Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Muisto vai valemuisto?

Anne Flinkkilän vieraina tiedetoimittaja  Jani Kaaro, psykologian tohtori Julia Korkman ja psykoterapeutti Jyrki Tuulari.
Toimittaja Anne Flinkkilä, psykologian tohtori Julia Korkman, tiedetoimittaja Jani Kaaro ja psykoterapeutti Jyrki Tuulari keskustelevat muistoista. Anne Flinkkilän vieraina tiedetoimittaja Jani Kaaro, psykologian tohtori Julia Korkman ja psykoterapeutti Jyrki Tuulari. yle tv1

TV1 keskiviikkona 27.4.2016 klo 22.00 - 22.50, toinen lähetys lauantaina 30.4. klo 17.10.
Yle Areenassa vuoden ajan.

Onko mahdollista unohtaa joku lapsuuden traumaattinen kokemus kuten hyväksikäyttö ja muistaa se sitten yhtäkkiä myöhemmin terapiassa? Mistä voimme tietää, onko muisto totta vai ei? Kuinka luotettava ihmisen muisti ylipäätään on?

Inhimillisessä tekijässä ollaan vaikean ja monitahoisen asian äärellä. Anne Flinkkilän vieraina ovat tiedetoimittaja Jani Kaaro, psykologian tohtori Julia Korkman ja psykologi, psykoterapeutti Jyrki Tuulari.

Mitä tapahtuu suljettujen ovien takana?

Jani Kaaro on toimittajana halunnut herättää keskustelua siitä, mitä erilaisten terapeuttien suljettujen ovien takana tapahtuu. Onko mahdollista, että haavoittuvassa tilassa oleva ihminen joutuu terapeutin johdateltavaksi. Kuka silloin kantaa vastuun seurauksista?

Jani on perehtynyt pitkään nuoren tytön, Nooran tarinaan, julkaisut tarinasta perusteellisen artikkelin ja saanut myös Nooran vanhemmilta luvan kertoa tarinan Inhimillisessä tekijässä.

Jani kertoo, että Noora oli itseään kohtaan ankara täydellisyyden tavoittelija ja kärsi monenlaisista riittämättömyyden ja epävarmuuden tunteista. Hän yritti itsemurhaa ja päätyi lopulta terapeutin vastaanotolle ongelmiensa kanssa.

Ongelmat eivät hävinneet, vaan Nooran mieli alkoi hajota entisestään. Hänelle tuli yhtäkkiä muisto, että isä oli käyttänyt häntä hyväksi. Oliko muisto totta?

Jani sanoo keskustelleensa Nooran lähipiirin ja asiantuntijoiden kanssa ja vastaus on mitä todennäköisimmin ei. Nooraa oli johdateltu terapiassa ja hän oli alkanut uskoa valemuistoon. Miksi emme voi kysyä Nooralta itseltään?

”Nooraa ei enää ole, hän päätyi lopulta riistämään oman henkensä”, Jani kertoo.

Valemuistoja voi luoda

Julia Korkman toimii HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian osastolla psykologina ja tutkii työkseen lapsia, joiden epäillään joutuneen hyväksikäytön uhreiksi.

Hän sanoo, että seksuaalinen hyväksikäyttö kuohuttaa tunteita ja monta kertaa kyselijänkin voi olla vaikea pysyä neutraalina. Se on kuitenkin välttämätöntä ja lasta ei saa ryhtyä johdatteleman suuntaan eikä toiseen. Julia sanoo, että oikeusmurhia tapahtuu: syytön voidaan tuomita ja toisaalta syyllinen pääsee kuin koira veräjästä.

Julia tuntee myös Nooran tapauksen ja on myös sitä mieltä, että nimenomaan johdattelu loi Nooralle muiston, johon hän alkoi itse uskoa.

Julia sanoo, että useinkaan ei ole kysymys tahallisesta toiminnasta, vaan siitä, että ei ymmärretä, miten ihmisen muisti toimii. Tutkimusten mukaan meille on erittäin helppo luoda muistoja tapahtumista, joita ei ole koskaan ollutkaan. Aivot eivät erottele oikeata ja valemuistoa.

Useimmat valemuistot ovat harmittomia, mutta Julian mukaan esimerkiksi terapiamaailmassa olisi syytä tuntea muistin toiminta paremmin.

Lupa itkeä

Jyrki Tuulari on kokenut psykoterapeutti, joka sekä hoitaa potilaita että kouluttaa kollegoitaan. Jyrki sanoo, että epämääräinen ahdistustila on aika yleinen syy tulla vastaanotolle ja silloin asiaa lähdetään purkamaan ihmisen elämänhistoriaa kartoittamisella.

Usein palataan lapsuuteen asti, koska usein lapsena koetut asiat, kaltoin kohtelu, vaille jääminen tai kiusaaminen ovat asioita, jotka sitten aikuisiällä oireilevat tai haittaavat toimintaa.

Miten Jyrki sitten pysyy neutraalina suurienkin tunteiden äärellä?

Hän sanoo, että nuorena psykologina usein mietti iltakaudetkin ihmisten hallusinaatiota ja muita oireita, mutta oppi sitten työnohjauksen kautta pitämään työn ja vapaa-ajan erillään.

Mutta Jyrki sanoo myös, että vanhemmiten on tullut ikään kuin takaisinpäin: nyt jos istunnon aikana tuntee jotakin, sen voi myös näyttää, jopa itkeä.

Halu unohtaa

Onko mahdollista yhtäkkiä muistaa vaikka lapsuuden hyväksikäyttö?

Jani sanoo, että Noora itsekin epäili omia muistikuviaan ja harhaili ympäri lapsuudenkotiaan miettien mitä missäkin huoneessa oli tapahtunut.

Julia sanoo, että on olemassa tapauksia, jolloin ihmiset ovat spontaanisti muistaneet ja asiaan on saatu muutakin näyttöä, mutta juuri nämä tukahdutetut muistot ja niiden esille saaminen on ison keskustelun aihe tällä hetkellä.

Jyrki on Julian kanssa samoilla linjoilla ja sanoo vielä, että hänen kokemuksensa mukaan huomattavasti tavallisempaa on, että ihminen haluaisi unohtaa traumaattiset kokemukset, mutta ei pysty.

Silloin ihminen yrittää selviytyä näiden muistojen kanssa välttelemällä kaikkea sellaista, joka mikä voisi aktivoida saman tunnekokemuksen.

Apua perusterveydenhuollosta

Jani, Julia ja Jyrki puhuvat paljon vastuusta. Me heittelemme aika huolettomasti terapeutti ja terapia-sanaa. Psykoterapeutin ammattinimike on suojattu ja toimintaa valvotaan. Psykoterapeutin toimista voi valittaa, ja seuraamuksiakin voi tulla. Sen sijaan terapeutiksi voi kutsua itseään kuka hyvänsä.

Jani muistuttaa, että hän on terapiamaailmaa tutkiessaan törmännyt myös koulutettuihin ammattilaisiin, joiden toiminnasta olisi sanomista.

Jyrki kuitenkin haluaa rauhoitella. Perusterveydenhuolto on se ensisijainen paikka, josta mielen ongelmiin voi hakea pätevää apua, esimerkiksi depressiohoitajien verkosto on hyvä.

Epäluotettava muisti

Mitä sitten muistista pitäisi tietää? Julia sanoo, että esimerkiksi se, että muisti on epäluotettava.

Tutkimuksissa ihmisille on pystytty luoman muistoja vaikka siitä, että ovat lapsena eksyneet ostoskeskukseen tai että he ovat sairastuneet syötyään tietyntyyppistä ruokaa. Ruoka aiheuttaa sen jälkeen pahoinvointia ja muisto on aivoissa aivan yhtä todellinen kuin oikeakin muisto.

Jani sanoo, että valemuistoa voisi kutsua jonkinlaiseksi implantiksi, joka voi olla aluksi epäilyksen siemen, josta voi sitten kasvaa järkyttävä tapahtumasarja, kuten Nooran tapauksessa.

Jyrki kertoo käyttämästään korjaavasta mielikuvaterapiasta, vaikka menneisyyden tapahtumia ei voi muuttaa, voidaan terapian keinoin muuttaa huono tunnetila paremmaksi ja antaa tarinalle ikään kuin onnellisempi loppu.

Mitä Nooran tarinasta voisi sitten oppia?

Jani kertoo, että Nooran vanhemmat taistelevat vuosienkin päästä kovan syyllisyyden kanssa. Hän haluaa muistuttaa sanojen voimasta, sanat muuttavat maailmaa konkreettisesti ja kerran sanottu jättää jälkensä.

Kommentit
  • Keskustele yrittäjistä ja exitistä!

    Onnistunut exit

    Kun yrittäjä tai yrittäjät myyvät yrityksensä, bisnesmaailmassa sitä kutsutaan exitiksi, jotkut puhuvat myös yrittäjän palkkapäivästä. Millainen on onnistunut exit ja mitä se vaatii? Tässä ohjelmassa exit-tarinansa kertovat Hoplopin perustaja Tomi Pulkki, taksialan Eeva Kovanen ja Pappila Penkkala Groupin Matias Mäenpää.

  • Keskustele ilmastopolitiikasta

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys?

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys, joka jakaa ihmisiä eri puolueisiin? Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutosta liioitellaan julkisuudessa, vihreiden mielestä taas näin ei ole. Mitä mieltä sinä olet?

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Keskustele yrittäjistä ja exitistä!

    Onnistunut exit

    Kun yrittäjä tai yrittäjät myyvät yrityksensä, bisnesmaailmassa sitä kutsutaan exitiksi, jotkut puhuvat myös yrittäjän palkkapäivästä. Millainen on onnistunut exit ja mitä se vaatii? Tässä ohjelmassa exit-tarinansa kertovat Hoplopin perustaja Tomi Pulkki, taksialan Eeva Kovanen ja Pappila Penkkala Groupin Matias Mäenpää.

  • Keskustele ilmastopolitiikasta

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys?

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys, joka jakaa ihmisiä eri puolueisiin? Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutosta liioitellaan julkisuudessa, vihreiden mielestä taas näin ei ole. Mitä mieltä sinä olet?

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.

  • Keskustele Isis-naisten lapsista

    Mitä tehdä Isis-naisten lapsille?

    Pitäisikö sinun mielestäsi Syyriassa al-Hol -leirillä olevia suomalaislapsia auttaa Suomeen? Menevätkö lastenoikeudet sen edelle, että lasten äidit ovat mahdollisesti tukeneet Isiksen tekemiä julmuuksia? Vai pitäisikö vastuu lapsista jättää heidän äideilleen, jotka ovat kuitenkin vapaaehtoisesti vuosia sitten lähteneet konfliktialueelle?

  • Suhteeni lady Chatterleyhin ja vähän muihinkin naisiin

    Eroottinen kirjallisuus on minulle kuin menneet suhteet.

    Luin nuorempana muutamia eroottisia kirjoja kiihoittumistarkoituksessa. Kaunokirjallisia arvoja en teksteistä löytänyt. Myöhemmin tajusin, että haaveissani olleiden naisten takia olisi kannattanut lukea enemmän. Eroottinen kirjallisuus on ollut minulle kuin menneet suhteet. Aina kiinnostavimmillaan ensimmäisillä sivuilla, kun ei vielä tiedä mitä tuleman pitää.

  • Keskustele tuloeroista!

    Tuloerot Suomessa

    Toisin kuin usein on väitetty, tuloerot ovat kasvaneet Suomessa myös 2000-luvulla. Miksi? Tarvitaanko tuloerojen kasvua, jotta talous kasvaa? Vieraana tuloeroja pitkään tutkinut ja vastikään aiheesta uuden kirjan julkaissut professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta.

  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.