Liisa Vihmanen
Yle
Kaupan hyllyltä voi löytää kasvisschinzeleitä, kasvismakkaroita, vegaanisia kanankaltaisia nuggetteja, rapuja ja vaikka tonnikalaa, jossa ei ole piiruakaan lihaa. Laajin valikoima ‘kasvislihoja’ on vegaaniseen ruokaan erikoistuneissa kaupoissa, mutta myös perusmarketeista löytyy näitä lihaa tai liha-aterioita muistuttavia kasvisruokia. Onko vegenakki tai -nugetti ravitsemuksellisesti parempi kuin tavanomainen verrokkinsa? Entä mihin tarvitaan lihaa jäljitteleviä kasvisruokia?
Kun puhutaan lihan korvikkeista, tarkoitetaan yleensä soija-, seitan- tai quornirouheita. Myös palkokasveja käytetään sellaisenaan paljon proteiininlähteinä kasvisruoissa. Lihaa muistuttavat vegaaniset elintarvikkeet sen sijaan pyrkivät muistuttamaan lihaa mahdollisimman paljon, myös ulkonäöltään.
Pyysimme Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Anja Lyytikäistä vertaamaan vegaanisia ‘lihatuotteita’ perinteisiin, lihaa sisältäviin elintarvikkeisiin. Kysyimme, onko kasvisvaihtoehto aina liharuokaa terveellisempää.
Vegaanin nuggetissa enemmän suolaa
Vegaaniset kananuggetit näyttävät aivan perinteisiltä kananuggeteilta. Lyytikäinen arvelee, että tuotteessa on tietoisesti haettu kananuggettien ulkonäköä ja suutuntumaa.
Chickin nuggets vegekananuggetit maksavat 3,99 e/200 g, Kariniemen kananuggetit 1,49 e/200 g.
Usein ajatellaan, että kasvisvalmiste on vähärasvaisempi, mutta aina se ei pidä paikkansa. Vegaanisissa nuggeteissa rasvapitoisuus on lähes sama kuin kananuggeteissa. Myöskään rasvojen laadussa ei löydy merkittävää eroa.
Kasvipohjaisessa ja kanasta valmistetussa tuotteessa on sama määrä proteiinia (16g vs 15 g/100 g). Kasvisnuggeteissa valmistusaineena on on käytetty proteiinirikasta soijaa.
Rasvapitoisuus on lähes sama, eikä rasvan laadussa löydy merkittävää eroa.
Sen sijaan suolaa kasvistuotteessa on enemmän. Suolapitoisuuden ero voi johtua kulttuurista, sanoo Lyytikäinen. Suurin osa vegaanisista ‘lihatuotteista’ on tuontitavaraa kun taas Suomessa markkinoilla on yleensä vähäsuolaisempia valmisteita.
Ehdotan vegenuggettien kohderyhmäksi kouluikäisiä, mutta Lyytikäinen toivoo, että suolapitoisuuden vuoksi lapset eivät käyttäisi näitä tuotteita ainakaan säännöllisesti.
– Tosin terveellisyyden näkökulmasta yksittäisen tuotteen merkitys ei ole kovin suuri. Kokonaisuus on aina se, joka ratkaisee.
Kasvisnakin oikea verrokki on kevytnakki
Virolainen Bon Soya kasvisnakki on niin nakin näköinen kuin vain voi olla. Bon Soya vegaaninen kasvisnakki maksaa 2,89 e/250 g, HK:n Aitonakki 2,05 e/300 g.
– Lähteekö vegaani oikeasti hakemaan kaupasta nakkeja? Kysyy Lyytikäinen ja pyörittelee päätään.
Kasvisnakissa on puolet vähemmän rasvaa kuin HK:n aitonakissa. Proteiinia kasvisvaihtoehdosta löytyy reilusti enemmän, mutta energiaa vähemmän kuin HK:n aitonakissa. Suolaa tuotteissa on täsmälleen yhtä paljon.
| Kasvisnakki | Tavallinen nakki | |
| Rasvaa | 10 g/100 g | 20 g/100 g |
| Proteiinia | 17,5 g/100 g | 12 g/100 g |
Proteiinin hyödynnettävyyden kannalta on parempi, että kasvistuotteessa on paljon proteiinia, sillä erilaisen aminohappokoostumuksen vuoksi se imeytyy huonommin kuin lihaproteiini.
– Tuoteselosteen perusteella näyttäisi siltä, että kasvisnakin verrokiksi sopisi parhaiten kevytnakki. Silloin niiden sisältämät ravintoaineet olisivat hyvin samanlaiset. Tietysti HK:n aitonakissa on kasvisnakkia enemmän kovaa eläinrasvaa, mikä on tyypillinen ero, kun verrataan kasvis- ja lihatuotteita rinnakkain.
– Ravitsemuksellisesti ei voi sanoa, että kasvisnakki olisi selvästi kevytnakkia parempi tuote, summaa Lyytikäinen.
Vegaanin tonnikala on energiapommi
Seuraavaksi tartumme paksuun vakuumimuoviin pakattuun, kalaa muistuttavaan tuotteeseen. Läpinäkyvässä paketissa on seitanista valmistettuja punaisia “tonnikalahiutaleita”. Veggie Red tuna, vegaaninen tonnikala maksaa 6,39 e/300 g, Pirkka tonnikala öljyssä 1,79 e/185 g (josta tonnikalaa 130 g).
Voisiko tästä valmistaa vaikka vegaanisen tonnikalasalaatin? Lyytikäinen pyörittelee pakettia. Hänestä tuote näyttää suttuiselta.
– Ehkä se sopisi tomaattipohjaiseen kastikkeeseen tai pizzaan, hän arvelee.
Vegaanisessa tonnikalassa on energiaa enemmän kuin auringonkukkaöljyssä uivassa oikeassa tonnikalassa. Seitan-tonnikala sisältää myös sokeria.
Kasvisvaihtoehdon konaisrasvapitoisuuskin on moninkertainen verrattuna oikeaan kalaan. Kasvistuotteen suuri energiapitoisuus johtuu siitä, että vegaanisessa valmisteessa on enemmän öljyä suhteessa tuotteen massaan.
| Vegaaninen tonnikala | Tavallinen tonnikala | |
| Energiaa | 306 kcal | 160 kcal |
| Rasvaa | 25,5 g/100 g | 7 g/100 g |
– Halutaanko näitä oikeasti, kysyy Lyytikäinen. Voitaisiinko niiden sijaan käyttää vaikka palkokasveja, yhdistellä eri vihanneksia ja rakentaa niistä se pastakastike?
– Vegaaniruokailun rikkaus on siinä, että käytetään kasviksia monipuolisesti. Ja että suositaan puhtaita raaka-aineita. Nämä sopivat käytettäviksi silloin tällöin, arjen helpottajina. Pitää muistaa, että kyse on eineksistä eli valmisruoasta! Pelkästään näille ei voi perustaa hyvää vegaaniruokavaliota.
Vihis ei ole kevyempi lihis
Jonkinlaiseksi hittituotteeksi noussut vihannespiirakka eli vihis saa vertailukohteekseen lihapiirakan. Hoviruoan Vihannespiirakka maksaa 0,99 e/115 g, Fazerin Rukiinen lihapiirakka 1,39 e/200 g (sisältää 2 piirakkaa).
– Molemmissa tuotteissa on taas samoja raaka-aineita. Vehnäjauhoa, vettä, rypsiöljyä, mausteita ja niin edelleen. Toisesta puuttuu vain sianliha - naudanliha seos. Seitsemän prosentin lihatäyte on korvattu kasviksilla, joita on 10 prosenttia.
Joskus kasvis-sana nimen edessä johtaa harhaan.
Lihapiirakassa on hieman enemmän kovaa rasvaa, koska siinä on lihaa. Vastaavasti vihannespiirakka sisältää hiukan enemmän energiaa.
– Joskus kasvis-sana siinä nimen edessä voi johtaa harhaan, kun ajatellaan, että tuote olisi kevyempi, naurahtaa Lyytikäinen.
Vegaaninen juusto on lähempänä voita
Violifen vegaanisen juuston pääasiallisina raaka-aineina ovat kookosöljy ja muunneltu tärkkelys. Makua tuovat oliiviuute ja merisuola, väriaineena on käytetty porkkanasta saatavaa karoteenia. Vegaaninen juusto maksaa 4,99 e/200 g. Tuote saa Lyytikäisen mietteliääksi.
Vaikka tuote näyttää juustokimpaleelta, Lyytikäinen ei haluaisi verrata sitä perinteiseen kovaan juustoon, Edamiin, vaikka tuotteen rasvapitoisuun vastaakin Edamia. Vaikka tuote on vegaaninen, se sisältää kovaa rasvaa peräti 23g/100g! Luku johtuu kookosrasvasta.
Eniten Lyytikäistä hämää se, ettei tuote sisällä lainkaan proteiinia - pidetäänhän juustoa tärkeänä proteiinin lähteenä.
– Sopii varmaan leivän päälle, mutta vertautuu tuotetyypiltään ehkä juustoa enemmän voihin.
Maitopohjainen juusto olisi ravitsemuksellisesti parempi.
Sitten Lyytikäinen huomaa, että Violifen vegaaninen juusto on kotoisin Kreikasta.
– Tässä on varmaan haettu korviketta fetajuustolle, jota voi palastella salaattiin. Mutta kyllä maitopohjainen juusto olisi ravitsemuksellisesti parempi vaihtoehto.
Vege-einestä vierasvaraksi
Kasvisruoka ei aina automaattisesti ole liharuokaa terveellisempää. Tosin silloin, kun lihaa korvaava kasvisruoka on valmistettu palkokasveista, siinä on yleensä kuituja, joita lihassa ei ole. Aterian kokonaisuus on kuitenkin aina ratkaiseva, ei sen yksi ainesosa.
Vegaanista ruokavaliota noudattavan keskeisin perustelu on kuitenkin harvoin pelkästään ruoan terveellisyys. Eettiset kysymykset, kuten eläinten hyvinvointi ja ympäristökysymykset painavat vegaanin puntarissa vähintään yhtä paljon. Siksi pelkästään ravintosisältöjä vertailemalla ei päästä ruokavalion ytimeen.
Vegaanista ruokavaliota noudattavan keskeisin perustelu on harvoin ruoan terveellisyys.
– Etsiikö vegaani tuotteita sellaisilla kriteereillä kuin että siinä on se liha tai kala, kysyy Lyytikäinen. Epäilen. Mutta jos on sekaruokailija niin näillä tuotteilla voi löytää vaihtoehtoja, joissa on se kasvis, hän sanoo.
Kun tietää, että vegaani on tulossa grillijuhliin, niin kyllähän lupiinibratwursti on mainio lisä ruokalistalle!
