Kun totuutta on vaikea niellä, otetaan käyttöön kovemmat aseet: salaliittoteoriat. Viime aikoina niin kutsuttu "vastamedia" on levittänyt villejä teorioita liittyen muun muassa presidentin puheeseen ja televisiossa esiintyneeseen syyrialaisperheeseen. Niillä on hyökätty jopa lasta vastaan. Sosiaalipsykologi Viren Swami on perehtynyt siihen, miten mutkikkailla salaliittoteorioilla jäsennetään maailmaa yksinkertaisemmaksi.
Rasistinen “vastamedia” on saamassa yhä vainoharhaisempia piirteitä. Vale- ja vihasivustojen kirjoittajat eivät ainoastaan keksi juttuja omasta päästään, vaan laativat myös mitä mielikuvituksellisempia vaihtoehtoisia selityksiä perinteisessä mediassa julkaistuille uutisjutuille ja haastatteluille.
Erityisesti vastamediaa ärsyttävät uutiset ja mediailmiöt, joiden ansiosta rasismin vastaisuus nousee koko valtakunnan puheenaiheeksi. Niille pitää keksiä toinen selitys. Selitykset ovat salaliittoteorioita, jotka saavat alkunsa ja leviävät sosiaalisessa mediassa, verkon keskustelupalstoilla ja valeuutissivustoilla.
Tätä puolta ilmiöstä ei ole vielä pahemmin julkisuudessa käsitelty, mutta brittitutkija Viren Swamille ilmiö on tuttu.
Käyn läpi kolme viime aikoina esillä ollutta uutistapahtumaa, joista on levitetty kilpailevia teorioita niin vihasivustoilla kuin sosiaalisessa mediassa:
1. Syyrialaisperhettä väitettiin näyttelijöiksi
Mitä tapahtui todella: Ylen A2:n pakolaisillassa esiintyi syyrialainen perhe, jolle tarjottiin ohjelmassa puuroa. Perheen pieni tytär vietiin kesken lähetyksen pois studiosta lämpiöön hoitajan kanssa leikkimään.
Salaliittoteoria: Perhe oli feikki, eikä tyttö ollut vanhempiensa lapsi! Lähetyksessä kuulostaa siltä, että Ylen työntekijä kysyy tytöltä tätä saattaessaan “missä sun äiti on”. Salaliittoteoria lavastetusta perheestä levisi niin laajalle, että Yle joutui sekä omalla jutulla että muun muassa Twitterissä kiistämään sosiaalisessa mediassa vellovat huhut.
2. 11-vuotiasta nimiteltiin valehtelijaksi
Mitä tapahtui todella: 11-vuotias Valtteri Saarinen kertoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa, miten häntä kiusataan ihonvärin takia. Haastattelusta tuli valtava somehitti ja jopa presidentti Sauli Niinistö kiitteli Valtteria rohkeudesta.
Salaliittoteoria: Nettikeskustelijat sekä vale- ja vihasivustot ovat nimitelleet sekä Valtteria että hänen äitiään valehtelijoiksi. Samassa yhteydessä levitettiin myös huhua, että Valtteri olisi sama poika kuin tässä perättömäksi osoittautuneessa jutussa, jossa tytöt olisivat pahoinpidelleet nuoren pojan leikkipuistossa.
Poika leikkipuistossa ei ollut Valtteri. Alkuperäisen Helsingin Sanomien uutisen kirjoittanut toimittaja Maija Aalto vahvistaa Valheenpaljastajalle, että kyseessä oli aivan eri perhe. Hän haastatteli leikkipuistotapauksessa pojan äitiä.
3. Yleä syytettiin Tasavallan presidentin puheen sensuroinnista
Mitä tapahtui todella: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti helmikuussa puheen valtionpäivien avajaisissa. Yle Areenan tallenteessa puheesta katosi teknisen vian vuoksi ääni reilun minuutin ajaksi.
Salaliittoteoria: Ääni katosi kohdassa, jossa Niinistö puhui pakolaisista. Yle sensuroi kohdan tarkoituksella! Asiasta nousi sen verran äänekästä spekulointia, että Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen otsikolla “Niinistön puheesta katosi ääni – syy tekninen vika, ei sensuuri tai salaliitto.”
Salaliittoteorioiden tutkija selittää
Soitin Britanniaan salaliittoteorioita tutkivalle Viren Swamille. Hän on sosiaalipsykologian professori Anglia Ruskin -yliopistossa. (Viren Swami on muuten saanut etunimensä Lasse Virénin mukaan. Hänen äitinsä oli kaukaa ihastunut juoksijalegendaan raskaana ollessaan. Perheellä ei ole sukujuuria Suomessa.)
Selitin Swamille yllä kuvatut kolme suomalaista salaliittoteoriaa, jotka liittyvät tavalla tai toisella maahanmuuttoon ja rasismiin.
Miksi ihmeessä ihmiset hakevat mielikuvituksellisia selityksiä aika tavanomaisille haastatteluille?
– Kun kyseessä on stressaava tai tunteita herättävä asia, kuten Syyrian sota tai pakolaiskriisi, ihminen saattaa etsiä yksinkertaistettuja teorioita selittämään sitä. Tämä korostuu, jos prosesseista puuttuu läpinäkyvyyttä. Ihmisten on vaikea tietää, mitä Syyriassa tai pakolaiskriisissä oikeasti on meneillään.
Salaliittoteoria antaa tunteen, että asialle voi tehdä jotakin, että ei olekaan voimaton.
– Yhdysvaltain WTC-iskuihin liittyy salaliittoteoria, jonka mukaan USA:n hallinto oli itse iskujen takana. Tämä on yksinkertaisempi selitys kuin monimutkainen ja kasvoton terroristiverkosto. Näin valtion johdosta tulee helppo kohde, johon suunnata vihansa. Salaliittoteoria antaa tunteen, että asialle voi tehdä jotakin, että ei olekaan voimaton.
– Salaliittoteorioihin uskovat useimmiten ihmiset, joilta puuttuu valtaa ja jotka kokevat, ettei heillä ole paikkaa demokraattisissa prosesseissa. Läpinäkyvyyden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on paras tapa ehkäistä näitä teorioita.
Mutta nämä teoriat tuntuvat monimutkaisemmilta kuin todellisuus. Miten ne tekevät asioista yksinkertaisempia?
– Jotta ihminen omaksuu salaliittoteorian, hänellä täytyy olla taipumusta jättää huomiotta todistusaineistoa, joka puhuu teoriaa vastaan. Teoria vahvistaa jo valittua maailmankatsomusta. Teoriaa vastaan sotivien todisteiden hyväksyminen taas pakottaisi muuttamaan maailmankatsomusta, ja se on erittäin vaikeaa.
Teoriat auttavat ihmisiä ilmaisemaan todellisia ajatuksiaan.
– Pakolaisiin liittyvät salaliittoteoriat näyttävät liittyvän laajempaan salaliittoteoriaan Euroopan “islamisoinnista”, joka on saanut uutta suosiota viime vuosina. Teorian mukaan on olemassa salaliitto, joka haluaa tehdä Euroopasta muslimien maanosan, Eurabian.
– Nämä teoriat auttavat ihmisiä ilmaisemaan todellisia ajatuksiaan. On epäkorrektia sanoa, ettei pidä ulkomaalaisista, mutta tavallaan hyväksytympää sanoa, että on olemassa salaliitto muslimipakolaisten tuomisesta Eurooppaan.
On tyypillistä, että kun alkaa uskoa yhteen salaliittoteoriaan, uskoo pian muihinkin. Näihin mainitsemiini tapauksiin vaikuttivat uskovan monet, jotka eivät ole tyypillisiä salaliittoteoreetikoita. Mitä tästä seuraa? Alkavatko nämäkin ihmiset uskoa seuraavaksi maailmanlaajuisiin salaliittoihin? Kasvaako salaliittoteoreetikoiden määrä?
– Henkilö, joka uskoo pakolaisiin liittyviin salaliittoteorioihin on tutkimustiedon valossa altis myös muille teorioille. Hän saattaa omaksua salaliittoihin perustuvan maailmankuvan ja alkaa nähdä yhteyksiä sellaisten asioiden välillä, joissa niitä ei oikeasti ole.
– Toisaalta pakolaiskriisi on pitkään jatkuvana, sekavana prosessina toisenlainen kuin yksittäiset tapahtumat, joista salaliittoja yleisimmin kehitellään. Sikäli sen vaikutuksia on hankala ennustaa.
– Mutta arvelen, että todennäköisesti niin käy, että nämä ihmiset alkavat uskoa myös muihin salaliittoteorioihin.
Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Ota yhteyttä: valheenpaljastaja@gmail.com
Muokattu 5.3.2017: Muokattu metatietoja.
Muokattu 11.3.2019: Kommentointi on päättynyt.