Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Vakuutusyhtiöt haluavat nyt päättää missä asiakas hoidetaan: vakuutukset ovat portti terveysbisnekseen

OP:n logo
OP:n logo Kuva: YLE kuningaskuluttaja,OP

Lähi-Tapiola sai näpeilleen, kun se yritti poistaa sairausvakuutuksistaan hoitolaitoksen valinnanvapauden. OP-ryhmä rakentaa maanlaajuista sairaalaverkostoa vakuutusasiakkaidensa varaan.

Sairauskuluvakuutuksia on vakiintuneesti myyty sillä ajatuksella, että vakuutetulla on oikeus itse valita käyttämänsä lääkäriasema tai muu terveyspalvelu.

Viime vuosina vakuutusyhtiöt ovat kuitenkin muuttaneet sairausvakuutusten ehtoja niin, että yhtiö voi päättää mitä hoitolaitosta asiakas käyttää.

Ylen Kuningaskuluttajan tietojen mukaan vakuutusyhtiö Lähi-Tapiola koetti kepillä jäätä ja yritti rajoittaa valinnanvapautta jopa vanhoissa sairausvakuutussopimuksissa.

Se sai kuitenkin näpeilleen: Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen vakuutuslautakunnan tuoreen linjauksen mukaan valinnanvapautta ei saa poistaa yksipuolisella ilmoituksella.

Lautakunnan jäsenten mukaan valinnanvapauden rajoittaminen “muuttaa vakuutussopimuksen luonteen toisenlaiseksi”. Linjaus tehtiin asiakkaiden kanteluiden perusteella marraskuussa.

Valinnanvapautta ei saa poistaa yksipuolisella ilmoituksella.

Lähi-Tapiola noudatti mukisematta Finen ratkaisusuositusta, ja tiedotti asiakkailleen maaliskuun lopussa, että kaikki ehtomuutokset perutaan.

Lähi-Tapiolasta kerrotaan, että kyseessä on laajempi ilmiö.

– Selvästi entistä enemmän vakuutusyhtiöt haluavat päättää, mihin yhtiöiden ja samalla asiakkaiden rahoja käytetään. Sairaanhoidon hinnat ovat nousseet ja tämän tyyppisiä vakuutustuotteita käytetään enemmän. Vakuutusyhtiöillä on siinä intressi, ohjata mihin rahaa käytetään, Lähi-Tapiolan Kari Kujala sanoo. Hän on vakuutukset ja korvaukset -yksikön johtaja.

OP ohjaa asiakkaita omiin sairaaloihinsa

OP-ryhmä (aiemmin Pohjola) on Suomen johtavia vahinkovakuuttajia. Useissa OP-ryhmän vakuutuksissa varataan mahdollisuus päättää asiakkaan hoitolaitos. OP-ryhmä on myös itse ryhtymässä terveysbisnekseen, se odottaa aluevaltauksesta kovaa kasvua.

Näin OP opastaa

OP:n esitteessä todetaan henkilövakuutuksista yleisesti näin: “Vakuutusehtojemme mukaan meillä on oikeus ohjata tutkimus- ja hoitotoimenpiteesi toteutettavaksi kumppanillamme. Jos kuitenkin ensikäynti on olosuhteet huomioiden hankala hoitaa kumppanillamme, kuten jos tapaturmavammasi vaatii kiireellistä hoitoa, voit käydä lähimmällä lääkärillä ja hakeutua tämän jälkeen kumppanillemme.”

OP-ryhmä omistaa Helsingissä Omasairaalan (elokuussa nimeksi tulee Pohjola Terveys). Omasairaalan asiakkaista peräti 70 prosenttia on OP-Pohjolan vakuutusasiakkaita.

Esimerkiksi maksusitoumuksia magneettikuvaan tai leikkauksiin OP kirjoittaa vain Omasairalaan ja kumppanihoitolaitoksiin. Omasairaala nousikin jo parissa vuodessa voitolliseksi.

Helsingin Omasairaalan palvelut ovat jatkuvasti laajentuneet. Lisäksi OP aikoo avata Suomeen neljä uutta sairaalaa. Investointi on valtava.

Asiakaskuntaa ei kuitenkaan tarvitse taikoa tyhjästä: ohjaamista omiin palveluihin tehdään todella laajalta alueelta. Esimerkiksi loppukesästä avattavan Tampereen sairaalan asiakkaat kerätään Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueilta.

Pohjola Terveyden uudet sairaalat
OP:n uudet Pohjola-sairaalat tulevat näille paikkakunnille. Tampereen sairaalan asiakasalue on näin laaja. Pohjola Terveyden uudet sairaalat Kuva: YLE, Petri Kärenlampi kuningaskuluttaja

Vaikka ohjaaminen on ilmiselvää ja suorasanaista, tiedustellessani asiaa OP:sta johtajat jostain syystä kiemurtelevat. Yksi korostaa valinnanvapautta, toinen loiventelee ohjauksen voimallisuutta.

Kaikilla vakuutusyhtiöillä on yhteistyösopimuksia lääkäriasemien kanssa. Lähi-Tapiola esimerkiksi omistaa osuuden Pihlajalinnasta (Dextra) sekä Diacorista. Se aloitti myös tiiviin yhteistyön S-pankin kanssa.

If haastoi OP:n julkiseen taistoon bonuksista

Vakuutusyhtiö If on OP:n kilpailija vakuutuksissa. Se on haastanut OP:n taisteluun kantelemalla Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. If haluaa selvityttää, käyttääkö OP väärin määräävää markkina-asemaa. Virasto tutki asiaa vielä kuukausia.

Kuningaskuluttajan tietojen mukaan vakuutusyhtiötä närästää OP:n bonusjärjestelmä sekä laaja konttoriverkosto. OP:n bonuksia ei nimittäin saa rahana. Esimerkiksi asuntolaina-asiakas saa täyden hyödyn bonuksista vain ostamalla lisää OP:n tuotteita, usein vakuutuksia.

OP perustaa uudet sairaalansa sote-maakuntiin.

Yksi syy harvinaiseen julkiseen nahisteluun voi olla se, että vakuutusasiakkuudet ovat portti terveyspalveluihin ja muihin kumppanuuksiin (vaikkapa autohuoltamoiden kanssa).

Suomen hallitus kertoi huhtikuun alussa, että julkisia terveydenhuollon palveluita yhtiöitetään ja toimiala avataan kilpailulle vuonna 2019.

Ministeri Juha Rehula (kesk.) kertoi myös, että maakunnat, joissa on yliopistollinen sairaala, saavat sote-uudistuksessa erityisaseman. OP on perustamassa uudet sairaalansa juuri näihin samoihin maakuntakeskuksiin. Kun lähtölaukaus pamahtaa, juoksee OP jo ensimmäisessä kaarteessa.

Aiheesta lisää Kuningaskuluttajassa torstaina 28.4.2016

Onko sinulla tietoa aiheesta? Kerro kommentteihin, tai toimittajalle luottamuksellisesti sähköpostilla: tukholma@gmail.com

Lue lisää:

OP:n mainos bussipysäkillä Pasilassa.

OP-ryhmä pompottelee kipupotilasta

OP-vakuutus siirsi lääkärikäynnit kumppanilleen Terveystalolle. Terveystalo ei pysty tarjoamaan hoitoa, joka toi asiakkaalle apua.

Muokattu 28.4.2016: Lisätty linkki OP-ryhmästä kertovaan juttuun.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.