Hyppää pääsisältöön

JSN:n Elina Grundström: Laatujournalismi maksaa – valehtelu on ilmaista

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström Kuva: Yle Puhe Elina Grundström,Julkisen sanan neuvosto

Tänä vuonna vietetään suomalaisen sananvapauden 250-vuotisjuhlaa. Juhlaan on aihetta, sillä Suomi on toistuvasti sijoittunut huipulle maailman maiden lehdistönvapautta vertailtaessa. Suomalainen järjestelmä, joka säätelee itse itseään on kansainvälisestikin hyvin poikkeuksellinen.

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on median itsesääntelyelin. Tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustaman neuvoston tehtävänä on vaalia julkisen sanan vastuullista vapautta ja tukea hyvää journalistista tapaa. JSN :lle voi tehdä kantelun, jos kansalaisesta tuntuu, että esimerkiksi journalismi tai mainos sekoittuvat keskenään.

– Tällä hetkellä juuri sananvapauteen liittyvät keskustelut ovat pinnalla. Tuntuu, että olen tapahtumien keskiössä, JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström sanoo.

Elina Grundström on aloittanut JSN:n puheenjohtajana tammikuussa 2016 ja katsoo mediakenttää siltä osin tuorein silmin. Hän pitää tärkeimpänä tehtävänään suomalaisen lehdistön sananvapauden vaalimista.

– Meillä on ollut kansainvälisten tutkimusten mukaan maailman suurin lehdistön sananvapaus. Tällä hetkellä siihen kohdistuu monia uhkia. Ehkä tärkein tehtäväni on ylläpitää nykyistä, hienoa tilannetta.

Suomalainen median itsesääntelyjärjestelmä on poikkeuksellinen. Itsesääntely on kattavaa ja jopa tiukempaa kuin viestinnän lainsäädäntö.

– Siksi meillä voi olla liberaalit viestintälait, eivätkä valtio tai muut tahot puutu journalistien työhön samalla lailla kuin monessa muussa maassa, Grundström toteaa tyytyväisenä.

Kokemusasiantuntijat hämmentävät

Julkisen sanan neuvostoon tulevista kanteluista suurin osa liittyy tällä hetkellä piilomainontaan tai virheenoikaisemiseen. Ne ovat sananvapauden kannalta helppoja tapauksia. Hankalampia ovat yksityisyyden suojaan ja sananvapauteen liittyvät kantelut. Kokemusasiantuntijoiden käyttö mediassa on uusi ilmiö ja se pohdituttaa JSN:ssakin.

– Sananvapausperiaatteen mukaisesti julkisesti kerrotun saa julkaista. Toisaalta esimerkiksi mielenterveysongelmista ei ole aina sopivaa kertoa, vaikka asioista olisi julkisesti puhuttu, pohtii Grundström.

Toimittajien uhkailu voi johtaa vaaralliseen itsesensuuriin

Alkuvuonna tehty JSN:n lausuma johti jopa poliisien ohjeistuksen muuttamiseen. Toimittaja oli tehnyt itseensä kohdistuneesta rikosilmoituksen uhkailusta ja kunnianloukkauksesta, ja poliisi oli aloittanut tapauksen esitutkinnan. Tutkinnanjohtaja kuitenkin esitti syyttäjälle tutkinnan lopettamista rikoksen vähäisyyden perusteella.

Toimittaja puolestaan teki JSN:ään kantelun tutkinnan lopettamisesta. JSN:n lausuman mukaan tutkinnan lopetuspäätöksen perusteluissa suorastaan kehotetaan toimittajia vaikenemaan sellaisista aihealueista, jotka herättävät voimakkaita mielipiteitä.

Siitä voi tulla sananvapauden este, jos toimittajat alkavat pelätä sitä, mitä he kirjoittavat tai sanovat.
Toimittajien uhkailu ei ole ihan pieni asia. Pahimmillaan se voi johtaa itsesensuuriin, joka voi olla pitkällä aikavälillä jo isokin uhka.
– Sananvapaus kärsii, jos toimittajat alkavat varoa sanomisiaan tai kirjoittamisiaan. Tällaista ilmiötä on jo havaittavissa. Esimerkiksi maahanmuuttoaiheissa toimittajat saattavat jonkin verran itse sensuroida esille nostamiaan asioita, sanoo Grundström.

Valemedia vs. valtamedia

Niin kutsuttu valemedia ei noudata Julkisen sanan neuvoston ohjeistuksia. Koska osa valemediasta toimii ulkomailta käsin, on poliisinkin vaikea puuttua sen toimintaan.

– Jokainen voi nettikäyttäytymisellään vaikuttaa siihen, mitkä sisällöt leviävät eli mitä jakaa sosiaalisessa mediassa. Yritetään pysytellä faktoissa, ja erottaa se, mikä on journalistisia periaatteita noudattavaa mediaa ja mikä on sellaista tahallista valheellisen tiedon levittämistä, Grundström kiteyttää.

Lisääntynyt viestinnänsuunnittelu vaatii toimittajilta tarkkuutta

Viranomaisviestinnän suunnittelulla halutaan parantaa ja tehostaa viestintää. Voi kuitenkin herätä kysymyksiä, miksi kerrotaan juuri tämä puoli ja jääkö jotain olennaista kertomatta.

– On ollut havaittavissa vähän tällaista nk. poliittista viestintää, että halutaan ohjata sitä, mitä media kirjoittaa ja miten asiat nähdään, sen sijaan, että viestintä olisi tasapuolista, jolloin olisi mahdollisuus tehdä vähän erilaisia ja vastakkaisiakin johtopäätöksiä. Tämä luo toimittajille painetta tehdä työnsä entistäkin tarkemmin, mikä taas voi olla ristiriidassa sen kanssa, että mediataloissa on taloudellisia vaikeuksia ja tekemisen tahti tiiviimpää, arvelee Grundstöm.

Muuttuuko suomalainen media kaksijakoisemmaksi?

Suomalaisen median kahtiajaosta on esitetty huolta. Yhä lisääntyvä kiire näkyy jo monissa toimituksissa.

– Meillä on verkkomedioita, jotka tekevät satoja juttuja päivässä enkä moittisi niitäkään, niillä on kova paine tehdä paljon ja nopeasti. Toisaalta tällaiset vakavammat uutismediat ovat oivaltaneet, että tehdään vähemmän, mutta paremmin ja on opittu uudenlaisia kerronnankeinoja, kuten datavisualisointia ja tutkivaa journalismia. Samaan aikaan on kehittyneet myös tällaiset journalismin hitaammat alustat.

Se, että meidän luetuimmatkin viihdemediat, jotka saavat vähän enemmän langettavia kuin muut, noudattavat journalistin ohjeita, on todella hieno asia.
Suomessa on ainutlaatuinen tilanne siinä, että viihde- ja naistenlehdetkin ovat ihan eri tavalla luotettavia kuin muissa Euroopan maissa, koska ne kuuluvat JSN:ään ja noudattavat journalistin ohjeita.

Lisääntyykö piilomainonta kun rahat loppuvat?

Piilomainonta tarkoittaa sitä, että journalistinen sisältö ja mainossisältö sekoittuvat. Elina Grundströmin mukaan piilomainontaa tuottaa kiire ja huolimattomuus: kopioidaan kiireessä kaupallisia firman tiedotteita, linkitetään kaupalliselle sivustolle tai mainostetaan oman firman maksullisia palveluita. Piilomainontaan kiinnitetään nyt erityistä huomiota.

– Tämä meidän itsesääntelyjärjestelmä auttaa mediaa korjaamaan toimintatapojaan. Edeltäjäni Risto Uimosen aikana kiinnitettiin huomiota siihen, että virheet oikaistaan, ja nyt niistä tulee paljon vähemmän kanteluita. Media on siinä suhteessa parantanut toimintaansa. Yritämme porukalla tehdä saman piilomainonnan kanssa.

Se vaikuttaa, kun meiltä tulee langettavia päätöksiä. Alalla otetaan oppia ja laatu paranee.

Hyvä journalismi maksaa

Hyvä journalismi maksaa, koska sen tekeminen vaatii taitoa ja aikaa. Tutkimusten mukaan ihmiset haluaisivat nimenomaan tutkivaa journalismia.

– Meillä ei viihdemediassakaan julkaista perättömiä uutisia tai jos joskus tulee julkaistua, oikaistaan aika isostikin. Mutta kyllähän se niin on, että jos suomalainen yleisö haluaa laatumediaa, niin siitä pitää tavalla tai toisella maksaa, sanoo Grundström painokkaasti.

Elina Grundström oli vieraana Yle Puheen aamussa 15.3.2016. Toimittajana Silja Raunio.

Lisää aiheesta:
STT: Testaa tietosi: Tunnetko journalistin etiikan?
Julkisen sanan neuvoston tuoreimmat päätökset
Karjalaisen päätoimittaja: Valemedia solvaa ja mustamaalaa
Päätoimittajien kannanotto: Luotettavan median puolesta

Kommentit

Media- ja digitaidot