Nuoren kapellimestarin Jaan Otsin ihanne on Roger Norrington

Jaan Ots on toiminut Radion sinfoniaorkesterin apulaiskapellimestarina viime syksystä asti. Hän on opiskellut jokaisen RSOn konsertin partituurin, harjoitellut orkesterin harjoittamista ja ollut valmiina, jos vaikka tulisi sairastapaus tai vieraileva kapellimestari ei jostain syystä pääsisikään paikalle. Onko vuosi RSOn apulaiskapellimestarina ollut hyödyllinen? Ja onko hän sukua rakastetulle ooppera- ja iskelmälaulaja Georg Otsille?

Jaan Ots ei tiedä, miksi hänet valittiin apulaiskapellimestariksi.

- Sain yhtenä päivänä sähköpostin, jossa luki, että minut on valittu tehtävään ja olenko kiinnostunut. Tietenkin olin.

Ylikapellimestari Hannu Lintu kertoi haastattelussa, että valinta tehdään yhdessä kapellimestariluokan professorin eli Atso Almilan kanssa.

Trumpetti oli luonnollinen valinta

Jaan Otsin ensimmäinen instrumentti oli trumpetti. Hänen isänsä on trumpetisti Aavo Ots, joka on Viron musiikki- ja teatteriakatemian trumpetin soiton professori.

- Kävin pienenä salaa nappaamassa trumpetin ja soittelin sitä. Trumpettiahan ei saisi soittaa ennen kuin rautahampaat ovat kasvaneet, mutta halusin jo 4-vuotiaana soittaa sitä. Se tuntui jotenkin luonnolliselta.

Alan ymmärtää mitä RSOn tapainen korkeatasoinen kollektiivi tarvitsee niiden kolmen päivän aikana, kun opetellaan uusi ohjelmisto.

Trumpetinsoitto edistyi vauhdilla ja Jaan voitti kilpailuja. Innostus soitinta kohtaan jatkui 15-vuotiaaksi saakka. Siinä vaiheessa pianosta tuli merkittävämpi soitin. Pianonsoitto oli myös hyvin luonnollinen valinta, koska hänen äitinsä Meeli Ots on pianisti.

Pianistista ehkä kapellimestariksi

Piano- ja trumpettiopinnot jatkuivat Viron musiikki- ja teatteriakatemiassa.

- Jatkoin trumpetinsoittoa 20-vuotiaaksi, mutta sen jälkeen keskityin pianoon. Valmistuin pianistiksi soitin vaikeita pianoteoksia ja osallistuin kilpailuihin. Jotkut opettajani vihjailivat, että voisin harkita orkesterin johtamista. Joten päätin kokeilla.

Saamaan hengenvetoon hän toteaa, että hän on aina ollut kiinnostunut nuoteista ja siitä, miten nuotit saadaan hallintaan.

Jaan Ots päätti käydä Viron musiikki- ja teatteriakatemian orkesterinjohdon professori Paul Mägin luona. Hän johti näytteessä kahta pianistia, jotka soittivat W.A. Mozartin sinfoniaa 41. Professori Mägi tuumasi, että Jaan voisi hyvinkin opiskella orkesterin johtamista ja käski Jaanin opiskella seuraavaksi kerraksi Mozartin Jupiter-sinfonian. Uudet opinnot olivat alkaneet.

Suomeen opiskelemaan

Ehkä johtaminen osittain myös sukuvika. Koska Jaanin sisarukset Ivi Ots ja Neeme Ots olivat jo hakeutuneet tähän oppiin ja sitä kautta Leif Segerstamin kapellimestariluokka oli hänelle tuttu.

- Hain Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalle, ja pääsin. Olin todella innoissani Leifin opetuksesta. Hän sanoo aina, että älä johda musiikkia vaan ole musiikki. Se on todella vaikeaa, mutta hyvä pitää mielessä.

Jaan Ots valmistuu nyt keväällä ja samalla loppuu myös apulaiskapellimestarin tehtävät. Mitä on suunnitteilla jatkossa?

- Aika monet asiat ovat vielä auki, mutta organisoimme tällä hetkellä Kornilios Michailidisin kanssa projektia, jonka nimi on Beethoven Now. Ensimmäinen tähän projektiin liittyvä konsertti on 8. toukokuuta ja soitamme Beethovenin 5. sinfonian. Olemme koonneet orkesterin yhdessä. Siinä on soittajia RSOsta ja Kansallisoopperan orkesterista. Emil Holmström on pianosolistina. Pitkäaikaisena toiveena on luoda Beethoven-yhteisö, joka soittaa kamarimusiikkia, pianosonaatteja ja organisoi erilaisia yhtyeitä. Toivottavasti tämä yhteisö käyttää luovasti mielikuvitusta liittyen siihen, mitä soitetaan, missä soitetaan ja millä kokoonpanoilla. Ja tietenkin pyritään soittamaan myös sinfonioita. Tämä on seuraava iso asia elämässäni.

Jaan Ots johtaa Hannu Linnun kanssa Charles Ivesin 4. sinfoniaa. Kuva: Antti Kilpinen/Yle hannu lintu

Apulaiskapellimestarina oleminen on opettanut…

Jaan kertoo, että viime vuosi RSOn kanssa on ollut todella hyödyllinen.

- Tätä ei voi oppia koulussa. Koulussa sinulle sanotaan tee näin ja tee näin ja itse olet vielä sitä mieltä, että haluan tehdä asian jollain toisella tapaa. Nyt kun olen seurannut RSOn harjoituksia, alan ymmärtää mitä RSOn tapainen korkeatasoinen kollektiivi tarvitsee niiden kolmen päivän aikana, kun opetellaan uusi ohjelmisto. Ja tiedän nyt myös, mitä se ei tarvitse.

Jaan jatkaa vielä, kuinka hienoa on seurata, miten eri kapellimestari harjoittavat.
- Lyhyessä ajassa he saavat aikaan tahtomaansa tulosta. He eivät hukkaa aikaa eivätkä aiheuta tappiomielialaa. Sellaisten asioiden opiskelu on korvaamatonta oppia nuorelle opiskelijalle.

En ainakaan tiedä olevani Georg Otsille sukua

Jaan ylistää Hannu Lintua, mutta kuka vierailevista kapellimestareista on tehnyt erityisen vaikutuksen?

- Monet tietysti. Mutta jos pitää valita yksi, sanoisin Sir Roger Norrington. Hän muuten vieraili myös kapellimestariluokalla ja kutsui meidät kaikki seuraamaan RSOn harjoituksia. Saimme seurata hänen työskentelyään melkein viikon. Hänen vierailunsa ja oppinsa jotenkin selkeytti omaa ajatteluani.

Nyt kuitenkin siihen kaikkia kiinnostavaan kysymykseen: oletko sukua suuresti rakastetulle Georg Otsille?

- En ainakaan tiedä olevani hänelle sukua. Tätä kysytään minulta usein, ja silloin kun asuimme Venäjällä, ihmiset aina innostuivat ja kysyivät, olenko sukua hänelle. Valitettavasti joudun vastaamaan, etten ainakaan tietääkseni. Mutta suvussani on todella paljon muita hyviä muusikoita.


Suomessa apulaiskapellimestarit ovat harvinaisia. Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Hannu Linnulla on kuitenkin melkein kahden vuoden ajan ollut oma apulaiskapellimestari. Ensimmäisen vuoden toimessa oli tanskalainen Christian Øland ja nyt viime syksystä siinä on toiminut virolainen opiskelija Jaan Ots. RSOn apulaiskapellimestarit ovat Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan oppilaita. Videohaastattelussa Hannu Lintu kertoo, mitä hyötyä järjestelystä on hänelle itselleen, ja miten opiskelijat hyötyvät tehtävästä. Jaan Ots kertoo omasta kokemuksestaan ja Charles Ivesin sinfoniasta nro 4, jossa tarvitaan kolmea kapellimestaria.