George Martin oli maaliskuun alussa kuollut musiikkituottaja, viides beatle, niin kuin häntä kutsuttiin Beatles-yhteyden takia. Joskus ennen tutustumistani Game of Thrones -sarjaan ihmettelin, miksi nimi joskus vilahteli muodossa George R.R. Martin. Sittemmin ole tajunnut, että r-kirjaimet eivät ole nimessä, jotta Martin erottuisi musiikkituottajasta, vaan kenties myös siksi, että niiden kautta syntyy yhteys J.R.R. Tolkieniin.
Martin on vuonna 1948 syntynyt amerikkalaiskirjailija, joka aloitti kirjailijanuransa 70-luvulla, liukui 80-luvulla käsikirjoittajaksi televisioon, jossa työskenteli mm. Hämärän rajamailla ja Beauty and the Beast -sarjojen parissa (jälkimmäisessä olivat kirjoittajina Isänmaan puolesta -sarjasta tutut Alex Gansa ja Howard Gordon). Yhdeksänkymmenluvulla Martin palasi romaanien kimppuun ja vuonna ‘96 alkoi ilmestyä hänen magnum opuksensa Tulen ja jään laulu. Sarjan ensimmäinen nide oli nimeltään Valtaistuinpeli, eli alkukieliseltä nimeltään Game of Thrones.
Jamaikalaiskirjailija Marlon Jamesilta kysyttiin, miten hän aikoo kirjoittaa Booker-palkitun A Brief History of Seven Killings -romaanin jälkeen. Palkittu romaani on Bob Marleyn murhayrityksen ympärille kiertyvä kertomus 70-luvun Jamaikalta, äänien mosaiikki, jossa todellista tapahtumaa fabuloidaan uskomattoman värikkäästi ja rujosti. James vastasi, että hän aikoo luoda oman fantasiasaagansa, Afrikkaan sijoittuvan Game of Thronesin. Afrikkalainen kertomusperinne on avan yhtä rikasta, “and just as perverse as that shit”. Meillä on noitia ja demoneita, James sanoo, meillä on kääpiöitä ja hulluja kuninkaita. Meillä on sellaisia tarinoita perimyskiistoista, että ne saattavat Susipalatsin häpeään, hän sanoo. Pieksemme Tudorit koska vaan.
Tätä kaikkea Game of Thronesissa on: kuninkaallisia ja aatelisia sukuja, jotka juonivat, liittoutuvat ja pettävät. Kuningassukujen insestillä on vaikutuksensa, joten kun Starkit, Lannisterit, Targaryenit ja Boltonit ottavat yhteen, valtataisteluissa on mukana niin uskollisuutta, oveluutta, rohkeutta kuin hulluuttakin. Tietoa tekojen, ominaisuuksien ja juonien taustoista löytää parhaiten Game of Thrones Wikistä, jossa on yli 3000 sivua materiaalia. Henkilöhahmoja on niin paljon, että väkeä on varaa poistaa säännöllisesti. Jos olette kiinnostuneita tietämään, kun on Game of Thronesin päähenkilö, pätevä matemaattinen analyysi löytyy täältä.
Clive James listaa erinomaisessa New Yorkerin jutussaan Thrones of Blood hyviä perusteita vältellä tarinoita, joissa on miekkoja ja lohikäärmeitä, mutta raaka realismi ja aistien huuma vie lopulta hänetkin mukanaan. Leukemiaa sairastava James (s. 1939) on katsellut sarjoja ahmimistyyliin (binge-watching -termille ei liene vielä iskevää suomenkielistä vastinetta) ja alkoi pitkän sisäisen kamppailun jälkeen katsella myös Game of Thronesia sen mahdollisuuden karaisemana, että tv-sarjojen luoma vastustamaton mytologia on paitsi voimakkain niin pian myös uusien sukupolvien ainoa kulttuurinen viitekehys. James pystyy vielä vetämään yhteyksiä Cersei Lannisteristä äitihahmosta Marcel Proustin äitiin, mikä ymmärrys on kuitenkin väistyvää valuuttaa. James joka tapauksessa ylistää sarjan tunnuskuvaa, sojottavista miekoista koottua rautavaltaistuinta. Tuo "Iron Throne" paljastaa kertakatsomisella, että kukaan Kuninkaansatamassa tai muualla Seitsemän kuningaskunnan kulmilla ei voi hetkeksikään levähtää - "eikä varsinkaan se, joka istuu valtaistuimella".
Ratsuväki on raakaa ja miekka on jykevin ase
Showrunner David Benioff (toinen päävastuullinen on Daniel Weiss) on vitsaillut, että Game of Thrones on Keskimaahan sijoittuva Sopranos. Clive James panee paremmaksi kirjoittamalla, että Kuninkaansatama on yhdistelmä Hamletin Elsinorea, Julius Caesarin ja Claudiuksen Roomaa, Deadwoodia, West Wingiä ja Tony Sopranon New Jerseytä. (Weissin haastattelussa liu'uttiin nykyhetken valtapolitiikkaan, jolloin käsikirjoittaja totesi, että Donald Trump tuo hänelle mieleen Hodorin, jättimäisen idiootin, jolla on yksi vastaus jokaiseen kysymykseen: oma nimi). Se tarjoaa valtataisteluita, keskiaikaishenkisessä maailmassa, missä ratsuväki on raakaa ja miekka on jykevin ase, jos käytössä ei ole taikavoimia. Ja pitää muistaa, että sarjassa ei käytetä Erroll Flynnin suosimia kevyitä Robin Hood -vehkeitä, joilla sai aikaan pistohaavoja ja viiltoja poskiin. Seitsemän kuningaskunnan miekoilla irrotetaan raajoja ja tehdään ihmisestä silppua.
Sarjan ensimmäisellä kaudella pohjoinen muuri, joka jähmettää niin maiseman kuin näyttelijät, on varmuustoimenpide villejä ja muinaisia uhkia vastaan. Lohikäärmeet eivät vielä ole kuoriutuneet munistaan. Sarjan edetessä fantasiaelementit ottavat tilaa. Lohikäärmeet liihottavat täyskasvuisina ja Valkeat kulkijat eivät enää ole pelkkiä satuja. Kuten Television tiiliskivien vieras Jussi Ahlroth toteaa, Game of Thrones palauttaa fantasian alkuvoimaisempaan, raaempaan ja psykologisesti julmempaan olomuotoon, jossa sitä ei vielä ole disneyfioitueli sanitoitu lastenkulttuuriksi. "Fantasia on palannut verisille, synkille, pimeille juurilleen", Ahlroth sanoo.
Keskiaikainen tarusto on luonnollinen vertauskohta Martinin romaanisarjalle. Toisin kuin Tolkien George R.R. Martin ei käytä Nibelungein sormusaihetta, mutta muita keskiaikaisiin ja vanhempiin taruihin pohjautuvia elementtejä hän kyllä hyödyntää. Richard Wagnerin Ring-tetralogia Der Ring des Nibelungen perustuu useaan eri legendaan ja kansantarinaan (Nibelungenlied, muinaisskandinaaviset Eddat, muut Skandinavian legendat, islantilainen Volsungien saaga), jotka on istutettu Aiskhyloksen Oresteia-trilogian muotoratkaisuun.
Musiikkisaitti cmuse.org listasi samankaltaisuuksia Martinin ja Wagnerin teoksista. Ringissä kääpiö Alberich varastaa kullan Reinin pohjasta (vrt. Klonkku ja sormus). Game of Thronesissa lyhytkasvuinen, älykäs ja monisärmäinen Tyrion Lannister on keskeinen hahmo.
Ringissä sisarusten Siegmund ja Sieglinde suhteessa on insestisiä piirteitä. Jaime ja Cersei Lannisterin insesti tuottaa kolme lasta, heidän joukossaan sadistinen kuningas Joffrey. Jo aiemmin Targaryenin valta on romahtanut insestin myötä, Aerys Targaryen oli se kuuluisin hullu kuningas.
Valkyriassa ja Jumalten tuhossa tulen käyttö on ratkaiseva elementti. Targaryen-suvun motto on “tuli ja veri”. Daenerys marssii kuolleen puolisonsa hautarovioon ja palaa sieltä haavoittumattomana kuoriutuneet lohikäärmeet olkapäillään.
Vahvat ja tarvittaessa sotaisat naishahmo
Vahvat ja tarvittaessa sotaisat naishahmot: Ringissä valkyriat Brünnhilden johdolla, Game of Thronesissa Arya ja Catelyn Stark eivät kavahda toimintaa, Daenerys johdattaa kokonaista valtakuntaa, ja tietysti on myös Brienne of Tarth, Seitsemän kuningaskunnan kovin miekkailija.
Game of Thrones on merkittävä sarja myös ns. televisiosarjaturismin saralla. Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa mainostetaan sarjan kuvauspaikoille suuntautuvia retkiä (Belfast Winterfell Locations Trek, Dublin Winterfell Locations Trek). Kroatian matkailutahot eivät peittele sarjan kuvaamista Dubrovnikissa ja Splitissä. Islanti mainostaa Muurin takaisia seutuja (Game of Thrones - Iceland: Beyond the Wall), Espanjan roomalaisajan nähtävyydet Sevillassa ja Cordobassa ovat saaneet osansa turisteista ja oletan, että Maltalla Gozon saarella sijaitseva Sininen ikkuna, jonka äärellä kuvattiin Daenerysin ja Khal Drogon häät, on myös suosittu kohde muutenkin kuin kauneutensa vuoksi. Sääli sinänsä, että Pohjolan Gibraltariksi mainostettu Suomenlinna ei tehnyt Martiniin riittävää vaikutusta.
On sanottu, että Martinin paluu romaanien pariin johtui siitä, että hän kyllästyi tv-kirjoittamisen kaavamaisuuteen. Paradoksaalista onkin, että televisio nappasi Tulen ja jään laulun ja teki siitä yhden kaikkien aikojen menestyssarjoista. Vuonna 2011 startannut Game of Thrones on tätä puhuessani edennyt viisi kautta ja kuudennen ensi-ilta on 25.4.
Martin itse ei ole vielä saanut kuudetta kirjaansa ulos. Mitä seuraa tästä tv-sarjan etumatkasta, siitä enemmän keskustelussa Jussi Ahlrothin kanssa. Ahlroth on kirjoittanut Nyt.fi:hin jaksoarviot kaikista Game of Thronesin jaksoista ja on tavannut George R.R. Martinin kahdesti.
Television tiiliskivien kaikki vanhat jaksot ovat Yle Areenassa kuunneltavissa ja ladattavissa.
Lista kaikista Television tiiliskivissä käsitellyistä sarjoista:
Sopranos (1999-2007)
Mullan alla (Six Feet Under, 2001-2005)
Langalla (The Wire, 2002-2008)
Tehdas (Clocking Off, 2000-2003)
Kotiseutu (Heimat, 1984, 1993, 2004)
Taistelutoverit (Band of Brothers, 2001)
Frendit (Friends,1999-2004)
24 (2001-2010)
Deadwood (2004-2006)
South Park (1997-)
Täydelliset naiset (Desperate Housewives, 2004-2012)
Pennejä taivaasta (Pennies from Heaven, 1978)
Pimeyden ytimessä (Edge of Darkness, 1985)
Frasier (1993-2004)
Babylon 5 (1994-1997)
Teho-osasto (ER, 1994-2009)
Lost (2004-2010)
Rooma (Rome, 2005-2007)
Terapiassa(In Treatment, 2008-2010)
Kyllä Jeeves hoitaa (Jeeves and Wooster, 1990-1993)
Breaking Bad (2008-2013)
Mad Men (2007-2015)
Boardwalk Empire (2010-2014)
Vallan linnake (Borgen, 2010-2013)
West Wing (1996-2004)
Kova laki (Law & Order, 1990-2010)
House of Cards (2013-)
Downton Abbey (2010-2015)
Walking Dead (2010-)
Pitkän Jussin majatalo (Fawlty Towers, 1975-1979)
Girls (2012-)
Twin Peaks (1990-1991)
Solsidan (Onnea onkimassa, 2010-2015)
Treme (2010-2013)
