaa jo valittua maailmankatsomusta. Teoriaa vastaan sotivien todisteiden hyväksyminen taas pakottaisi muuttamaan maailmankatsomusta, ja se on erittäin vaikeaa.

Teoriat auttavat ihmisiä ilmaisemaan todellisia ajatuksiaan.

– Pakolaisiin liittyvät salaliittoteoriat näyttävät liittyvän laajempaan salaliittoteoriaan Euroopan “islamisoinnista”, joka on saanut uutta suosiota viime vuosina. Teorian mukaan on olemassa salaliitto, joka haluaa tehdä Euroopasta muslimien maanosan, Eurabian.

– Nämä teoriat auttavat ihmisiä ilmaisemaan todellisia ajatuksiaan. On epäkorrektia sanoa, ettei pidä ulkomaalaisista, mutta tavallaan hyväksytympää sanoa, että on olemassa salaliitto muslimipakolaisten tuomisesta Eurooppaan.

On tyypillistä, että kun alkaa uskoa yhteen salaliittoteoriaan, uskoo pian muihinkin. Näihin mainitsemiini tapauksiin vaikuttivat uskovan monet, jotka eivät ole tyypillisiä salaliittoteoreetikoita. Mitä tästä seuraa? Alkavatko nämäkin ihmiset uskoa seuraavaksi maailmanlaajuisiin salaliittoihin? Kasvaako salaliittoteoreetikoiden määrä?

– Henkilö, joka uskoo pakolaisiin liittyviin salaliittoteorioihin on tutkimustiedon valossa altis myös muille teorioille. Hän saattaa omaksua salaliittoihin perustuvan maailmankuvan ja alkaa nähdä yhteyksiä sellaisten asioiden välillä, joissa niitä ei oikeasti ole.

– Toisaalta pakolaiskriisi on pitkään jatkuvana, sekavana prosessina toisenlainen kuin yksittäiset tapahtumat, joista salaliittoja yleisimmin kehitellään. Sikäli sen vaikutuksia on hankala ennustaa.

– Mutta arvelen, että todennäköisesti niin käy, että nämä ihmiset alkavat uskoa myös muihin salaliittoteorioihin.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Ota yhteyttä: valheenpaljastaja@gmail.com

Edit 5.3.17: Muokattu meta-tietoja.

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo tuoreessa Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.