Hyppää pääsisältöön

Luonto inspiroi meikkien nimeäjää

Suo, jonka yllä leijuu sumua.
Suo, jonka yllä leijuu sumua. Kuva: Yle/ Martti Juntunen suo,sumu (sääilmiöt),maisema

Suon tuoksu, vesi väreilee, sydäntalvi, villiruusu ja kaislikon kevät. Kuulostaa runolliselta, mutta nyt on kyse suomalaisen Lumenen meikkien sävynimistä. Niitä työkseen keksii Maarit Veromaa.

Lumene on saanut nimensä Kuhmoisissa sijaitsevasta Lummenne-järvestä. Yhtiön meikkien trendeistä, innovaatioista ja tuotteiden runollisista nimistä vastaa Maarit Veromaa.

Sävynimien suunnitteleminen kuuluu Veromaan työkuvaan, mutta se on vain pieni osa tuotteen kehitysprosessia. Käytännössä tuotteen sävynimi valmistuu aika loppuvaiheessa, eli sävy on jo olemassa ja koko tuotteen resepti on mietitty.

– Kun alamme suunnitella uutta tuotetta, aloitamme sillä, että mietimme kokonaisvalikoimaa. Mitä meillä jo on kuluttajille ja mitä vielä voisimme tarjota? Onko siis selkeää tarvetta tai jotain trendiä, missä haluamme olla osallisena.

Toinen lähtökohta on se, kun Lumenella halutaan tuoda uusia sävyjä johonkin tuotevalikoimaan. Ne voivat olla trendisävyjä tai muuten vain lisäys valikoimaan.

– Meillä on linjaus, että inspiraatio sävynimille tulee luonnosta. Luontohan on tosi monipuolinen ja monivärinen ja aivan fantastinen lähde eri nimille. Tietysti nimen täytyy myös kuvata sävyä, esimerkiksi vihreä luomiväriduo on saanut nimen Suon tuoksu ja saman tuotteen beige versio on nimeltään Kaislikon kevät, Veromaa kertoo.

Eli ensin Lumenen tuotekehityksessä suunnitellaan uusi värisävy ja sen jälkeen Veromaa miettii, mikä olisi sille hyvä ja juuri Lumenelle sopiva sävynimi.

Nainen laittaa luomiväriä.
Nainen laittaa luomiväriä. Kuva: © Glowimages Luomiväri,kosmeettiset tuotteet,nainen,värit (aine)

Villiruusu suosikki 70-luvulta

Maarit Veromaa kertoo, että hänen 20-vuotisen uransa aikana kuluttajat ovat ottaneet tuotteiden sävynimet hyvin vastaan.

– Nainen saattaa mennä ostamaan kosmetiikkaa ja sanoa että on käyttänyt Villiruusu -huulipunaa ja haluaisi ostaa sitä uudestaan. Nimet ovat siis jääneet elämään kuluttajien keskuudessa. Tämä kyseinen Villiruusu on tullut markkinoille vuonna 1970, eli samoihin aikoihin kun Lumenekin on syntynyt. Se oli silloin jo hittiväri ja se on edelleenkin meillä ihan samanlaisena valikoimassa tarjolla.

Kuluttajat kaipaavat kuitenkin myös kuitenkin joka vuosi uusia värejä. Varsinkin keväisin naiset alkavat etsiä uusia värejä myös meikkeihin kun kevätmuoti tulee kauppoihin.

Nimeäminen vaatii luovuutta

Viime vuosina teknologia on kehittynyt meikkien ja ihonhoitotuotteiden valmistuksessa valtavasti ja sen ansioista tuotteet ovat tehokkaampia.

– Teknologian ja tuotteiden ominaislaadun on näyttävä myös sen nimissä. Esimerkiksi meikkivoide Touch of Radiance Serum Foundation, eli seerumi-meikkivoiteessa, seerumi ihonhoidollisena raaka-aineena on otettu nimeen vahvasti mukaan, Veromaa toteaa.

Meikkituotteet ovat kooltaan pieniä. Niihin ei mahdu kovin pitkiä nimiä, joten luovuudelle on ihan konkreettisia rajoitteita.

– Nimien pitäisi olla tehokkaita ja niiden pitäisi kertoa mitä kuluttaja saa tällä tuotteella, mutta sitten sen pitäisi olla niin lyhyt, että se mahtuu siihen pienen pieneen pakkaukseen. Siinä on monta kertaa edessä tenkkapoo ja vaaditaan aikamoista luovuutta, että ratkaisu löytyy.

Maarit Veromaa ammentaa luovuutta nimien keksimiseen omasta rauhasta mökillä, kotona ja luonnon ääressä. Hän kirjoittaa siellä ideoitaan ylös muistikirjaan tai kännykkänsä.

– Selaan myös välillä kasvioppaita. Minulla on muun muassa kirja, jossa kukat on lueteltu väreittäin, sitä olen käyttänyt hakulähteenä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri