Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Viranomaiset kertovat amerikkalaisyrityksille missä surffaat

Piirroshahmo, joka hatussa logot Google, Facebook ja AddThis. Accept Cookies -teksti.
Piirroshahmo, joka hatussa logot Google, Facebook ja AddThis. Accept Cookies -teksti. Kuva: YLE/Timo Kallio Kuningaskuluttaja (Tv),tietosuoja

Kun liikut suomalaisten ministeriöiden, kaupunkien tai sairaanhoitopiirien nettisivuilla, tietoja surffailustasi päätyy amerikkalaisille yrityksille - vaikkapa se, haetko tietoa sukupuolitaudeista tai velkaneuvonnasta. Näin kertoo Ylen ruotsinkielisten uutisten selvitys. Edes viranomaiset eivät jaksa perehtyä seuranta- ja analyysityökalujen monimutkaisiin käyttöehtoihin, epäilee tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Netinkäyttöämme valvotaan ja tallennetaan, jotta yritykset voivat myydä yksilöityjä mainoksia, joilla rahoitetaan suosittuja nettisivuja. Tämä ei ole suuri salaisuus.

Ylen ruotsinkieliset uutiset tutki noin 70 julkisen organisaation nettisivustoa. Kirjo ulottui ministeriöistä, kaupungeista ja kunnista sairaaloihin, hätäkeskuksiin, puolustusvoimiin ja poliisiin. Kävi ilmi, että moni niistä vuotaa käyttäjien tietoja eteenpäin ulkomaisille yrityksille.

Monien sivustojen lähdekoodi sisältää käyttäjien toimintaa seuraavia lisäosia. Kun vierailet nettisivuilla, koneesi tallentaa cookien eli evästeen. Se tulee useimmiten toiselta palvelimelta. Siksi sitä sanotaan kolmannen osapuolen evästeeksi.

Sitten, kun käyt muilla sivuilla, jotka käyttävät samaa lisäosaa, se näkee aiemmin tallennetut evästeet. Kaikkien vierailujen jäljet yhdistetään käyttäjän profiiliin. Profiili paljastaa, mitkä asiat sinua todennäköisesti kiinnostavat. Tämä tieto tallentuu verkkoon, esimerkiksi yhdysvaltalaiselle palvelimelle.

Grafiikka suomalaissivustojen tietojenkeruusta palvelimelle USA:ssa.
Grafiikka suomalaissivustojen tietojenkeruusta palvelimelle USA:ssa. Kuva: YLE/Timo Kallio Kuningaskuluttaja (Tv),tietosuoja

Esimerkiksi Espoon kaupungin sivuilla on käytössä kiistanalainen lisäosa nimeltään Addthis. Lisäosan omistaa amerikkalainen Oracle. Addthis luo painikkeita, joiden avulla sivujen jakaminen on helppoa.

– Käytämme Addthisia, jotta käyttäjämme voisivat jakaa haluamiaan sivuja sosiaalisessa mediassa, Espoon kaupungin viestintäpäällikkö Virpi Pakkala selittää.

Espoon kaupungilla ei kuitenkaan tiedetä, että samalla välitetään amerikkalaisyritykselle tietoja siitä, millä sivuilla suomalaiset netinkäyttäjät käyvät ja millaiset asiat heitä kiinnostavat.

– Se oli täysin uusi tieto meille, Pakkala myöntää.

Addthis on käytössä täällä

  • Monet kaupunkien ja kuntien nettisivut, mm. Helsinki, Vantaa ja Espoo (päättänyt poistaa Addthisin).
  • Ministeriöiden sivut: Työ- ja elinkeinoministeriö, Sisäministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Ulkoministeriö.
  • Muut sivut: 112.fi, aluehallintovirasto, VR, Ely-keskus, Vaasan sairaanhoitopiiri (päättänyt poistaa Addthisin), Helsingin yliopisto, Åbo Akademi, Svenska handelshögskolan.

Lähde: Ylen ruotsinkielisten uutisten selvitys, apuna selainlaajennus Privacy Badger.

Amerikkalaisjätti Oraclen omistama Addthis ei mikään pieni toimija. Tämä käyttäjän seuraamiseen tarkoitettu lisäosa tallentaa kuukausittain 280 miljardia avainsanaa tai muuta tietoa nettisivuilta kaikkialta maailmasta. Se kuuluu datamarkkinoiden suurimpiin yrityksiin.

Myös Facebook connect ja Google Analytics keräävät nettisivujen vierailuista monenlaista tilastotietoa. Niillä on kuitenkin parempi maine kuin Addthisillä, muun muassa siksi, että ne anonymisoivat tiedot paremmin.

Ylen ruotsinkielinen uutistoimitus tutki 72 suomalaista julkisen organisaation palvelun nettisivustoa. Niistä 63 käytti jotain näistä kolmesta lisäosasta. Googlen lisäosa esiintyi 48 sivustolla, Addthis 27:lla ja Facebook connect 16:lla. Jotkut sivustot käyttävät siis useampaa kuin yhtä kävijöiden seuraamiseen tarkoitettua lisäosaa.

Googlen analyysityökalu on vielä yleisempi

Tietosuojavaltuutettu pitää myös Google Analyticsin käyttöä mahdollisesti ongelmallisena. Silti sitä käytetään vielä useammalla julkisten palvelujen sivuilla:

  • Kunnista mm. Vantaa, Vaasa, Porvoo, Kauniainen, Kokkola, Pietarsaari, Hanko, Lohja, Loviisa. Maarianhamina.
  • Kunnat.net, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Valtiovarainministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Vaasan sairaanhoitopiiri, Yle, Kela, aluehallintovirasto, VR, Puolustusvoimat, Otakantaa.fi, Ely-keskus, maistraatit.

Lähde: Ylen ruotsinkielisten uutisten selvitys, apuna selainlaajennus Privacy Badger.

Hangon kaupunki on tietoisesti valinnut käyttöön sekä Addthisin että Googlen lisäosan.

– Tottakai. Mikään ei ole ilmaista. Jos me käytämme Google Analyticsin työkalua niin tottakai Google kerää sitä dataa meidän sivuistamme ja sen datan avulla suuryritys voi sitten myydä paremmin vaikkapa mainoksia, Hangon atk-tukihenkilö Kai Ahola sanoo.

Ahola lisää, että verkkosivujen kehittely olisi vaikeaa ilman Googlen analytiikkaa, koska kaupunkikin saa sen avulla hyödyllistä tietoa sivujen käytöstä.

Aholan mielestä tietojen keruukaan ei ole ongelma.

– Näitä asioita ei kannata ajatella liikaa. Itse en näe tässä mitään ongelmaa, Ahola sanoo. Hänen mukaansa Hangon kaupunki seuraa tilannetta ja valvontaviranomaisten kantaa.

Tietosuojeluvaltuutettu ei pidä käyttäjien seurannasta

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio suhtautuu kriittisesti siihen, että julkiset sivustot seuraavat käyttäjiä lisäosilla, jotka auttavat kohdentamaan mainontaa.

– Minusta se on suoraan sanoen törkeätä. Viranomaisten ei kuulu vuotaa informaatiota siitä, että kansalainen on hakenut tietoa heidän sivuiltaan, eikä varsinkaan niin, että ihmisen voi tunnistaa. Se on julkisuusperiaatteesta tuleva asia.

Lisäosia tarjoavat yritykset kertovat keräävänsä dataa anonyymisti, mutta Aarnio arvioi, että käytännössä voi silti olla mahdollista tunnistaa käyttäjiä - mikä on tässä asiayhteydessä laitonta.

Viranomaisten ei kuulu vuotaa informaatiota siitä, että kansalainen on hakenut tietoa heidän sivuiltaan.― Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio

Esimerkiksi Google Analyticsin dataa voi yhdistää Gmail-tiliin, tai sitten sivuilla käynneistä voi päätellä, kenestä on kyse, Aarnio huomauttaa. IP-osoite voidaan myös yhdistää muualta netistä löytyviin henkilötietoihin.

– Tässä on iso ongelma. Analyysipalveluja ja lisäosia tarjoavilla yrityksillä on niin monimutkaiset käyttöehdot, että edes viranomaiset eivät jaksa perehtyä niihin. Silloin syntyy tällaisia virheitä, Aarnio sanoo.

Anonymisointi mahdollista – ainakin periaatteessa

Google tarjoaa käyttäjille mahdollisuutta muuttaa analyysiohjelman keräämät IP-osoitteet anonyymeiksi. EU-maiden yritykset ja viranomaiset voivat myös itse aktivoida toiminnon, jonka avulla nettisivujen käyttö noudattaa paremmin EU:n lainsäädäntöä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, on kuitenkin hiukan epäselvää.

Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö kertoo ottaneensa nämä toiminnot sivustollaan käyttöön. Lisäosa Addthis, jota myös tämä ministeriö käyttää, ei sisällä tällaisia suojaavia toimintoja. Kun Ylen ruotsinkieliset uutiset otti yhteyttä viranomaiseen, se päätti poistaa Addthisin sivuiltaan - virallisesti tehdäkseen sivuistaan sujuvammat.

– Huomasimme, että Addthis hidastaa sivujemme latautumista ja käyttöä. Siksi päädyimme luopumaan lisäosasta. Sitä paitsi vain pieni osa sivujemme kävijöistä käytti sen jakamistoimintoa, kommentoi liikenne- ja viestintäministeriön verkkoviestintäpäällikkö Antti Ellonen.

Ruotsissa monet viranomaiset lakkasivat käyttämästä Addthisia tai muita vastaavia lisäosia sen jälkeen, kun Dagens Nyheter -lehti teki vastaavan, mutta suuremman, selvityksen syksyllä 2015. Ruotsissa kävijäseurantaa käyttää nettisivuillaan enää 43 prosenttia, aiemman 86 prosentin sijaan. Dagens Nyheter kävi läpi kaikki .se -päätteiset sivustot.

Google, Addthis ja Facebook eivät piilottele sitä, että niiden keräämiä tietoja käytetään käyttäjäprofiilien luomiseen ja mainosten kohdentamiseen.

Addthis kertoo jäljittävänsä muun muassa tietokoneen IP-osoitteen, vieraillut nettisivut ja esimerkiksi sen, mitä hakureittiä niille on päädytty - sekä erityisen tunnistuskoodin.

Yksityiskohtaisia avainsanoja talteen

Dagens Nyheter -lehden selvityksen mukaan Addthis tallentaa jopa avainsanoja, joilla kuvaillaan nettisivuja. Esimerkiksi Skånen yliopistollisen sairaalan seksuaaliterveyden keskuksen sivuilta Addthisiin kirjautuivat muun muassa avainsanat “homoseksuaalisuus”, “aids” ja “klamydia”.

Turkulainen Lajos Parkatti on seurannut tietoturva-asioita pitkään. Hän muistuttaa, että kävijäseurantaan käytettyjen lisäosien ongelmat eivät liity vain kohdennettuun mainontaan.

– On huono asia, että joku ulkopuolinen taho kerää kattavia tietoja meistä, ja että tuota tietoa voi käyttää moneen tarkoitukseen.

Kun tiedot on kerätty yhteen paikkaan, ne myös vuotavat helposti.

Parkatti mainitsee vakuutusyhtiöt ja rekrytointiyritykset: Periaatteessa ne voisivat ostaa dataa, joka paljastaa ihmisten hakeneen tietoa tietyistä sairauksista.

– Sen lisäksi voi löytyä tietoa netinkäyttäjän yhteiskunnallisista intresseistä. Mielipiteiden rekisteröinti on syystäkin kiellettyä, mutta jos evästeitä käyttämällä syntyy profiili, sen avulla voi hyvinkin tarkasti kuvailla henkilön poliittista suuntautumista, toimintaa ja verkostoja.

Parkatti lisää, että kehityksen suunta huolestuttaa häntä kovasti.

– Jos länsimaihin tulisi diktatuuri, tällaista koottua tietoa olisi helppo käyttää väärin. Kun tiedot on kerätty yhteen paikkaan, ne myös vuotavat helposti.

Toivon, että ne jotka hakevat tietoa omista sairauksistaan, eivät ala saada näitä sairauksia koskevaa räätälöityä mainontaa muualta netistä.

Vaasan sairaanhoitopiiri käyttää sekä Addthisia että Googlen analyysipalveluja. Viestintäsuunnittelija Heli Masan mukaan tarkoituksena ei ole vuotaa tietoja kävijöistä. Hän vihjaa, että parannusta on ehkä tulossa.

– Ilman muuta selvitämme asian. Tietenkin toivon, että ne jotka hakevat tietoa nettisivuiltamme, vaikka omista sairauksistaan, eivät ala sen seurauksena saada näitä sairauksia koskevaa räätälöityä mainontaa muualta netistä, Masa sanoo.

Muutama tunti tämän jutun ensijulkaisun jälkeen Masa kertoo, että Vaasan sairaanhoitopiiri lopettaa Addthisin käytön - Ylen ruotsinkielisten uutisten raportoinnin seurauksena.

Tavanomaiset sopimusehdot eivät usein riitä

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kehottaa julkisen palvelun toimijoita olemaan tarkkoina, kun ne laativat sopimusehtoja käyttäjäseurantaa myyvien yritysten kanssa.

Hän sanoo, että nettisivuilla voisi esimerkiksi olla ehto, jonka mukaan kerätyn datan pitää jäädä EU:n alueelle ja että sitä ei saa yhdistellä muilta sivustoilta kerättävän datan kanssa.

– On aina oltava mahdollista, että omia julkisia asioitaan pystyy hoitamaan netissä yksityisesti - esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tai mielenterveyteen liittyvissä asioissa, Aarnio sanoo.

Vain hyvin harvat kunnat ovat lisänneet sopimuksiin tietoturvaa parantavia ehtoja. Ylen ruotsinkielinen uutistoimitus kysyi useilta julkisten palvelujen nettisivujen vastaavilta, onko neuvotteluja tällaisista käyty: Vastaus oli ei.

On aina oltava mahdollista, että omia julkisia asioitaan pystyy hoitamaan netissä yksityisesti.― Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio

Toinen vaihtoehto tietosuojan parantamiseen on se, että nettisivu ostaa analyysipalvelulta täydet oikeudet tietoaineistoon. Esimerkiksi toimijat Piwik ja Snoobi näyttävät tarjoavan tällaista mahdollisuutta melko halvalla.

Myös Google Analyticsilla on tällainen maksupalvelu, mutta se maksaa 150 000 US-dollaria - joka on liian iso kynnys useimmille. Ylen jututtamat IT-asiantuntijat arvelevat, että Suomesta ei löydy yhtään julkisen palvelun nettisivustoa, joka olisi maksanut Google Analyticsille. Google ei suostunut kommentoimaan asiaa.

Saattaa olla laitonta jättää kertomatta evästeistä

Monet julkiset sivut - esimerkiksi Vaasan sairaanhoitopiiri, Hangon kaupunki ja Sipoon kunta - jättävät kertomatta, että niillä on käytössä kävijöitä seuraavia lisäosia tai evästeitä. Se saattaa olla laitonta, toteaa Viestintäviraston lakimies Erika Leinonen.

– Jos saisimme tietoomme tällaisia tapauksia, tutkisimme niitä varmasti, hän lisää.

Evästeistä määrätään EU-direktiivissa. Suomi tulkitsee sitä niin, että nettisivuston täytyy varoittaa evästeiden käytöstä ja kertoa sen syy. Riittää kuitenkin, että tieto löytyy yhdestä paikasta nettisivuilta - vaikka pienellä präntillä sivujen syövereissä.

Leinonen muistuttaa, että evästeiden käyttöä voi säätää omasta selaimesta. Esimerkiksi kolmannen osapuolen evästeet voi estää.

Google tarjoaa myös selainlaajennusta, joka estää yrityksiä saamasta tietoja sinusta.

Valvonta ontuu

On epäselvää, kenen pitäisi valvoa niitä julkisten palvelujen nettisivuja, joilla käytetään evästeitä ja jotka välittävät dataa ulkomaisille palvelimille. Niinpä yksikään viranomainen ei ole kunnolla kiinnittänyt asiaan huomiota, ja asia on pudonnut “penkkien väliin”.

Viestintäviraston mukaan vastuu on tietosuojavaltuutetulla, koska kyse on tietosuojasta. Tietosuojavaltuutetun mielestä asia kuuluu Viestintävirastolle, koska kyse on evästeistä tai lisäosista.

Viestintäviraston mukaan vastuu on tietosuojavaltuutetulla, jonka mielestä asia kuuluu Viestintävirastolle.

– On vielä tekemistä, jotta saadaan selville, minkä osapuolen kuuluu näitä asioita valvoa, tietosuojavaltuutettu Aarnio sanoo.

Hänen mukaansa viranomaisvalvonta selkiytyy vähitellen, samaan aikaan kun EU:n sähköistä viestintää koskevaa direktiiviä uudistetaan.

Google, Addthis ja Facebook eivät halunneet kommentoida tämän artikkelin aihetta.

Korjaus 20.4.16: Poistettu sana "kotimaiset" lauseesta "Esimerkiksi kotimaiset toimijat Piwik ja Snoobi..."

Käännös Katja Solla ja Airi Saastamoinen.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.