Hyppää pääsisältöön

Tunnettu sotilas

kirjailija Marjo Niemi
Marjo Niemi kirjailija Marjo Niemi Kuva: Teos / Heini Lehväslaiho Marjo Niemi (kirjailija),marjo niemi

Tuntematon sotilas tulkitaan elokuvaksi, nyt kolmannen kerran. Väinö Linnan romaanille kävi vuonna 1954 kuin suomalaiselle sotilaalle. Aluksi kirjasta otettiin vain pieni painos, kun sen avuihin ei uskottu. Nyt romaani on maamme kulttuurikaanonin yksi kivijaloista ja ehkä tunnetuin suomalainen kirja.

Romaanin kaari on myös siinä mielessä mielenkiintoisessa suhteessa suomalaiseen sotilaaseen, että ensin se piti julkaista siistittynä versiona ja vasta pitkän ajan päästä vuonna 2000 voitiin julkaista Sotaromaani, joka on Väinö Linnan alkuperäinen, leikkaamaton versio.

Sota on aina monen sukupolven trauma ja uhraus

Yle Teema on tehnyt valtavan kulttuuriteon kevään aikana. Edelleen jatkuva Edgar Reitzin käsikirjoittama ja ohjaama Kotiseutu-trilogia kuvaa yhden pienen saksalaisen kylän kautta maan sadan vuoden historian. Sarjan kerronnan ja aiheen käsittelyn tavat ovat nerokkaat. Kylä ei sijaitse sotarintamilla, mutta se kuvaa sen, miten sodat tapahtuvat kaikkialla, ei vain rintamilla. Sota on aina monen sukupolven trauma ja uhraus, jota harvemmin valitaan.

Julkisuudessa Tuntemattoman sotilaan ohjaaja Aku Louhimies on kertonut motiivikseen estää tätä merkittävää kansallisen identiteettimme osaa unohtumasta. Hän haluaa yhdistää sukupolvia ja kertoa nuorille sukupolville sen, mistä me suomalaiset olemme tulleet. Siitä oliko jatkosota meidät kaikki synnyttänyt alkuräjähdys, voi olla muitakin tulkintoja. Yksi tulkinta voisi alkaa siitä, kun apina nousi kahdelle jalalle Afrikassa ja mitä siitä seurasi. Tämä esimerkki kuvaa näkökulman ja mittakaavan vaihtoehtoja äärimmäisen kautta. Rajaus on yksi taiteen maailman- ja ihmiskuvan ilmaisukeino.

Elokuvan tiedottamisessa on hehkutettu nykytekniikan mahdollisuuksia elokuvakerronnassa, että ne osaltaan perustelevat sen miksi tämä taas tehdään. Elokuvan nettisivujen visuaalinen ilme on esteettinen ja tyylikäs, vaikka sodassa ei ole mitään tyylikästä. Kotiseutu-sarja käyttää ajan kuvaamisen keinona kullekin ajalle ominaista tekniikkaa, se alkaa mustavalkoisena, rakeisena, värit tulevat mukaan vasta kun ne oikeasti olivat mahdollisia. Se on taiteelliselle työryhmälle asetettu samanhenkinen rajoite, kuin Louhimieheltä laittaa näyttelijät telttamajoitukseen ja soppatykille kuvauksien ajaksi.

Ihminen luonnonvoimaisella tavalla toistaa traumaa, hakee ratkaisua siihen psyykkiseen tilaan, joka tuottaa hänelle kärsimystä. En voi olla ajattelematta sitä miettiessäni syitä idealle ja innostukselle tehdä tämä kolmannen kerran. Mitä olisi tarkoittanut satavuotiaan Suomen tulevaisuudelle, jos olisikin kuvattu taisteluiden ulkopuolta, tai aloitettu siitä, kun sota on ohi? Keiden historia Suomen historia on? Miten saamme nuoret tuntemaan itsensä osallisiksi siitä?

Suomessa on edelleen mahdoton tehdä elokuva sodasta romantisoimatta sotaa

Pahoin pelkään, että Suomessa on edelleen mahdoton tehdä elokuva sodasta romantisoimatta sotaa. Toivottavasti olen väärässä.

Puolustusvoimat on yksi elokuvan rahoittajista. Mitä reunaehtoja se asettaa? Onko taiteellinen vapaus kuvata sotaa niin vastenmielisenä, kuin Linna tarkoitti? Täynnä ihmisen hätää, epätoivoa, epäinhimillisiä tilanteita, lain rikkomista, pelkoa, kauhua? Miten suomalainen sotilas sodassa on mahdollista kuvata, jos rahoittajana on Suomen puolustusvoimat?

Ja voisiko sosiaali- ja terveysministeriön alainen voima rahoittaa vaikkapa elokuvaa alkoholistin perheen kohtalosta tai äidin ja lapsen suhteesta? Valtiovarainministeriön alainen voima rahoittaa elokuvaa köyhän kokemuksesta? Aivan keskeisiä suomalaisia teemoja nekin ja suorassa suhteessa myös Suomen sotiin, jos sotakorttia on aivan pakko juhlavuoden aattona vilauttaa.

Maailmankaikkeus laajenee, mutta ihmisen kulttuuriin, kuten luontoonkin, mahtuu vain tietty määrä asioita.

Kun huomioidaan toistuvasti jotain, alkaa muu muuttua toisarvoiseksi. Me itse olemme kulttuurin ja historian luonnonvalinta, me teemme sen valinnan ihan itse.

Tulevan juhlavuoden kunniaksi on hyvä miettiä, minkä asioiden, tunteiden, kokemusten tai tapahtumien sukupuuttoa tai marginalisoitumista me taiteessa, mediassa, politiikassa ja historian tulkinnassa edistämme.

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.