Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Muisto vai valemuisto?

Anne Flinkkilän vieraina tiedetoimittaja  Jani Kaaro, psykologian tohtori Julia Korkman ja psykoterapeutti Jyrki Tuulari.
Toimittaja Anne Flinkkilä, psykologian tohtori Julia Korkman, tiedetoimittaja Jani Kaaro ja psykoterapeutti Jyrki Tuulari keskustelevat muistoista. Anne Flinkkilän vieraina tiedetoimittaja Jani Kaaro, psykologian tohtori Julia Korkman ja psykoterapeutti Jyrki Tuulari. yle tv1

TV1 keskiviikkona 27.4.2016 klo 22.00 - 22.50, toinen lähetys lauantaina 30.4. klo 17.10.
Yle Areenassa vuoden ajan.

Onko mahdollista unohtaa joku lapsuuden traumaattinen kokemus kuten hyväksikäyttö ja muistaa se sitten yhtäkkiä myöhemmin terapiassa? Mistä voimme tietää, onko muisto totta vai ei? Kuinka luotettava ihmisen muisti ylipäätään on?

Inhimillisessä tekijässä ollaan vaikean ja monitahoisen asian äärellä. Anne Flinkkilän vieraina ovat tiedetoimittaja Jani Kaaro, psykologian tohtori Julia Korkman ja psykologi, psykoterapeutti Jyrki Tuulari.

Mitä tapahtuu suljettujen ovien takana?

Jani Kaaro on toimittajana halunnut herättää keskustelua siitä, mitä erilaisten terapeuttien suljettujen ovien takana tapahtuu. Onko mahdollista, että haavoittuvassa tilassa oleva ihminen joutuu terapeutin johdateltavaksi. Kuka silloin kantaa vastuun seurauksista?

Jani on perehtynyt pitkään nuoren tytön, Nooran tarinaan, julkaisut tarinasta perusteellisen artikkelin ja saanut myös Nooran vanhemmilta luvan kertoa tarinan Inhimillisessä tekijässä.

Jani kertoo, että Noora oli itseään kohtaan ankara täydellisyyden tavoittelija ja kärsi monenlaisista riittämättömyyden ja epävarmuuden tunteista. Hän yritti itsemurhaa ja päätyi lopulta terapeutin vastaanotolle ongelmiensa kanssa.

Ongelmat eivät hävinneet, vaan Nooran mieli alkoi hajota entisestään. Hänelle tuli yhtäkkiä muisto, että isä oli käyttänyt häntä hyväksi. Oliko muisto totta?

Jani sanoo keskustelleensa Nooran lähipiirin ja asiantuntijoiden kanssa ja vastaus on mitä todennäköisimmin ei. Nooraa oli johdateltu terapiassa ja hän oli alkanut uskoa valemuistoon. Miksi emme voi kysyä Nooralta itseltään?

”Nooraa ei enää ole, hän päätyi lopulta riistämään oman henkensä”, Jani kertoo.

Valemuistoja voi luoda

Julia Korkman toimii HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian osastolla psykologina ja tutkii työkseen lapsia, joiden epäillään joutuneen hyväksikäytön uhreiksi.

Hän sanoo, että seksuaalinen hyväksikäyttö kuohuttaa tunteita ja monta kertaa kyselijänkin voi olla vaikea pysyä neutraalina. Se on kuitenkin välttämätöntä ja lasta ei saa ryhtyä johdatteleman suuntaan eikä toiseen. Julia sanoo, että oikeusmurhia tapahtuu: syytön voidaan tuomita ja toisaalta syyllinen pääsee kuin koira veräjästä.

Julia tuntee myös Nooran tapauksen ja on myös sitä mieltä, että nimenomaan johdattelu loi Nooralle muiston, johon hän alkoi itse uskoa.

Julia sanoo, että useinkaan ei ole kysymys tahallisesta toiminnasta, vaan siitä, että ei ymmärretä, miten ihmisen muisti toimii. Tutkimusten mukaan meille on erittäin helppo luoda muistoja tapahtumista, joita ei ole koskaan ollutkaan. Aivot eivät erottele oikeata ja valemuistoa.

Useimmat valemuistot ovat harmittomia, mutta Julian mukaan esimerkiksi terapiamaailmassa olisi syytä tuntea muistin toiminta paremmin.

Lupa itkeä

Jyrki Tuulari on kokenut psykoterapeutti, joka sekä hoitaa potilaita että kouluttaa kollegoitaan. Jyrki sanoo, että epämääräinen ahdistustila on aika yleinen syy tulla vastaanotolle ja silloin asiaa lähdetään purkamaan ihmisen elämänhistoriaa kartoittamisella.

Usein palataan lapsuuteen asti, koska usein lapsena koetut asiat, kaltoin kohtelu, vaille jääminen tai kiusaaminen ovat asioita, jotka sitten aikuisiällä oireilevat tai haittaavat toimintaa.

Miten Jyrki sitten pysyy neutraalina suurienkin tunteiden äärellä?

Hän sanoo, että nuorena psykologina usein mietti iltakaudetkin ihmisten hallusinaatiota ja muita oireita, mutta oppi sitten työnohjauksen kautta pitämään työn ja vapaa-ajan erillään.

Mutta Jyrki sanoo myös, että vanhemmiten on tullut ikään kuin takaisinpäin: nyt jos istunnon aikana tuntee jotakin, sen voi myös näyttää, jopa itkeä.

Halu unohtaa

Onko mahdollista yhtäkkiä muistaa vaikka lapsuuden hyväksikäyttö?

Jani sanoo, että Noora itsekin epäili omia muistikuviaan ja harhaili ympäri lapsuudenkotiaan miettien mitä missäkin huoneessa oli tapahtunut.

Julia sanoo, että on olemassa tapauksia, jolloin ihmiset ovat spontaanisti muistaneet ja asiaan on saatu muutakin näyttöä, mutta juuri nämä tukahdutetut muistot ja niiden esille saaminen on ison keskustelun aihe tällä hetkellä.

Jyrki on Julian kanssa samoilla linjoilla ja sanoo vielä, että hänen kokemuksensa mukaan huomattavasti tavallisempaa on, että ihminen haluaisi unohtaa traumaattiset kokemukset, mutta ei pysty.

Silloin ihminen yrittää selviytyä näiden muistojen kanssa välttelemällä kaikkea sellaista, joka mikä voisi aktivoida saman tunnekokemuksen.

Apua perusterveydenhuollosta

Jani, Julia ja Jyrki puhuvat paljon vastuusta. Me heittelemme aika huolettomasti terapeutti ja terapia-sanaa. Psykoterapeutin ammattinimike on suojattu ja toimintaa valvotaan. Psykoterapeutin toimista voi valittaa, ja seuraamuksiakin voi tulla. Sen sijaan terapeutiksi voi kutsua itseään kuka hyvänsä.

Jani muistuttaa, että hän on terapiamaailmaa tutkiessaan törmännyt myös koulutettuihin ammattilaisiin, joiden toiminnasta olisi sanomista.

Jyrki kuitenkin haluaa rauhoitella. Perusterveydenhuolto on se ensisijainen paikka, josta mielen ongelmiin voi hakea pätevää apua, esimerkiksi depressiohoitajien verkosto on hyvä.

Epäluotettava muisti

Mitä sitten muistista pitäisi tietää? Julia sanoo, että esimerkiksi se, että muisti on epäluotettava.

Tutkimuksissa ihmisille on pystytty luoman muistoja vaikka siitä, että ovat lapsena eksyneet ostoskeskukseen tai että he ovat sairastuneet syötyään tietyntyyppistä ruokaa. Ruoka aiheuttaa sen jälkeen pahoinvointia ja muisto on aivoissa aivan yhtä todellinen kuin oikeakin muisto.

Jani sanoo, että valemuistoa voisi kutsua jonkinlaiseksi implantiksi, joka voi olla aluksi epäilyksen siemen, josta voi sitten kasvaa järkyttävä tapahtumasarja, kuten Nooran tapauksessa.

Jyrki kertoo käyttämästään korjaavasta mielikuvaterapiasta, vaikka menneisyyden tapahtumia ei voi muuttaa, voidaan terapian keinoin muuttaa huono tunnetila paremmaksi ja antaa tarinalle ikään kuin onnellisempi loppu.

Mitä Nooran tarinasta voisi sitten oppia?

Jani kertoo, että Nooran vanhemmat taistelevat vuosienkin päästä kovan syyllisyyden kanssa. Hän haluaa muistuttaa sanojen voimasta, sanat muuttavat maailmaa konkreettisesti ja kerran sanottu jättää jälkensä.

Kommentit
  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Kirsimaria E.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Kirsimaria E.

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.

  • Joulu syntyy yhdessäolosta rakkaiden kanssa - muusikko, kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

    Kansanmusiikin voimanainen palasi juurilleen.

    Joulun laittaminen ja yhdessä oleminen on Sari Kaasiselle joulussa kaikkein tärkeintä. Tavaran määrä ja niiden tärkeys vähenee vuosi vuodelta, mutta rakkaus satoihin lasisiin joulupalloihin säilyy. Joensuun kulttuurijohtajakasi tänä vuonna valittu Kaasinen rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä.

  • Keskustele rauhantyöstä

    Onko rauhanliikkeellä merkitystä?

    Mitä mieltä olet rauhanjärjestöistä: onko niiden työllä merkitystä? Mikä olisi vaikuttavinta rauhantyötä mielestäsi?

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.