Hyppää pääsisältöön

Bandoneón ja Piazzola - Koko Teatterin Mestari Astor tuo tango nuevon tarinan näyttämölle

Astor Piazolla loi tango nuevon.
Astor Piazzolla loi tango nuevon. Astor Piazolla loi tango nuevon. Kuva: Kuvapankki tangot (tanssit)

Minun musiikkia ei tarvitse tanssia, julisti tangon uudistaja, Astor Piazzolla. Nyt hänen tangomanifestinsa nähdään Koko Teatterin musiikkiteatteriesityksessä Mestari Astor.

Astor Piazzolla (1922-1992), on uuden argentiinalaisen tangon, tango nuevon, isä ja luoja. Timo Torikan tähdittämä monologi Mestari Astor saa kantaesityksensä Koko Teatterissa perjantaina. Esityksen ohjaa Sussa Lavonen.

Alunperin Astor Piazzolla soitti yhden aikansa menestyneimmän kapellimestarin, Aníbal Troilon (1914-1975) orkesterissa. Tangon kultakaudella orkesteriin liittynyt Piazzolla kuitenkin riitautui Troilon kanssa, koska orkesterinjohtaja ei hyväksynyt Piazzollan sovituksia. Tämä johtui siitä, että Piazzolla toi kappaleisiin muun muassa liikaa tempovaihteluita.

Kristina Kuusisto
Kristina Kuusisto rakastui bandonéoniin hullun lailla Pariisissa Kristina Kuusisto Kuva: Marjut Tervola / Yle tangot (tanssit)

- Älä pilaa tangojani niin, että niitä ei voi tanssia, Troilo vaati. Troilolle itselleen oli tärkeää, että hänen musiikkinsa oli tanssittavaa, sillä hän esiintyi orkestereineen milongoissa, argentiinalaisen tangon iltamissa.

Piazzolla erkani orkesterista ja lähti New Yorkiin ja Pariisiin, jossa kehitti yhä enemmän tangon nelitahtisen kompin rikkovaa rytmiä. Hän yhdisti leiskuvan tangon jazziin ja länsimaiseen taidemusiikkiin. Ja voilá, tangon uusi tuleminen oli valmis. Perinteiset tanguerot olivat raivoissaan, sillä Piazzolla rikkoi perinteiset tango-orkesterikokoonpanot.

Piazzollan musiikki ei edelleenkään ole tanssijoiden suosiossa.

Astor Piazzollan ansiota on kuitenkin pitkälti se, että tango nousi 1990-luvulla uudelleen maineeseen ja maailmankartalle. Uudenlainen tango kiinnosti myös nuoria. Piazzollan myötä myös bandonéon löysi takaisin Eurooppaan.

Bandonéon on raskas, järjenvastainen soitin.― Mestari Astor
Timo Torikka esittää Mestari Astoria.
Timo Torikka esittää Mestari Astoria. Timo Torikka esittää Mestari Astoria. Kuva: Marjut Tervola / Yle Timo Torikka

Samalla kun Koko Teatterin Mestari Astor kuvaa tango nuevon tyylin luojaa, se kertoo bandonéonin tarinaa. Kvintetissä soittava bandoneónisti Kristina Kuusisto sanoo rakastuneensa soittimeen 1990-luvulla Pariisissa - saman tien ja hullun lailla.

- Kun otin sen syyliini ensimmäisen kerran, tajusin, että tämä on se äänimaisema, mitä olin kaivannut koko elämäni, Ranskassa asuva Kuusisto sanoo.

- Olin tekemässä musiikin diplomityötäni ja soitin klassista harmonikkaa. Heitin kymmenen vuoden opiskelun hukkaan ja aloitin alusta. Halusin oppia soittamaan bandonéonia, hän kertoo.

Kuusisto kuvailee, että bandonéonin soittotekniikka on hyvin toisenlainen harmonikkaan verrattuna.
- Siinä ei ole logiikkaa, vaan niin monta oktaavia ja eri järjestystä. Soitinta voi pitää järjenvastaisena, hän sanoo.

90-luvun puolivälissä Kuusisto opiskeli Pariisissa muun muassa argetiinalaisen Juan José Mosalinin oppilaana. Muita bandonéoinin soiton opetusta antavia kouluja ei Pariisin-koulun lisäksi juuri Euroopassa ollut. Aktiivista harjoittelua ensimmäisenä vuonna seurasivat jännetuppitulehdukset.

Kuusiston rakkaus on ennen kaikkea bandoneón ja sen ääni, ja sitten tulevat Piazzolla ja tango. Nyt Kuusisto haluaa tuoda bandonéonin myös tangon ulkopuoliseen musiikkiin.

- Olen juuri työstämässä kahden viulistin kanssa esitystä, jossa soitamme Mozartia, hän kertoo.

Ehkä te ette ymmärrä tämän surrealistisen soittimen tarinaa. Saanko mä kertoa sen teille.― Mestari Astor

Alun perin bandonéon oli saksalainen soitin, jonka tahdissa tanssittiin saksalaisia kansantansseja ja marssimusiikkia. Bandonéonin valmistaminen kuitenkin kiellettiin natsi-Saksan aikaan. Soitin oli ennättänyt lyödä läpi Argentiinassa, jossa siitä oli tullut vankkumaton osa tangoa.

- Koska kysyntä Argentiinaan oli natsi-Saksan aikana niin kova, niitä valmistettiin salaa vientiin. Käytännössä bandonéon kuitenkin hävisi Euroopasta tuolloin, Kuusisto sanoo.

Bandonéonin päätymisestä Buenos Airesiin kiertää monta legendaa.
- Kerrotaan, että joku merimies olisi jättänyt sen johonkin baariin maksuna juomasta, Kuusisto kertoo.

Argentiinalainen tango syntyi ja kehittyi 1900-luvun alkupuolella vasta bandonéonin myötä. Alun perin Buenos Airesissa siirtolaisten keskuudessa soitettiin iloista afrikkalaisvaikutteista milongaa. Bandonéon muutti musiikin rytmiltään hitaammaksi ja soinniltaan melankoliseksi.

Tangosta oli tullut muotitanssi Pariisissa 1920- ja 1930-luvulla, josta se levisi myös Suomeen.

Sussa Lavosen ohjaama ja käsikirjoittama esitys on harvinainen yhdistelmä teatteria ja musikaalia. Esityksessä kuullaan kymmenen Piazzollan tunnetuinta kappaletta, johon yhdistyy Piazzollan frakmentoitu henkilökuva.

Kvintetti on koottu soittajista eri maista. He tapasivat ensimmäisen kerran vasta viikko ennen kantaesitystä.

Lavonen kertoo, että esitys ei ole perinteinen kronologinen elämäkerta, joka nostaisi tangomestarin jalustalle.
- Tarkoituksena on tuoda hänestä esiin inhimillinen puoli, Lavonen sanoo.

Mestari Astor Koko Teatterissa tiistaihin 26.4. Sen jälkeen esitys lähtee kiertueelle Viroon ja Ranskaan.

Kommentit