Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Onko totta! Muuttuivatko arkkitehtien utopiat Tampereesta todeksi?

Koskikeskus, Hämeenkatu, tornihotelli ja Tako gardens Tampereella
Neljä kuvaa Tampereesta. Mikä kuvista on totta? Koskikeskus, Hämeenkatu, tornihotelli ja Tako gardens Tampereella Tampere,Rakenna minut,Koskikeskus-kauppakeskus,Hämeenkatu (Tampere),tampereen tornihotelli

Viisi vuotta sitten Tilanne-kollektiivin arkkitehdit tekivät liioiteltuja fantasiakuvia Tampereesta taidenäyttelyyn nimeltä Onko totta? Nyt Tamperetta rakennetaan vauhdilla. Katso, mitkä SAFA-palkinnon saaneen kollektiivin villeistä visioista ovat nyt muuttumassa todeksi.

Hämeenkadusta vesireitti, Koskikeskukseen viherkatto, Takon tehtaan katolle lisärakentamista - nämä arkkitehtien utopiat eivät olleet totta viisi vuotta sitten, kun Tilanne-kollektiivin työryhmä kehitteli havainnekuvia kuraattori, kirjailija Johanna Sinisalon kannustamana Tampereen taidemuseon 80-vuotisnäyttelyä varten. Mutta entä nyt? Tampereella muutoksen tahto ja vauhti on kova, ja osa havainnekuvien ideoista näyttääkin nyt fantasian sijasta ennustuksilta.

Suomen arkkitehtiliiton SAFA-palkinnon saanut Tilanne-kollektiivi on osuuskunta, joka järjestää muun muassa syksyisin Tampereen arkkitehtuuriviikkoa. Nyt kollektiivista Onko totta? -näyttelyyn osallistuneet jäsenet arvioivat visioitaan viisi vuotta viisaampina. Vertailusta näkee laajemminkin, miten kansainväliset trendit rantautuvat Suomeen.

Katso Tampereen taidemuseon näyttelyyn tehty tulevaisuudenkuvilla leikittelevä animaatio. Artikkelin lopusta löytyy animoituna kaupungin tuottama virallinen visio Viiden tähden Tampereesta

Onko katujen valtaus totta?

Virtaava Hämeenkatu tulevaisuudessa?
Onko totta? Hämeenkatu autottomaksi eli vesireitiksi? Virtaava Hämeenkatu tulevaisuudessa? Kuva: Juho Mankka, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,Rakenna minut,tilanne-kollektiivi

On. Tosin Onko totta?- näyttelyyn tehdyssä visiossa Hämeenkatu muutettiin kanavaksi! Vesireittiä kadulle tuskin tulee, mutta autoliikenteen väheneminen ja mahdollinen raitiotieverkon rakentaminen muuttavat varmasti Hämeenkatua viihtyisälle oleskelulle ja tapahtumille suotuisammaksi alueeksi. Henkilöliikenteen rajoittamista kokeiltiin jo viime vuonna.

Tilanne-kollektiivin järjestämä Tampereen arkkitehtuuriviikko osallistui viime kesänä Hämeenkadun elävöittämiskokeiluun toteuttamalla Pauhu-paviljongin, joka syntyi opiskelijoiden workshopien tuloksena.

Pauhu-paviljonki
Pauhu-puupaviljongin verran eläväisempi Hämeenkatu. Tampereen Arkkitehtuuriviikot 2015. Pauhu-paviljonki Kuva: Simo Ulvi arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,Rakenna minut,tilanne-kollektiivi

Onko totta, että rautatieasema muuttuu?

Onko totta?
Onko totta? -visioissa rautatien alittavaa tunnelia levennettäisiin Onko totta? Kuva: Juho Mankka, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampereen keskusta,tilanne-kollektiivi

On, jos yleissuunnitelmassa noudatetaan ehdotusta, joka voitti Tampereen rautatieaseman kehittämisestä järjestetyn ideakilpailun. COBE ja Lundén Architecture tekivät suunnitelman, jossa asematunnelissa pysähtyisi raitiovaunu, mikäli kehysriihessä rahoitusta saanut raitiotie Tampereelle rakennetaan. Asemakeskuksen sisällä ihmiset pääsisivät vaihtamaan paikallisliikenteestä valtakunnan liikenneverkkoon. Kuuntele Ted Schaumanin ja Eero Lundénin suunnitelmista Rakenne minut -radio-ohjelmassaja lue artikkeli täältä.

Tampereen asemakeskus
Ratikka tunnelissa. Tampereen asemakeskus Kuva: COBE, Lundén Architecture arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,eero lundén
Tampereen asemakeskus
Tältä näyttäisi asemarakennuksen eteläpuoleinen laajennusosa suunnitelmassa Reconnecting Tampere, COBE ja Lundén Architecture Tampereen asemakeskus Kuva: COBE, Lundén Architecture arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,Matkakeskus,eero lundén

Ovatko viherkatot totta?

Koskikeskus
Vihreä Koskikeskus Koskikeskus Kuva: Jenni Poutanen, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi
Särkänniemen ratikka
Kansi Mustanlahden yli Särkänniemeen Särkänniemen ratikka Kuva: Saana Karala, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi

Ei samassa mittakaavassa kuin Onko totta? -havainnekuvissa, joissa Koskikeskuksen katot viheriöivät ja Mustanlahden yli Särkänniemeen on rakennettu viherkansi pikkumökkeineen. Mutta esimerkiksi Pariisissa on jo uudisrakentamisessa määrätty viherkatot pakollisiksi. Viherkatot ovat tulossa vauhdilla myös Suomeen ainakin Helsinkiin, jonka viherkattostrategia valmistuu kesällä. Mutta uutta ja näyttävää viherrakentamista löytyy Tampereelta Hervannasta, jonne vuonna 2013 valmistui Tampereen teknillisen yliopiston Kampusareena Hervannassa. Sen on suunnitellut Arkkitehdit LSV.

Kampusareena Hervanta, LSV arkkitehdit
Teknillisen korkeakoulun Kampusareena Hervannassa on totta Kampusareena Hervanta, LSV arkkitehdit Kuva: Petri Aaltonen arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,Rakenna minut

Voiko Tampereen keskustassa uida?

Ratinan suvanto
Onko totta, että Tammerkosken alajuoksulla voi pulikoida? Ratinan suvanto Kuva: Laura Hietakorpi, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi
Ratinan suvanto
Ratinan suvanto Kuva: Juho Mankka, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Tampereen keskusta,Rakenna minut,tilanne-kollektiivi

Tampereellahan on jo vanha Rauhaniemen uimala, ja Tammerkosken yläjuoksulla on suosioonsa nähden vaatimaton talviuimareiden uimapaikka. Mutta Onko totta? –kuvissa Ratinan suvannossa uitaisiin. Uimapaikan esikuvina olivat Berliinin Badeschiff, eli Spree-joessa kelluva uima-allas ja hiekkaranta teollisuusalueella, Kööpenhaminan Harbour bath ja vastaavat uimapaikat kaupunkien keskellä. Nyt Suomessakin on alkanut tapahtua. Esimerkiksi Helsinki Allas tulee Katajanokalle. Tampereen Eteläpuiston kilpailun yhteydessä Gretel Hemgård suunnitteli puistovaihtoehdon voittaneiden ehdotusten vertailukohdaksi, siinä ehdotettiin Pyhäjärveen ulkoallasta! KCAP voitti jaetun ensimmäisen palkinnon Eteläpuisto puistokilpailussa, ja suunnitelmassa oli mukana uimapaikka.

Eteläpuiston suunnitelmissa uimala
KCAP Eteläpuiston uimapaikka, näkymä Pyhäjärveltä Eteläpuiston suunnitelmissa uimala Kuva: KCAP arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tilanne-kollektiivi,Tampere

Vesi ja kaupunki olivat vahvasti esillä Onko totta? -visioissa. Tampereella Näsijärven ja Pyhäjärven rannat ovat tällä hetkellä tärkeimpiä kaupunkikehityksen kohteita. Hiedanrantaan, entisen Lielahden sellutehtaan alueelle, järjestetään tänä vuonna arkkitehtuurikilpailu, jossa ideoidaan uutta Länsi-Tamperetta ja kaupunkikeskustaa yhdistävää kaupunginosaa Näsijärven rannalle.

Tampereen kaupungin tilauksesta MY-arkkitehdit ideoi alkuvuodesta kilpailun pohjaksi uudenlaista Näsijärven rantaa. Visioissa on muun muassa tekosaaria, jotka yhdistyvät toisiinsa silloilla. Onko totta? -visioissa oli aikoinaan samanlaisia teemoja.

Näsijärven ranta
Onko totta?Tuleeko Näsijärven ja Pyhäjärven rannoille rakentamista veden päälle tai tekosaaria? Näsijärven ranta Kuva: Laura Hietakorpi, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi
Hiedanranta
Uudempia MY-arkkitehtien havainnekuvia Hiedanrannan kehittämisestä Hiedanranta Kuva: My arkkitehdit arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi,Hiedanranta

Tuleeko Takon tehtaaseen kuhmu?

Tako Garden
Onko totta? Takon tehtaan päälle uudisrakentamista Tako Garden Kuva: Juho Mankka, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,Rakenna minut,tilanne-kollektiivi

Ei vielä. Onko totta? -visioissa oli esillä Takon tehdas keskustassa. Käytöstä poistuneiden teollisuusalueiden ja rakennusten uusiokäyttö ja niihin liittyvä kiertotalous on ajankohtainen aihe Suomessa ja maailmalla. Tampereellakin on useita vanhoja teollisuusrakennuksia, joille etsitään uudenlaista käyttötarkoitusta. Näin näyttävästi niihin ei ole vielä yhdistetty uutta arkkitehtuuria, mutta MY-arkkitehdit on visioinut vähän vastaavia lisäosia Lielahden tehtaaseen Tampereen kaupungille tilauksesta tekemissään luonnoksissa.

Ehdotus Lielahden tehdasalueesta
Tämäkin on vielä fantasiaa. Mutta MY-arkkitehdit ovat vienyt visiointia askeleen pidemmälle Lielahdessa Ehdotus Lielahden tehdasalueesta Kuva: MY-arkkitehdit arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi

Onko totta, että Kalevan kirkkoa laajennetaan?

Tilanne-kollektiivin havainnekuva
On tämä syntiä? Kalevan kirkkoon lisäosa? Tilanne-kollektiivin havainnekuva Kuva: Anna Hyyppä, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi,Kalevan kirkko

Ei. Tämä utopia Raili ja Reima Pietilän suunnitteleman Kalevan kirkon laajennuksesta oli kokeilu yhdistää tamperelaiseen ikoniseen rakennukseen jotain aivan muuta julkista tai kaupallista rakentamista. Kalevan kirkon lähelle on tosin nousemassa JKMM arkkitehtien suunnittelema Tammelan jalkapallostadioni, jossa urheiluviihdekeskukseen liittyy asuntoja. Erilaisten toimintojen sijoittaminen hybridirakennuksiin on ajankohtaista arkkitehtuurissa ja tavanomaista urbaanissa ympäristössä. Utopiassa Kalevan kirkon lisäosasta on viitteitä myös Tampere-talon viereen kaavaillusta ALA arkkitehtien hotellirakennuksesta sekä kuvitteellisesta viihderakentamisesta, jota on Tampereen Casino-hakemuksen markkinointimateriaalissa.

Tammelan jalkapallostadioni
Jalkapallostadioni on myös asuinrakennus Tammelan jalkapallostadioni Kuva: JKMM arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,tilanne-kollektiivi,Tampere,Arkkitehtitoimisto JKMM
Tampereen Casinon mainosmateriaalia
Tampere havittelee Raha-automaattiyhdistyksen kasinoa. Se on totta Tampereen Casinon mainosmateriaalia Kuva: Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi

Nousevatko talot yhä korkeammalle taivaisiin?

Hotelli Ilves kasvoi
Onko totta? visiossa Hotelli Ilves kasvoi Hotelli Ilves kasvoi Kuva: Jenni Poutanen, Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,Rakenna minut,Hotelli Ilves

On. Korkea rakentaminen on ollut pitkään esillä Tampereen kaupunkisuunnittelussa ja Torni-hotelli on yksi jo toteutuneista kohteista. Rautatieaseman lähelle Rastin kortteliin on nousemassa Tampereen korkein asuinrakennus Luminary, jonka suunnittelusta vastaa BST-Arkkitehdit Oy.

Tampereen kansi - ja keskusareena
Ei voi olla totta, sanoi moni, kun näki nämä tähtiarkkitehti Daniel Liebeskindin toimiston visioit. Kansi- ja Keskusareena etenee nyt Tampereen kruunu -nimellä. Korkein torni olisi 28-kerroksinen. Tampereen kansi - ja keskusareena Kuva: Liebeskind Rakenna minut,arkkitehtuuri (erikoisala),Tampere,tilanne-kollektiivi

Korkea rakentaminen on osa Viiden tähden Tamperetta. Katso tämä video Tampereen muutoksista. Ja saattaa olla, että jonkun kerran suustasi pääsee lause: onko tästä oikeasti tulossa totta?

Onko totta? Tampereen taidemuseon 80-vuotisnäyttelyn työryhmä
Tilanne-kollektiivin näyttelytyöryhmään kuuluivat edessä Jenni Poutanen, Saana Karala, Laura Hietakorpi ja takana Juho Manka, Jare Virtanen ja Anna Hyyppä Onko totta? Tampereen taidemuseon 80-vuotisnäyttelyn työryhmä Kuva: Tilanne-kollektiivi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Tampere,tilanne-kollektiivi

Artikkelia muokattu 23.4. linkki lisätty.

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.