Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Onko totta! Muuttuivatko arkkitehtien utopiat Tampereesta todeksi?

Koskikeskus, Hämeenkatu, tornihotelli ja Tako gardens Tampereella
Neljä kuvaa Tampereesta. Mikä kuvista on totta? Koskikeskus, Hämeenkatu, tornihotelli ja Tako gardens Tampereella Tampere,Rakenna minut,Koskikeskus-kauppakeskus,Hämeenkatu (Tampere),tampereen tornihotelli

Viisi vuotta sitten Tilanne-kollektiivin arkkitehdit tekivät liioiteltuja fantasiakuvia Tampereesta taidenäyttelyyn nimeltä Onko totta? Nyt Tamperetta rakennetaan vauhdilla. Katso, mitkä SAFA-palkinnon saaneen kollektiivin villeistä visioista ovat nyt muuttumassa todeksi.

Hämeenkadusta vesireitti, Koskikeskukseen viherkatto, Takon tehtaan katolle lisärakentamista - nämä arkkitehtien utopiat eivät olleet totta viisi vuotta sitten, kun Tilanne-kollektiivin työryhmä kehitteli havainnekuvia kuraattori, kirjailija Johanna Sinisalon kannustamana Tampereen taidemuseon 80-vuotisnäyttelyä varten. Mutta entä nyt? Tampereella muutoksen tahto ja vauhti on kova, ja osa havainnekuvien ideoista näyttääkin nyt fantasian sijasta ennustuksilta.

Suomen arkkitehtiliiton SAFA-palkinnon saanut Tilanne-kollektiivi on osuuskunta, joka järjestää muun muassa syksyisin Tampereen arkkitehtuuriviikkoa. Nyt kollektiivista Onko totta? -näyttelyyn osallistuneet jäsenet arvioivat visioitaan viisi vuotta viisaampina. Vertailusta näkee laajemminkin, miten kansainväliset trendit rantautuvat Suomeen.

Katso Tampereen taidemuseon näyttelyyn tehty tulevaisuudenkuvilla leikittelevä animaatio. Artikkelin lopusta löytyy animoituna kaupungin tuottama virallinen visio Viiden tähden Tampereesta

Onko katujen valtaus totta?

Virtaava Hämeenkatu tulevaisuudessa?
Onko totta? Hämeenkatu autottomaksi eli vesireitiksi? Virtaava Hämeenkatu tulevaisuudessa? Kuva: Juho Mankka, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,Rakenna minut,tilanne-kollektiivi

On. Tosin Onko totta?- näyttelyyn tehdyssä visiossa Hämeenkatu muutettiin kanavaksi! Vesireittiä kadulle tuskin tulee, mutta autoliikenteen väheneminen ja mahdollinen raitiotieverkon rakentaminen muuttavat varmasti Hämeenkatua viihtyisälle oleskelulle ja tapahtumille suotuisammaksi alueeksi. Henkilöliikenteen rajoittamista kokeiltiin jo viime vuonna.

Tilanne-kollektiivin järjestämä Tampereen arkkitehtuuriviikko osallistui viime kesänä Hämeenkadun elävöittämiskokeiluun toteuttamalla Pauhu-paviljongin, joka syntyi opiskelijoiden workshopien tuloksena.

Pauhu-paviljonki
Pauhu-puupaviljongin verran eläväisempi Hämeenkatu. Tampereen Arkkitehtuuriviikot 2015. Pauhu-paviljonki Kuva: Simo Ulvi arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,Rakenna minut,tilanne-kollektiivi

Onko totta, että rautatieasema muuttuu?

Onko totta?
Onko totta? -visioissa rautatien alittavaa tunnelia levennettäisiin Onko totta? Kuva: Juho Mankka, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampereen keskusta,tilanne-kollektiivi

On, jos yleissuunnitelmassa noudatetaan ehdotusta, joka voitti Tampereen rautatieaseman kehittämisestä järjestetyn ideakilpailun. COBE ja Lundén Architecture tekivät suunnitelman, jossa asematunnelissa pysähtyisi raitiovaunu, mikäli kehysriihessä rahoitusta saanut raitiotie Tampereelle rakennetaan. Asemakeskuksen sisällä ihmiset pääsisivät vaihtamaan paikallisliikenteestä valtakunnan liikenneverkkoon. Kuuntele Ted Schaumanin ja Eero Lundénin suunnitelmista Rakenne minut -radio-ohjelmassaja lue artikkeli täältä.

Tampereen asemakeskus
Ratikka tunnelissa. Tampereen asemakeskus Kuva: COBE, Lundén Architecture arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,eero lundén
Tampereen asemakeskus
Tältä näyttäisi asemarakennuksen eteläpuoleinen laajennusosa suunnitelmassa Reconnecting Tampere, COBE ja Lundén Architecture Tampereen asemakeskus Kuva: COBE, Lundén Architecture arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,Matkakeskus,eero lundén

Ovatko viherkatot totta?

Koskikeskus
Vihreä Koskikeskus Koskikeskus Kuva: Jenni Poutanen, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi
Särkänniemen ratikka
Kansi Mustanlahden yli Särkänniemeen Särkänniemen ratikka Kuva: Saana Karala, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi

Ei samassa mittakaavassa kuin Onko totta? -havainnekuvissa, joissa Koskikeskuksen katot viheriöivät ja Mustanlahden yli Särkänniemeen on rakennettu viherkansi pikkumökkeineen. Mutta esimerkiksi Pariisissa on jo uudisrakentamisessa määrätty viherkatot pakollisiksi. Viherkatot ovat tulossa vauhdilla myös Suomeen ainakin Helsinkiin, jonka viherkattostrategia valmistuu kesällä. Mutta uutta ja näyttävää viherrakentamista löytyy Tampereelta Hervannasta, jonne vuonna 2013 valmistui Tampereen teknillisen yliopiston Kampusareena Hervannassa. Sen on suunnitellut Arkkitehdit LSV.

Kampusareena Hervanta, LSV arkkitehdit
Teknillisen korkeakoulun Kampusareena Hervannassa on totta Kampusareena Hervanta, LSV arkkitehdit Kuva: Petri Aaltonen arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,Rakenna minut

Voiko Tampereen keskustassa uida?

Ratinan suvanto
Onko totta, että Tammerkosken alajuoksulla voi pulikoida? Ratinan suvanto Kuva: Laura Hietakorpi, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi
Ratinan suvanto
Ratinan suvanto Kuva: Juho Mankka, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Tampereen keskusta,Rakenna minut,tilanne-kollektiivi

Tampereellahan on jo vanha Rauhaniemen uimala, ja Tammerkosken yläjuoksulla on suosioonsa nähden vaatimaton talviuimareiden uimapaikka. Mutta Onko totta? –kuvissa Ratinan suvannossa uitaisiin. Uimapaikan esikuvina olivat Berliinin Badeschiff, eli Spree-joessa kelluva uima-allas ja hiekkaranta teollisuusalueella, Kööpenhaminan Harbour bath ja vastaavat uimapaikat kaupunkien keskellä. Nyt Suomessakin on alkanut tapahtua. Esimerkiksi Helsinki Allas tulee Katajanokalle. Tampereen Eteläpuiston kilpailun yhteydessä Gretel Hemgård suunnitteli puistovaihtoehdon voittaneiden ehdotusten vertailukohdaksi, siinä ehdotettiin Pyhäjärveen ulkoallasta! KCAP voitti jaetun ensimmäisen palkinnon Eteläpuisto puistokilpailussa, ja suunnitelmassa oli mukana uimapaikka.

Eteläpuiston suunnitelmissa uimala
KCAP Eteläpuiston uimapaikka, näkymä Pyhäjärveltä Eteläpuiston suunnitelmissa uimala Kuva: KCAP arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tilanne-kollektiivi,Tampere

Vesi ja kaupunki olivat vahvasti esillä Onko totta? -visioissa. Tampereella Näsijärven ja Pyhäjärven rannat ovat tällä hetkellä tärkeimpiä kaupunkikehityksen kohteita. Hiedanrantaan, entisen Lielahden sellutehtaan alueelle, järjestetään tänä vuonna arkkitehtuurikilpailu, jossa ideoidaan uutta Länsi-Tamperetta ja kaupunkikeskustaa yhdistävää kaupunginosaa Näsijärven rannalle.

Tampereen kaupungin tilauksesta MY-arkkitehdit ideoi alkuvuodesta kilpailun pohjaksi uudenlaista Näsijärven rantaa. Visioissa on muun muassa tekosaaria, jotka yhdistyvät toisiinsa silloilla. Onko totta? -visioissa oli aikoinaan samanlaisia teemoja.

Näsijärven ranta
Onko totta?Tuleeko Näsijärven ja Pyhäjärven rannoille rakentamista veden päälle tai tekosaaria? Näsijärven ranta Kuva: Laura Hietakorpi, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi
Hiedanranta
Uudempia MY-arkkitehtien havainnekuvia Hiedanrannan kehittämisestä Hiedanranta Kuva: My arkkitehdit arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi,Hiedanranta

Tuleeko Takon tehtaaseen kuhmu?

Tako Garden
Onko totta? Takon tehtaan päälle uudisrakentamista Tako Garden Kuva: Juho Mankka, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,Rakenna minut,tilanne-kollektiivi

Ei vielä. Onko totta? -visioissa oli esillä Takon tehdas keskustassa. Käytöstä poistuneiden teollisuusalueiden ja rakennusten uusiokäyttö ja niihin liittyvä kiertotalous on ajankohtainen aihe Suomessa ja maailmalla. Tampereellakin on useita vanhoja teollisuusrakennuksia, joille etsitään uudenlaista käyttötarkoitusta. Näin näyttävästi niihin ei ole vielä yhdistetty uutta arkkitehtuuria, mutta MY-arkkitehdit on visioinut vähän vastaavia lisäosia Lielahden tehtaaseen Tampereen kaupungille tilauksesta tekemissään luonnoksissa.

Ehdotus Lielahden tehdasalueesta
Tämäkin on vielä fantasiaa. Mutta MY-arkkitehdit ovat vienyt visiointia askeleen pidemmälle Lielahdessa Ehdotus Lielahden tehdasalueesta Kuva: MY-arkkitehdit arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi

Onko totta, että Kalevan kirkkoa laajennetaan?

Tilanne-kollektiivin havainnekuva
On tämä syntiä? Kalevan kirkkoon lisäosa? Tilanne-kollektiivin havainnekuva Kuva: Anna Hyyppä, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi,Kalevan kirkko

Ei. Tämä utopia Raili ja Reima Pietilän suunnitteleman Kalevan kirkon laajennuksesta oli kokeilu yhdistää tamperelaiseen ikoniseen rakennukseen jotain aivan muuta julkista tai kaupallista rakentamista. Kalevan kirkon lähelle on tosin nousemassa JKMM arkkitehtien suunnittelema Tammelan jalkapallostadioni, jossa urheiluviihdekeskukseen liittyy asuntoja. Erilaisten toimintojen sijoittaminen hybridirakennuksiin on ajankohtaista arkkitehtuurissa ja tavanomaista urbaanissa ympäristössä. Utopiassa Kalevan kirkon lisäosasta on viitteitä myös Tampere-talon viereen kaavaillusta ALA arkkitehtien hotellirakennuksesta sekä kuvitteellisesta viihderakentamisesta, jota on Tampereen Casino-hakemuksen markkinointimateriaalissa.

Tammelan jalkapallostadioni
Jalkapallostadioni on myös asuinrakennus Tammelan jalkapallostadioni Kuva: JKMM arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tilanne-kollektiivi,Tampere,Arkkitehtitoimisto JKMM
Tampereen Casinon mainosmateriaalia
Tampere havittelee Raha-automaattiyhdistyksen kasinoa. Se on totta Tampereen Casinon mainosmateriaalia Kuva: Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi

Nousevatko talot yhä korkeammalle taivaisiin?

Hotelli Ilves kasvoi
Onko totta? visiossa Hotelli Ilves kasvoi Hotelli Ilves kasvoi Kuva: Jenni Poutanen, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,Rakenna minut,Hotelli Ilves

On. Korkea rakentaminen on ollut pitkään esillä Tampereen kaupunkisuunnittelussa ja Torni-hotelli on yksi jo toteutuneista kohteista. Rautatieaseman lähelle Rastin kortteliin on nousemassa Tampereen korkein asuinrakennus Luminary, jonka suunnittelusta vastaa BST-Arkkitehdit Oy.

Tampereen kansi - ja keskusareena
Ei voi olla totta, sanoi moni, kun näki nämä tähtiarkkitehti Daniel Liebeskindin toimiston visioit. Kansi- ja Keskusareena etenee nyt Tampereen kruunu -nimellä. Korkein torni olisi 28-kerroksinen. Tampereen kansi - ja keskusareena Kuva: Liebeskind Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,tilanne-kollektiivi

Korkea rakentaminen on osa Viiden tähden Tamperetta. Katso tämä video Tampereen muutoksista. Ja saattaa olla, että jonkun kerran suustasi pääsee lause: onko tästä oikeasti tulossa totta?

Onko totta? Tampereen taidemuseon 80-vuotisnäyttelyn työryhmä
Tilanne-kollektiivin näyttelytyöryhmään kuuluivat edessä Jenni Poutanen, Saana Karala, Laura Hietakorpi ja takana Juho Manka, Jare Virtanen ja Anna Hyyppä Onko totta? Tampereen taidemuseon 80-vuotisnäyttelyn työryhmä Kuva: Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi

Artikkelia muokattu 23.4. linkki lisätty.

  • Media tahtoo olla sosiaalinen

    Facebookin merkitys kasvaa myös Aristoteleen kantapäälle

    Me teemme ohjelmaa, jonka sisältöön te voitte vaikuttaa! Kuuntelijoidemme ilmiantoja, vinkkejä ja toiveita saapuu runsaasti niin sähköiseen kuin perinteiseen postilaatikkoon. Kiitos siitä!

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?

  • Purevan hauska Huovinen

    Veikko Huovisen huumori ei ole hampaatonta

    Veikko Huovinen oli vain 24-vuotias luodessaan korpifilosofi Konsta Pylkkäsen. Havukka-ahon ajattelija saattaisi olla rasittava kaveri oikeassa elämässä, mutta kirjallisena hahmona hän on täydellinen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Media tahtoo olla sosiaalinen

    Facebookin merkitys kasvaa myös Aristoteleen kantapäälle

    Me teemme ohjelmaa, jonka sisältöön te voitte vaikuttaa! Kuuntelijoidemme ilmiantoja, vinkkejä ja toiveita saapuu runsaasti niin sähköiseen kuin perinteiseen postilaatikkoon. Kiitos siitä!

  • Vuosisadan kirja on Sinuhe egyptiläinen

    Vuosisadan kirja on Sinuhe egyptiläinen

    Yleisö on äänestänyt Vuosisadan kirjaksi Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen. Onnea, Sinuhe! Voittaja julkistettiin Vuosisadan kulttuurigaalassa 18.10.2017. Toiseksi eniten ääniä sai Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja kolmanneksi Väinö Linnan trilogia Täällä Pohjantähden alla.

  • Kuinka helppoa olikaan hermostuttaa kaikki! Avaruusromua 22.10.2017

    Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki?

    Ne olivat laitteita, joilla oli helppo saada läheiset raivon partaalle. Niissä oli usein normaalia pienempi pianokoskettimisto, jonkin verran automatiikkaa ja melko hupaisia soundeja. Ne olivat pieniä muovisia kosketinsoittimia. Varsinkin 1980- ja 90-luvuilla niihin törmäsi siellä täällä. Useimmiten niiden nimi oli Casio. Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki? Entä kun musiikkia tehdään kolmella rikkakasvilla? Miltä kuulostavat pujo, hevonhierakka ja pelto-ohdake? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Virolainen muusikko Raul Saaremets muistelee karua neuvostoaikaa: “Oikeus musiikkiin riistettiin minulta”

    Melodija-levy-yhtiö päätti mitä Virossa kuunneltiin.

    Neuvostoliitossa musiikkia tuotettiin vain valtiovallan tarkan kontrollin alla. Vuonna 1964 perustettiin kulttuuriministeriön alainen Melodija, joka oli maan ainoa levy-yhtiö lähes 30 vuotta. Sen alaisuudessa toimi käytännössä koko musiikkiteollisuus: levytysstudiot, levyjen valmistus ja jakelu, levykaupat sekä promootio.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 5: Ensimmäinen kosketus

    Jonni Roos tekee ensimmmäiset sahaukset ja höyläykset.

    Puutavaraa hankittuani, aihioita katseltuani ja luettuani kitaranrakennusta koskevia kirjoja koitti vihdoin sitten se odotettu päivä, jolloin astuin ensi kertaa Omnian Nikkariverstaan ovesta sisään.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 6: Parhaat mahdolliset neuvot

    Jonni Roos saa neuvoja kitaranrakentamiseen Kari Niemiseltä.

    Koska olen aloittelija, tarvitsen parhaat mahdolliset neuvot. Kitaranrakentaja Kari Nieminen tekee Versoul-tuotemerkillä kitaroita maailman huipulle. Mm. Rolling Stonesin Ronnie Woodilla ja ZZ Topin Billy Gibbonsilla on useita Niemisen rakentamia kitaroita. Kari koputtelee tuomaani ruusupuuotelaudan aihiota, ja kuuntelee. Helähdys on soiva ja se soi melko korkealta.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 4: Puutavarakaupassa

    Jonni Roos menee ihan oikeaan puutavaramyymälään.

    Kerroin aikaisemmassa blogauksessani, että ostin kitaran rungon valmiiksi höylättynä ja liimattuna lankunpalana, ja sain vielä lisäksi kolme pitkälle tehtyä runkoaihiota kaupan päälle. Stratocaster- ja telecaster -tyyppiset kitarat tehdään usein lepästä, ja ostamani lankku on kotimaista tervaleppää. Kaulaan tarvitaan kuitenkin kovempaa ja jäykempää puuta, ja näissä kitaroissa tyypillinen kaulapuu on vaahtera.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 3: Työkaluja, neuvoja ja kirjallisuutta

    Jonni Roos kertoo, mistä löysi kitaranrakennustietoa.

    Olen jo muutamien vuosien ajan ostanut halvalla eteen tulevia puutyökaluja ilman sen kummempaa tarkoitusta. Päätettyäni rakentaa kitaran, uskoin niille tulevan käyttöä. Autotallin perukoilla minulla oli avaamaton käsisirkkeli pakkauksessaan, pienehkö yläjyrsin, pienoispora ja akkuporakone. Rakentamisen alkuvaiheessa näiden käyttökelpoisuus kitaranrakennukseen oli kuitenkin minulle epäselvää.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 2: Lentävä lähtö

    Jonni Roos ostaa runkoaihion ensimmäiseen kitaraansa.

    Kitaranrakennukseni sai lentävän lähdön. Muusikoiden.net -ilmoituspalastalla Esa ilmoitti myyvänsä kitaran rungoksi soveltuvan palan tervaleppää.

  • Rakenna oma soitin - osallistu KulttuuriCocktailin rakennushaasteeseen!

    Rakenna soitin - ja näytä meille mitä rakennat!

    Sinäkin voit rakentaa soittimen! Aloita nyt, ja lähetä meille päivityksiä siitä, miten rakentaminen edistyy. Tammikuun loppuun mennessä kutsumme rakentamiseen osallistuneet Ylen tiloihin Pasilaan, jossa ihmettelemme valmistuneita soittimia yhdessä. Soitin voi olla mikä tahansa soiva peli. Tee vaikka rumpu, triangeli tai kitara!