Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Arkkitehtien kultainen hetki - Ted Schauman, Eero Lundén ja visiot Tampereesta ja Töölönlahdesta

Ted Schauman, Eero Lundén ja havainnekuva Tampereen asemakeskuksesta
Arkkitehdit Ted Schauman ja Eero Lundén ja Tampereen asemakeskus Ted Schauman, Eero Lundén ja havainnekuva Tampereen asemakeskuksesta Kuva: Ted Schauman/COBE Eero Lundén/Victoria Monjo Graafikko Annukka Palmen-Väisänen arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,ted schauman

Arkkitehdit Ted Schauman ja Eero Lundén ohjailevat suunnitelmissaan liikennevirtoja Tampereen asemakeskuksen uumenissa ja ihmisvirtoja veden äärelle Töölönlahdella. Millaisia ovat tanskalais-suomalaiset visiot kahdesta keskeisestä kohdasta Suomea? Minna Joenniemi kohtasi heidät Rakenna minut -radiosarjan kevään ensimmäisessä jaksossa.

Elokuvaohjaajat ujuttatuvat välillä itsensä elokuviinsa pieniin sivurooleihin. Millaiset roolit arkkitehdit Ted Schauman ja Eero Lundén valitsisivat, jos he sijoittaisivat itsensä mittakaavaihmisiksi, eli skaalaukoiksi, heidän yhteisten hankkeidensa havainnekuviin?

- Tampereen asemakeskuksessa hahmoni vaihtaisi juuri junaa läpi vilkkaan asemakeskuksen, hyppäisi nopeaan yhteysjunaan, joka lähtisi lentokentälle, Eero Lundén kuvailee.

- Minä laittaisin Töölölahdella itseni Linnunlaulun rantaan kävelemään uusia rantapolkuja vanhojen huviloiden ja rannan väliin, Ted Schauman valitsee.

Ted Schauman ja Eero Lundén ovat työstäneet näitä kahta merkittävää kohtaamispaikkaa Suomessa. On syntynyt tanskalais-suomalaisia visioita. Schaumanin työnantaja on Kööpenhaminassa iso arkkitehtitoimisto COBE. Lundén johtaa omaa toimistoaan Lundén Architecture. Toimistot ovat yhdessä voittaneet ideakilpailun Tampereen asemakeskuksesta ja laatineet mainostoimisto N2:n tilauksesta vision Töölönlahden Kansalaispuistosta.

Mutta ensin oli Daniel Liebeskind

Tampereen kansi - ja keskusareena
Daniel Liebeskindin toimiston visioimien tornitalojen suunnittelu etenee Tampereen kansi - ja keskusareena Kuva: Liebeskind Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,tilanne-kollektiivi
Kyllä se yllätti, miten kookkaat tornit ovat siinä mittakaavassa.

Tampereelle tehdään Viiden tähden keskustaa. Muu Suomi havahtui kaupungin suunnitelmien suurrellisuuteen, kun meille esiteltiin tähtiarkkitehti Daniel Liebeskindin toimistolta tilatut näyt, joissa Suomen raideliikenteen solmukohdassa junarata peitettiin kannella. Sen päälle oli sijoitettu puulla verhottu monitoimiareena ja viisi särmikästä tornia, joista korkein on kuin 28-kerroksinen purje lasista ja teräksestä. Tampereen kruunuksi nyt nimetyn alueen suunnittelu etenee. Asemakeskuksen kilpailun suunnittelualue sijaitsee tornien katveessa. Mitä ajattelitte Liebeskindin suunnitelmista?

- Se oli tärkeä ja rohkea avaus. Tuli ajatus siitä, että nämä kaksi radan puolta pystyisi yhdistämään. Toki täytyy myöntää, että kun ensimmäisen kerran tätä kilpailua varten tehtiin alueesta pienoismalli Tanskassa niin, kyllä se yllätti, miten kookkaat tornit ovat siinä mittakaavassa, Lundén kommentoi.

- Mutta ehkä se antoi meille sitten rohkeutta tähän omaan ratkaisuun.

Täältä löydät Yle Tampereen kattavan verkkokokonaisuuden Kansi- ja keskusareenan vaiheista.

Reconnecting Tampere – tulevaisuudessa matkustaminen on liukumista välineestä toiseen

Tampereen asemakeskus
Katseenvangitsija COBEn ja Lundén Architecturen ehdotuksessa asemakeskukseksi on kullanhohtoinen puinen katos. Tampereen asemakeskus Kuva: Cobe, Lundén Architects arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,Matkakeskus,ted schauman
Asemankeskuksen rooli on, että se mahdollistaa vaivattoman vaihdon kulkumuodosta toiseen.

Syntyi ehdotus nimeltään Reconnecting Tampere, jossa radan ylittävää kantta jatkettaisiin. Sen päällä kulkisi kevytliikenne ja sille sijoittuisi iso massa asuin- ja toimistorakennuksia. Kannen keskipisteenä on ehdotuksen havainnekuvissa elegantti puukatos, jonka suojissa junat pysähtyisivät. Siellä Lundénin kuvailema mittakaavahahmo voisi vaihtaa liikennevälinettä esimerkiksi rautatien alittavassa Itsenäisyydenkadun tunnelissa kulkevaan raitiotievaunuun tai autoon. Jos hän olisi matkalla lentokentälle, tavarat voisi tsekata jo aseman terminaalissa.

Tampereen asemakeskus
Ehdotus asemakeskuksen julkisivuksi Tampereen asemakeskus Kuva: COBE, Lundén Architecture arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,Matkakeskus,eero lundén
Tampereen asemakeskus
Aseman edustalle tulisi puisto parkkitalon paikalle Tampereen asemakeskus Kuva: COBE, Lundén Architects arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,matkakeskukset,eero lundén
Tampereen asemakeskus
Liikenne kulkisi kolmessa tasossa ja raitiotiepysäkki olisi radan alla tunnelissa Tampereen asemakeskus Kuva: COBE, Lundén Architecture arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,eero lundén

- Asemankeskuksen rooli on, että se mahdollistaa vaivattoman vaihdon kulkumuodosta toiseen, Ted Schauman kiteyttää.

Eero Lundén uskoo liikennemuotojen sulautuvan tulevaisuudessa toisiinsa.

Tulevaisuudessa sillä, millä liikut, ei ole enää niin suurta merkitystä.

- Meillä on totuttu siihen, että liikennemuodot on suunniteltu erikseen. Me maksetaan taksi, junalippu, lentolippu erikseen. Uskon, että ne tullaan integroimaan enemmän matkoiksi. Vähän niin kuin jos nyt lähetät paketteja New Yorkiin, niin et osta kaikkia eri rahdin välejä. Niin tulevaisuudessa sillä, millä liikut, ei ole enää niin suurta merkitystä. Silloin pitää runkolinjojen olla äärimmäisen tehokkaita ja siirtymiset toisesta pinnasta toiseen pitää sujua vähän niinkuin metrolaiturilla. Sen seurauksena infrastruktuuri pitää ajatella eri tavalla. Sen takia Tampereella ratikka piti tunkea tunneliin ja avata aseman seinät, että ihmiset pääsevät suoraan liukuportaita junatasolle ja pystyvät vaihtamaan paikallisesta kansalliseen liikenneverkostoon.

Tampereen asemakeskus
Katos puusta Tampereen asemakeskus Kuva: COBE, Lundén Architects arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,Matkakeskus,eero lundén
Tampereen asemakeskus
Ihmisvirtoja kannen alla ja päällä Tampereen asemakeskus Kuva: COBE, Lundén Architects arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,matkakeskukset,eero lundén

Tampere sai hallitukselta kehysriihissä rahoitusta raitiotieverkon rakentamisee. Lundén, Schauman ja asiantuntijoiden työryhmä ovat jo saaneet valmiiksi toteuttamisedellytysten selvityksen. Nyt odotellaan yleissuunnitelman tekemisen käynnistymistä. Sillä välin Tampereen muutostahti vaan kiihtyy. Keskustatunnelin rakentaminen etenee, Eteläpuiston tiivistäminen etenee, Ratinan ostoskeskus nousee, Ranta-Tampellaa ja Lielahden tehdasalueelle Hiedanrantaan visioidaan keinosaaria. Samaan aikaan Tanskassa…

Mitä toisitte Tanskasta Suomeen?

Cristianholm
COBE:n ehdotus Christiansholmista, joka on 29000 m² keinosaari Kööpenhaminan ytimessä Cristianholm Kuva: COBE ja Luxigon ted schauman,arkkitehtuuri (erikoisala)
Tanskassa on myös rohkeita tilaajia ja asumisessa vaaditaan laatua.

Vaikka Eero Lundén on enemmän äänessä niin pääsuunnittelijana COBE:lla on paljon painoarvoa näissä yhteishankkeissa. Tanskalaisen COBE:n kansainvälinen arvostus kasvaa, samoin yrityksen koko. Toimistossa on jo 80 työntekijää.

Voitti Christiansholmin saaren suunnittelukilpailussa oli COBE:lle iso askel eteenpäin. Entinen paperivarastoistaan tunnettu keinosaari sijaitsee Kööpenhaminen ytimessä. Vastapäisellä rannalla on kuninkaallinen teatteri, vieressä on oopperatalo, takana Cristiania. Alueesta järjestettiin kansainvälinen kilpailu, johon osallistui arvostetuja toimistoja kuten OMA, MVRDV ja Henning Larsen Architects.

Ted Schauman toimi voittaneessa kilpailuehdotuksessa projektiarkkitehtina.

- Hauskaahan on, että COBE:n toimisto sijatsee tällä saarella ja meidän pitää muuttaa parin vuoden kuluttua pois, kun tämä lähtee kehittymään.

Cristiansholm
Christiansholm Cristiansholm Kuva: COBE ja Luxigon Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala),ted schauman
Cristianholm
Christiansholm tunnetaan katuruokamarketista, josta COBE piirsi uuden version kilpailuehdotukseensa. Cristianholm Kuva: COBE ja Luxigon Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala),ted schauman

Schauman ei ollut koskaan työskennellyt Suomessa arkkitehtina ennen Eero Lundén kanssa tehtyjä yhteistyöhankkeita. Hän on opiskellut Englannissa, tullut Tanskaan harjoitteluun, jäänyt ja nauttinut.

- Kilpailu erittäin kovaa, sen takia, että täällä on niin paljon arkkitehteja. Täällä on erittäin kansainvälinen ympäristö. Toimistot hyväksyvät sen, että arkkitehtuuri on globaalia. Se on minusta parasta Kööpenhaminassa.

Arkkitehtuurin ja designin rooli yhteiskunnassa on erittäin paljon esillä uutisissa, mediassa. Siitä puhutaan.

Yhteishankkeiden seurauksena Eero Lundén vierailee nyt COBE:ssa ja Kööpenhaminassa usein. Hän toivoisi Suomen ottavan Tanskasta mallia katutilan hyödyntämisestä.

- Sen huomaa katukuvassa, miten elävää se on ja miten ihmiset käyttää julkista tilaa. Meillä olisi minusta paljon oppimista siitä. Täällä on myös rohkeita tilaajia ja asumisessa vaaditaan laatua.

Schaumanin mukaan kyse on myönteisestä kierteestä.

- Arkkitehtuurin ja designin rooli yhteiskunnassa on erittäin paljon esillä uutisissa, mediassa. Siitä puhutaan. Se tietenkin johtaa siihen, että ihmiset vaativat hyvää arkkitehtuuria myös asumiseen ja tilaajat uskaltavat vaatia sitä.

Tilauksena Kansalaispuisto

Kansalaispuisto
Havainnekuvilla luodaan mielikuvia. Tässä Töölönlahti ja kohtia, joista voisi olla parempi yhteys veden äärelle. Mutta minne kuvassa on kadonnut Linnanmäki? Pasilaan nouseva Tripla ei ole horisontissa, mutta Mäntymäelle hohtaa HIFK:n unelma hallista. Kansalaispuisto Kuva: COBE/ Lundén Architecture arkkitehtuuri (erikoisala),Töölönlahti, Helsinki,cobe
Tanskassahan vesien puhdistaminen ja rantojen käyttöönotto on hyvin arkipäivästä.

Suomessa tiimillä COBE ja Lundén Architecture on poikkeuksellinen tilaaja mainostoimisto N2, jonka toimeksiannosta he ovat tuottaneet Töölönlahdesta elämää kuhisevia visioita.

N2:n Kansalaispuisto on aloite, jossa toimisto sitoutuisi ruoppaamaan Töölönlahden, jos se saisi sijoitukselleen vastineeksi rakennusoikeutta Töölölahden eteläpäästä radan varresta, johon tulisi kaksi hotellia, asuintaloja, ravintola, kahvilarakennuksia. Tanskalainen COBE tuli hankkeeseen mukaan Eero Lundénin ehdotuksesta.

- Tanskassahan vesien puhdistaminen ja rantojen käyttöönotto on hyvin arkipäivästä. On se aika mahtavaa nähdä, kuinka Kööpenhaminan ydinkeskustassa ihmiset hyppii uimaan ja käyttää satama-allasta. Julkinen tila on heidän olohuonettaan ja osa arkipäivää. Samanlainen ajatus tässä on Töölölahdella taustalla.

Kansalaispuisto
Mitä enemmän Töölönlahdella olisi pulikointia, soutelua, pyöräilyä, viihtymistä ja ihmisvirtoja, sitä kannattavampi paikka se olisi hotelli- ja ravintolayrittäjille. Kansalaispuisto Kuva: COBE, Lundén Architects Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala),Töölönlahti, Helsinki,eero lundén

Varsinainen suunnittelualue, josta N2 esittää vaihtokauppaa, on radan varressa toimistotalojen rivin päässä. Mutta COBE:n tiimi ja Lundén kävivät koko Töölönlahden läpi, jalkautuivat harrastamaan urbaania akupunktiota, eli tutkivat, mitä kehittämisen paikkoja ympäristöstä löytyy.

- Yksi parhaimpia analyysidiagrammeja, minkä teimme oli, että Töölönlahdella on kolme pistettä, joissa ihminen pystyy tällä hetkellä menemään veden ääreen. Ei se nyt ole mikään urbaani keskuspuisto, jossa voi kokea sen, mitä me ajatellaan, että on hienoa. Ei me kiistetä, etteikö Töölönlahdessa olisi paljon positiivista. Siinä on - luontoarvot ja kaikki. Mutta kyllä meidän pitää myös pystyä näkemään erilaisia vaihtoehtoja, Lundén sanoo.

Kansalaispuisto
Radan ali Töölöstä Kallioon? Kansalaispuisto Kuva: COBE, Lundén Architecture arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Töölönlahti, Helsinki,kansalaispuisto
Kansalaispuisto
Rantaviiva yhteiseen käyttöön Linnunlaulussa. Tähän kuvaan Ted Schauman haluaisi itsensä sijoittaa Kansalaispuisto Kuva: COBE, Lundén Architecture arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Töölönlahti,eero lundén

Aloite on keskustelunavaus. Puhetta on virinnyt puolesta ja vastaan. Tontin ja ruoppauksen yhteen koplaaminen on kiihdyttänyt, nykyiseen tilaan oltu tyytyväisiä. Kaislikoista on oltu montaa mieltä. Kehitysideoita on kiitelty raikkaana ja toteuttamiskelpoisina. Veden puhtaus tai likaisuus on puhuttanut. Lisää keskustelua on luvassa. Helsingin kaupungin tutkimus Töölölahden pohjan kunnosta valmistui valmistui, ja Kansalaispuisto-aloitteen tekijät laskevat nyt sen pohjalta, paljonko ruoppaus maksaisi heille.

Kansalaispuisto
Pohjoisranta. Kansalaispuisto Kuva: COBE, Lundén Architects eero lundén,arkkitehtuuri (erikoisala),Töölönlahti, Helsinki

Julkisuuden kautta rakennushankkeiden edistäminen on kasvava ilmiö. Esimerkiksi Hakaniemen hallin yrittäjät tilasivat arkkitehdeilta luonnoksen siitä, millaisen katoksen Hakaniemen torille voisi teettää hallin remontin ajaksi. N2 esitti julkisuudessa jo aiemmin idean Platasta, uimakeitaasta Katajanokalle, mutta he vetäytyivät tontilta, jonne nyt toteutuu Korjaamo Groupin joukkorahoittamalla toteuttama, väliaikaiseksi ajateltu meriuimala Helsinki Allas.

Ted Schaumanille toimintatapa on tuttu.

- Tanskassa on enemmän näitä hankkeita, jossa yksityishenkilöt, jotka haluavat viedä kaupunkia eteenpäin, tilaavat arkkitehdeilta töitä. Siinä mielessä minusta tämä Töölölahti-hanke ei ole mikään ihmeellinen prosessi. Tietysti kaupungilla ja kunnilla on kehittämisessä päävastuu, mutta myös kansalaisilla on vastuuta, että visioidaan. Ettei jäädä vaan seisomaan, ja kritisoida, että nyt tulee taas jotain, mutta ei mulla ole mitään omia ajatuksia.

Puusta kiinni – arkkitehdeille kokonaisvaltaisempi ote rakennusprosessista

Kansalaispuisto
Puukerrostaloja Töölönlahdelle. Kansalaispuisto Kuva: COBE, Lundén Architects Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala),Töölönlahti, Helsinki,kansalaispuisto

Kansalaispuiston suunnitelmassa hotellit ja kerrostalot olisivat puusta rakennettuja. Tampereen asemakeskuksen suunnitelmissa rakennustaidetta edustaa kannen puinen katos ja Tammerkosken puoleinen puulla verhottu julkisivu.

Taustalla on toiveet siitä, että me saataisiin rakentamisen laatua enemmän hanskaan.

COBE ei ole vielä toteuttanut yhtään puukerrostaloa. Tiili on Tanskassa päärakennusmateriaali. Mutta Eero Lundén on päässyt puuhun käsiksi, kun hän oli toteuttamassa Turkuun kulttuuripääkaupunkivuoden aikana paviljonkia nimeltä Pudelma. Nyt hänen toimistollaan on työn alla Pieksamäelle koulu, jonka poikkeuksellinen kuorirakenne on puuta.

Pieksämäen tuleva koulu
Pieksämäen koulun kuori Pieksämäen tuleva koulu Kuva: Lundén Architecture arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,eero lundén,Puuarkkitehtuuri
Pieksamäen uusi yläkoulu
Katon rakenteet sisältä Pieksamäen uusi yläkoulu Kuva: Lundén Architecture arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Puuarkkitehtuuri,eero lundén

- Puu mahdollistaa kokeiluja. Meitä kiinnostaa uudenlaiset rakennustyypit ja rakentamisen prosessi - ylipäätänsä se, millä tavalla arkkitehdit pääsevät enemmän mukaan lopputuotteen suunnitteluun. Miten me saadaan kokonaisvaltaisempi ote siihen, mitä rakennus tulee olemaan. Taustalla on toiveet siitä, että me saataisiin rakentamisen laatua enemmän hanskaan. Pieksamäen koulun yhteydessä arkkitehdeilta tulee koko kuoren suunnittelu detaljiikkaa myöden. Suomessa on infra puun työstöön. Kaikki meidän valmiit hirsitalot tehdään roboteilla jo nyt. Mutta sen sijaan että ne jyrsii 10 000 samanlaista palikkaa niin ne voi jyrsijä 10000 erilaista palikkaa. Se mahdollistaa uudenlaisen arkkitehtuurin. Puu on suhteellisen halpa ja hyvä protomateriaali.

Missä itse olette 2040?

Tämä on kultainen hetki arkkitehtien nostaa rooliaan ja vaikuttaa siihen, millaisissa kaupungeissa me eletään.

Arkkitehdin työ on tulevaisuuden ennustamista. Missä Ted Schauman ja Eero Lundén näkevät itsensä vuonna 2040?

- Pitäisi tehdä havainnekuva. Toivottavasti Suomesta arkkitehtina, nauraa Ted Schauman. Hän julkisti juuri Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n Arkkitehtuuripäivillä Tampereella perustamansa uuden toimiston Schauman Nordgren Architects. Hän on eroamassa COBE:n riveistä. Mutta COBE on uudessa toimistossa osakkaana, ja yhteistyö jatkuu.

Tälle alalle hakeutuu sellaisia ihmisiä, jotka suhtautuvat optimistisesti tulevaisuuteen

Eero Lundén naurahtaa haluavansa olla Turun saaristossa 2040, mutta vakavoituu.

- Toivon, että arkkitehdit ovat ylipäätänsä saaneet sellaista asemaa tässä valtavassa globaalissa ympäristönmuutoksessa, jossa niillä on oikeasti vaikutusta. Jos me ajatellaan, kuinka keskeisessä roolissa koko meidän rakennettu ympäristö on tällä hetkellä - ei vaan Suomessa vaan ihan globaalilla tasolla. Kuinka paljon kaupungistutaan, mitä tapahtuu Afrikassa ja Aasiassa - niin tavallaan tämä on kultainen hetki arkkitehtien nostaa rooliaan ja vaikuttaa siihen, millaisissa kaupungeissa me eletään. Sinänsähän sillä ei ole väliä, mikä joku on koulutukseltaan. Pääasia on se, että meillä on näkemyksiä. On ne sitten havainnekuvia, animaatioita tai mitä tahansa hologrammeja siitä, mitä se ympäristö voisi olla.

Mutta yleensä tälle alalle hakeutuu sellaisia ihmisiä, jotka suhtautuvat optimistisesti tulevaisuuteen. Niin näen, että meidän pitäisi pystyä osoittamaan mahdollisia polkuja, että minkälaista tämä elämä tällä pallolla voisi olla.

  • Media tahtoo olla sosiaalinen

    Facebookin merkitys kasvaa myös Aristoteleen kantapäälle

    Me teemme ohjelmaa, jonka sisältöön te voitte vaikuttaa! Kuuntelijoidemme ilmiantoja, vinkkejä ja toiveita saapuu runsaasti niin sähköiseen kuin perinteiseen postilaatikkoon. Kiitos siitä!

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?

  • Purevan hauska Huovinen

    Veikko Huovisen huumori ei ole hampaatonta

    Veikko Huovinen oli vain 24-vuotias luodessaan korpifilosofi Konsta Pylkkäsen. Havukka-ahon ajattelija saattaisi olla rasittava kaveri oikeassa elämässä, mutta kirjallisena hahmona hän on täydellinen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Media tahtoo olla sosiaalinen

    Facebookin merkitys kasvaa myös Aristoteleen kantapäälle

    Me teemme ohjelmaa, jonka sisältöön te voitte vaikuttaa! Kuuntelijoidemme ilmiantoja, vinkkejä ja toiveita saapuu runsaasti niin sähköiseen kuin perinteiseen postilaatikkoon. Kiitos siitä!

  • Vuosisadan kirja on Sinuhe egyptiläinen

    Vuosisadan kirja on Sinuhe egyptiläinen

    Yleisö on äänestänyt Vuosisadan kirjaksi Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen. Onnea, Sinuhe! Voittaja julkistettiin Vuosisadan kulttuurigaalassa 18.10.2017. Toiseksi eniten ääniä sai Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja kolmanneksi Väinö Linnan trilogia Täällä Pohjantähden alla.

  • Kuinka helppoa olikaan hermostuttaa kaikki! Avaruusromua 22.10.2017

    Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki?

    Ne olivat laitteita, joilla oli helppo saada läheiset raivon partaalle. Niissä oli usein normaalia pienempi pianokoskettimisto, jonkin verran automatiikkaa ja melko hupaisia soundeja. Ne olivat pieniä muovisia kosketinsoittimia. Varsinkin 1980- ja 90-luvuilla niihin törmäsi siellä täällä. Useimmiten niiden nimi oli Casio. Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki? Entä kun musiikkia tehdään kolmella rikkakasvilla? Miltä kuulostavat pujo, hevonhierakka ja pelto-ohdake? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Virolainen muusikko Raul Saaremets muistelee karua neuvostoaikaa: “Oikeus musiikkiin riistettiin minulta”

    Melodija-levy-yhtiö päätti mitä Virossa kuunneltiin.

    Neuvostoliitossa musiikkia tuotettiin vain valtiovallan tarkan kontrollin alla. Vuonna 1964 perustettiin kulttuuriministeriön alainen Melodija, joka oli maan ainoa levy-yhtiö lähes 30 vuotta. Sen alaisuudessa toimi käytännössä koko musiikkiteollisuus: levytysstudiot, levyjen valmistus ja jakelu, levykaupat sekä promootio.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 5: Ensimmäinen kosketus

    Jonni Roos tekee ensimmmäiset sahaukset ja höyläykset.

    Puutavaraa hankittuani, aihioita katseltuani ja luettuani kitaranrakennusta koskevia kirjoja koitti vihdoin sitten se odotettu päivä, jolloin astuin ensi kertaa Omnian Nikkariverstaan ovesta sisään.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 6: Parhaat mahdolliset neuvot

    Jonni Roos saa neuvoja kitaranrakentamiseen Kari Niemiseltä.

    Koska olen aloittelija, tarvitsen parhaat mahdolliset neuvot. Kitaranrakentaja Kari Nieminen tekee Versoul-tuotemerkillä kitaroita maailman huipulle. Mm. Rolling Stonesin Ronnie Woodilla ja ZZ Topin Billy Gibbonsilla on useita Niemisen rakentamia kitaroita. Kari koputtelee tuomaani ruusupuuotelaudan aihiota, ja kuuntelee. Helähdys on soiva ja se soi melko korkealta.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 4: Puutavarakaupassa

    Jonni Roos menee ihan oikeaan puutavaramyymälään.

    Kerroin aikaisemmassa blogauksessani, että ostin kitaran rungon valmiiksi höylättynä ja liimattuna lankunpalana, ja sain vielä lisäksi kolme pitkälle tehtyä runkoaihiota kaupan päälle. Stratocaster- ja telecaster -tyyppiset kitarat tehdään usein lepästä, ja ostamani lankku on kotimaista tervaleppää. Kaulaan tarvitaan kuitenkin kovempaa ja jäykempää puuta, ja näissä kitaroissa tyypillinen kaulapuu on vaahtera.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 3: Työkaluja, neuvoja ja kirjallisuutta

    Jonni Roos kertoo, mistä löysi kitaranrakennustietoa.

    Olen jo muutamien vuosien ajan ostanut halvalla eteen tulevia puutyökaluja ilman sen kummempaa tarkoitusta. Päätettyäni rakentaa kitaran, uskoin niille tulevan käyttöä. Autotallin perukoilla minulla oli avaamaton käsisirkkeli pakkauksessaan, pienehkö yläjyrsin, pienoispora ja akkuporakone. Rakentamisen alkuvaiheessa näiden käyttökelpoisuus kitaranrakennukseen oli kuitenkin minulle epäselvää.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 2: Lentävä lähtö

    Jonni Roos ostaa runkoaihion ensimmäiseen kitaraansa.

    Kitaranrakennukseni sai lentävän lähdön. Muusikoiden.net -ilmoituspalastalla Esa ilmoitti myyvänsä kitaran rungoksi soveltuvan palan tervaleppää.

  • Rakenna oma soitin - osallistu KulttuuriCocktailin rakennushaasteeseen!

    Rakenna soitin - ja näytä meille mitä rakennat!

    Sinäkin voit rakentaa soittimen! Aloita nyt, ja lähetä meille päivityksiä siitä, miten rakentaminen edistyy. Tammikuun loppuun mennessä kutsumme rakentamiseen osallistuneet Ylen tiloihin Pasilaan, jossa ihmettelemme valmistuneita soittimia yhdessä. Soitin voi olla mikä tahansa soiva peli. Tee vaikka rumpu, triangeli tai kitara!