Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Vege-einekset jäljittelevät liharuokia: Asiantuntija syynäsi ravintosisällöt

Kaupan kylmäkaappi ja vegaanisten einesten nimiä, grafiikka.
Kaupan kylmäkaappi ja vegaanisten einesten nimiä, grafiikka. Kuva: YLE/Terhi Vuorinen Kuningaskuluttaja (Tv),veganismi,vegaaninen

Kaupan hyllyltä voi löytää kasvisschinzeleitä, kasvismakkaroita, vegaanisia kanankaltaisia nuggetteja, rapuja ja vaikka tonnikalaa, jossa ei ole piiruakaan lihaa. Laajin valikoima ‘kasvislihoja’ on vegaaniseen ruokaan erikoistuneissa kaupoissa, mutta myös perusmarketeista löytyy näitä lihaa tai liha-aterioita muistuttavia kasvisruokia. Onko vegenakki tai -nugetti ravitsemuksellisesti parempi kuin tavanomainen verrokkinsa? Entä mihin tarvitaan lihaa jäljitteleviä kasvisruokia?

Kun puhutaan lihan korvikkeista, tarkoitetaan yleensä soija-, seitan- tai quornirouheita. Myös palkokasveja käytetään sellaisenaan paljon proteiininlähteinä kasvisruoissa. Lihaa muistuttavat vegaaniset elintarvikkeet sen sijaan pyrkivät muistuttamaan lihaa mahdollisimman paljon, myös ulkonäöltään.

Pyysimme Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Anja Lyytikäistä vertaamaan vegaanisia ‘lihatuotteita’ perinteisiin, lihaa sisältäviin elintarvikkeisiin. Kysyimme, onko kasvisvaihtoehto aina liharuokaa terveellisempää.

Anja Lyytinen
Anja Lyytinen Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),veganismi,anja lyytinen,kasvisruoka,Evira

Vegaanin nuggetissa enemmän suolaa

Vegaaniset kananuggetit näyttävät aivan perinteisiltä kananuggeteilta. Lyytikäinen arvelee, että tuotteessa on tietoisesti haettu kananuggettien ulkonäköä ja suutuntumaa.

Chickin nuggets vegekananuggetit maksavat 3,99 e/200 g, Kariniemen kananuggetit 1,49 e/200 g.

Vegaanisia ja tavallisia kananugetteja.
Vegaanisia ja tavallisia kananugetteja. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),veganismi,vegaaninen

Usein ajatellaan, että kasvisvalmiste on vähärasvaisempi, mutta aina se ei pidä paikkansa. Vegaanisissa nuggeteissa rasvapitoisuus on lähes sama kuin kananuggeteissa. Myöskään rasvojen laadussa ei löydy merkittävää eroa.

Kasvipohjaisessa ja kanasta valmistetussa tuotteessa on sama määrä proteiinia (16g vs 15 g/100 g). Kasvisnuggeteissa valmistusaineena on on käytetty proteiinirikasta soijaa.

Rasvapitoisuus on lähes sama, eikä rasvan laadussa löydy merkittävää eroa.

Sen sijaan suolaa kasvistuotteessa on enemmän. Suolapitoisuuden ero voi johtua kulttuurista, sanoo Lyytikäinen. Suurin osa vegaanisista ‘lihatuotteista’ on tuontitavaraa kun taas Suomessa markkinoilla on yleensä vähäsuolaisempia valmisteita.

Ehdotan vegenuggettien kohderyhmäksi kouluikäisiä, mutta Lyytikäinen toivoo, että suolapitoisuuden vuoksi lapset eivät käyttäisi näitä tuotteita ainakaan säännöllisesti.

– Tosin terveellisyyden näkökulmasta yksittäisen tuotteen merkitys ei ole kovin suuri. Kokonaisuus on aina se, joka ratkaisee.

Kasvisnakin oikea verrokki on kevytnakki

Virolainen Bon Soya kasvisnakki on niin nakin näköinen kuin vain voi olla. Bon Soya vegaaninen kasvisnakki maksaa 2,89 e/250 g, HK:n Aitonakki 2,05 e/300 g.

Vegaanisia ja tavallisia nakkeja.
Vegaanisia ja tavallisia nakkeja. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),veganismi,vegaaninen,kasvisruoka

– Lähteekö vegaani oikeasti hakemaan kaupasta nakkeja? Kysyy Lyytikäinen ja pyörittelee päätään.

Kasvisnakissa on puolet vähemmän rasvaa kuin HK:n aitonakissa. Proteiinia kasvisvaihtoehdosta löytyy reilusti enemmän, mutta energiaa vähemmän kuin HK:n aitonakissa. Suolaa tuotteissa on täsmälleen yhtä paljon.

Kasvisnakki Tavallinen nakki
Rasvaa 10 g/100 g 20 g/100 g
Proteiinia 17,5 g/100 g 12 g/100 g

Proteiinin hyödynnettävyyden kannalta on parempi, että kasvistuotteessa on paljon proteiinia, sillä erilaisen aminohappokoostumuksen vuoksi se imeytyy huonommin kuin lihaproteiini.

– Tuoteselosteen perusteella näyttäisi siltä, että kasvisnakin verrokiksi sopisi parhaiten kevytnakki. Silloin niiden sisältämät ravintoaineet olisivat hyvin samanlaiset. Tietysti HK:n aitonakissa on kasvisnakkia enemmän kovaa eläinrasvaa, mikä on tyypillinen ero, kun verrataan kasvis- ja lihatuotteita rinnakkain.

– Ravitsemuksellisesti ei voi sanoa, että kasvisnakki olisi selvästi kevytnakkia parempi tuote, summaa Lyytikäinen.

Vegaanin tonnikala on energiapommi

Seuraavaksi tartumme paksuun vakuumimuoviin pakattuun, kalaa muistuttavaan tuotteeseen. Läpinäkyvässä paketissa on seitanista valmistettuja punaisia “tonnikalahiutaleita”. Veggie Red tuna, vegaaninen tonnikala maksaa 6,39 e/300 g, Pirkka tonnikala öljyssä 1,79 e/185 g (josta tonnikalaa 130 g).

Vegaanista ja tavallista tonnikalaa.
Vegaanista ja tavallista tonnikalaa. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),veganismi,vegaaninen,kasvisruoka

Voisiko tästä valmistaa vaikka vegaanisen tonnikalasalaatin? Lyytikäinen pyörittelee pakettia. Hänestä tuote näyttää suttuiselta.

– Ehkä se sopisi tomaattipohjaiseen kastikkeeseen tai pizzaan, hän arvelee.

Vegaanisessa tonnikalassa on energiaa enemmän kuin auringonkukkaöljyssä uivassa oikeassa tonnikalassa. Seitan-tonnikala sisältää myös sokeria.

Kasvisvaihtoehdon konaisrasvapitoisuuskin on moninkertainen verrattuna oikeaan kalaan. Kasvistuotteen suuri energiapitoisuus johtuu siitä, että vegaanisessa valmisteessa on enemmän öljyä suhteessa tuotteen massaan.

Vegaaninen tonnikala Tavallinen tonnikala
Energiaa 306 kcal 160 kcal
Rasvaa 25,5 g/100 g 7 g/100 g

– Halutaanko näitä oikeasti, kysyy Lyytikäinen. Voitaisiinko niiden sijaan käyttää vaikka palkokasveja, yhdistellä eri vihanneksia ja rakentaa niistä se pastakastike?

– Vegaaniruokailun rikkaus on siinä, että käytetään kasviksia monipuolisesti. Ja että suositaan puhtaita raaka-aineita. Nämä sopivat käytettäviksi silloin tällöin, arjen helpottajina. Pitää muistaa, että kyse on eineksistä eli valmisruoasta! Pelkästään näille ei voi perustaa hyvää vegaaniruokavaliota.

Vihis ei ole kevyempi lihis

Jonkinlaiseksi hittituotteeksi noussut vihannespiirakka eli vihis saa vertailukohteekseen lihapiirakan. Hoviruoan Vihannespiirakka maksaa 0,99 e/115 g, Fazerin Rukiinen lihapiirakka 1,39 e/200 g (sisältää 2 piirakkaa).

Kasvispiirakka.
Kasvispiirakka. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),vegaaninen,veganismi,kasvisruoka

– Molemmissa tuotteissa on taas samoja raaka-aineita. Vehnäjauhoa, vettä, rypsiöljyä, mausteita ja niin edelleen. Toisesta puuttuu vain sianliha - naudanliha seos. Seitsemän prosentin lihatäyte on korvattu kasviksilla, joita on 10 prosenttia.

Joskus kasvis-sana nimen edessä johtaa harhaan.

Lihapiirakassa on hieman enemmän kovaa rasvaa, koska siinä on lihaa. Vastaavasti vihannespiirakka sisältää hiukan enemmän energiaa.

– Joskus kasvis-sana siinä nimen edessä voi johtaa harhaan, kun ajatellaan, että tuote olisi kevyempi, naurahtaa Lyytikäinen.

Vegaaninen juusto on lähempänä voita

Violifen vegaanisen juuston pääasiallisina raaka-aineina ovat kookosöljy ja muunneltu tärkkelys. Makua tuovat oliiviuute ja merisuola, väriaineena on käytetty porkkanasta saatavaa karoteenia. Vegaaninen juusto maksaa 4,99 e/200 g. Tuote saa Lyytikäisen mietteliääksi.

Vegaanista juustoa.
Vegaanista juustoa. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),veganismi,vegaaninen,kasvisruoka

Vaikka tuote näyttää juustokimpaleelta, Lyytikäinen ei haluaisi verrata sitä perinteiseen kovaan juustoon, Edamiin, vaikka tuotteen rasvapitoisuun vastaakin Edamia. Vaikka tuote on vegaaninen, se sisältää kovaa rasvaa peräti 23g/100g! Luku johtuu kookosrasvasta.

Eniten Lyytikäistä hämää se, ettei tuote sisällä lainkaan proteiinia - pidetäänhän juustoa tärkeänä proteiinin lähteenä.

– Sopii varmaan leivän päälle, mutta vertautuu tuotetyypiltään ehkä juustoa enemmän voihin.

Maitopohjainen juusto olisi ravitsemuksellisesti parempi.

Sitten Lyytikäinen huomaa, että Violifen vegaaninen juusto on kotoisin Kreikasta.

– Tässä on varmaan haettu korviketta fetajuustolle, jota voi palastella salaattiin. Mutta kyllä maitopohjainen juusto olisi ravitsemuksellisesti parempi vaihtoehto.

Vege-einestä vierasvaraksi

Kasvisruoka ei aina automaattisesti ole liharuokaa terveellisempää. Tosin silloin, kun lihaa korvaava kasvisruoka on valmistettu palkokasveista, siinä on yleensä kuituja, joita lihassa ei ole. Aterian kokonaisuus on kuitenkin aina ratkaiseva, ei sen yksi ainesosa.

Vegaanista ruokavaliota noudattavan keskeisin perustelu on kuitenkin harvoin pelkästään ruoan terveellisyys. Eettiset kysymykset, kuten eläinten hyvinvointi ja ympäristökysymykset painavat vegaanin puntarissa vähintään yhtä paljon. Siksi pelkästään ravintosisältöjä vertailemalla ei päästä ruokavalion ytimeen.

Vegaanista ruokavaliota noudattavan keskeisin perustelu on harvoin ruoan terveellisyys.

– Etsiikö vegaani tuotteita sellaisilla kriteereillä kuin että siinä on se liha tai kala, kysyy Lyytikäinen. Epäilen. Mutta jos on sekaruokailija niin näillä tuotteilla voi löytää vaihtoehtoja, joissa on se kasvis, hän sanoo.

Kun tietää, että vegaani on tulossa grillijuhliin, niin kyllähän lupiinibratwursti on mainio lisä ruokalistalle!

Vegaanisia ja tavallisia bratwursteja.
Vegaanisia ja tavallisia bratwursteja. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),veganismi,vegaaninen,kasvisruoka
Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.