Hyppää pääsisältöön

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Suomen uutisissa

Uutisgrafiikkaa Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta vuonna 1986.
Uutisgrafiikkaa Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta vuodelta 1986. Uutisgrafiikkaa Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta vuonna 1986. Kuva: Yle Uutisgrafiikka Tšernobyl,Yle Elävä arkisto,ydinonnettomuudet

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa lähellä Prypjatin kaupunkia. Ydinvoimalan reaktorin ydin suli ja radioaktiivisia saasteita levisi laajalti Eurooppaan. Radioaktiiviset säteilyarvot kohosivat myös Suomessa, mutta säteilyn syytä ei aluksi tiedetty. Tšernobylin katastrofi oli historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus ja näin siitä uutisoitiin Suomessa.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa mitattiin vuoden 1986 vapun alla kohonneita säteilyarvoja. Säteilyn syytä ei tiedetty, sillä Neuvostoliitto ei tiedottanut Ukrainassa sattuneesta ydinvoimalaonnettomuudesta.

Onnettomuuspäivänä lauantaina 26. huhtikuuta Helsingissä osoitettiin mieltä kaavailtua, Suomen viidettä ydivoimalaa vastaan.

Säteilyarvot nousivat Pohjoismaissa jopa kuusinkertaisiksi normaaliin verrattuna. Ruotsissa tilanne johti Forsmarkin ydinvoimalan evakuoimiseen. Maan puolustusvoimat kuitenkin arvioi, että tuulen suunnan mukaan säteilyn täytyi olla peräisin Neuvostoliitosta.

Neuvostoliitto kiisti asian.

Ydinpommin mahdollisuus suljettiin Pohjolassa pian pois. Säteilyturvakeskus (STUK) arvioi, että kyseessä oli todennäköisesti ydinvoimalavuoto. Maanantaina 28. huhtikuuta, kesken illan uutislähetyksen, neuvostoliittolainen TASS-uutistoimisto kertoi, että Kiovan pohjoispuolella oli sattunut ydinvoimalaräjähdys.

Neuvostoliitto viivytti tiedottamista Tšernobylin räjähdyksestä

Virallinen tiedotus onnettomuudesta annettiin vasta kolme päivää sen jälkeen. Neuvostoliitossa Moskovan tv kertoi ensitiedot onnettomuudesta tiistaina 29. huhtikuuta. Kansalaisille kerrottiin onnettomuuden pääkohdat. Ylen tv-uutiset keskittyivät aiheissaan lähes täysin Tšernobyliin ja sen asukkaiden evakuointiin.

Neuvostoliiton tv:n mukaan onnettomuudessa oli kuollut kaksi ihmistä. Uutisissa jätettiin kertomatta, ettei ydinvoimalan tulipalo ollut vieläkään hallinnassa. Neuvostoliitto oli kuitenkin pyytänyt sammutusapua mm. Länsi-Saksalta. Tätäkään ei kerrottu Neuvostoliiton tv-uutisissa.

Tiistaina 29. huhtikuuta esitettiin uutisten lisäksi Ajankohtaisen kakkosen erikoislähetys ydinvoimalaonnettomuudesta. Ajankohtaisohjelmaa oli aikaa tehdä vain päivän verran. Faktojen kerääminen oli hankalaa ja tietoliikenne toimi lankapuhelinten ja telefaksien varassa.

Suomalaiset evakuoitiin Ukrainasta – kaikkiin kysymyksiin ei vieläkään vastattu

Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa oli ydinvoimalaräjähdyksen sattuessa parisensataa suomalaista. Ainakin turisteille oli tiedotettu onnettomuudesta tuoreeltaan. Ulkoministeriö päätti vappuaattona, että alueen suomalaiset evakuoidaan.

Kiovan yliopistossa opiskeli tuolloin viitisenkymmentä suomalaista. Lisäksi Ukrainassa oli mm. suomalaisia rakennusmiehiä ja matkailijoita. Helsinkiläisen keskusliikkeen työntekijä Ritva Eloranta kertoi tv-uutisille, että neuvostoliittolainen matkaopas oli kertonut heille onnettomuudesta tuoreeltaan.

Opas oli kertonut, että turma oli sattunut noin 160 kilometriä Kiovasta. Hän oli myös korostanut, ettei mitään suurempaa säteilyvaaraa pitäisi olla.

Osuusliikkeen työntekijät kritisoivat Suomen Säteilyturvakeskusta, joka ei ollut vastannut heidän kyselyihinsä. STUK oli tiedottanut työpaikkalääkärin kautta suomalaisille, ettei vaaraa ollut.

Vappuaattona Suomen ulkoministeriö ilmoitti evakuoivansa kaikki Ukrainassa olevat suomalaiset. Ministeriö perusteli ratkaisua sillä, ettei Neuvostoliitto ollut vieläkään antanut kattavaa tietoa onnettomuudesta, tapahtumien kulusta ja räjähdyksen vaikutuksista.

Ensimmäiset kuvat Tšernobylistä vappuaattona

Neuvostoliiton televisio näytti ensimmäisen valokuvan Tšernobylin tuhoutuneesta reaktorista vapunaattona 1986. Samalla tv:ssä annettiin hieman lisätietoa ydinvoimalaonnettomuudesta.

Kuolonuhrien määräksi kerrottiin edelleen kaksi ihmistä. Loukkaantuneita kerrottiin olevan vajaa kaksisataa. Tiedotteen mukaan tilanne oli hallinnassa eikä tuhoutuneesta reaktorista päässyt enää ympäristöön säteilyä. Yhdysvallat julkaisi samana päivänä satelliittikuvia onnettomuusalueelta.

Suomessa tv-uutisissa nähtiin onnettomuuspaikan valokuvien lisäksi kirjeenvaihtaja Yrjö Länsipuron raportti, jossa hän esitteli grafiittiydinreaktorin pienoismallin. Vastaavanlainen reaktori oli tuhoutunut Tšernobylissä. Suomen viranomaiset tiedottivat uutisissa, ettei ydinvoimalaonnettomuudesta aiheutunut terveydellistä haittaa Suomessa.

Ensimmäiset helikopterikuvat Tšernobylistä nähtiin reilun viikon päästä onnettomuudesta. Uutisten 4. toukokuuta lähetetyltä tallenteelta näkee, että koko Tšernobylin kaupunki oli tuolloin evakuoitu. Muille rakennuksille räjähdys ei aiheuttanut tuhoa.

Kuvissa näkyy myös tuhoutunut reaktori.

Samaan aikaan Hampurissa vierailulla ollut Neuvostoliiton puoluejohtaja Boris Jeltsin täsmensi lännen tiedotusvälineille tapahtumien kulkua. Jeltsinin mukaan Tšernobylin ympäristöstä evakuoitiin noin 49 000 ihmistä. Jeltsinin mukaan alueen säteilyarvot olivat edelleen tappavalla tasolla, vaikkakin TASS-uutistoimisto oli aiemmin kertonut niiden laskeneen jo puoleen korkeimmista mitatuista.

Jeltsinin vierailun aikana ilmoitettiin, että kansainvälisen atomienergiajärjestön johtaja Hans Blix oli kutsuttu Moskovaan.

Vappu Tšernobylin varjossa

Moskovan Punaisella torilla järjestettiin näyttävä vappumarssi Tšernobylin onnettomuudesta huolimatta. Neuvostojohto antoi myös osana juhlallisuuksia lyhyen tiedotteen onnettomuuden vaikutuksista.

Tiedotteen mukaan onnettomuudessa loukkaantui 18 ihmistä vakavasti. Kuitenkin noin 150 ihmistä oli edelleen sairaalassa. Ulkomaalaisia ei loukkaantuneiden joukossa neuvostojohdon mukaan ollut.

Vappuna säteilyn kerrottiin jo laskeneen, mutta säteilyn lähtötasoa ei vieläkään paljastettu. Epävirallisen tiedon mukaan alkuperäinen räjähdys ei sattunut itse reaktorissa, vaan putkistossa, joka vei kuumentunutta höyryä pois. Reaktorin grafiittisydämen räjähdystä ei kuitenkaan voitu vielä sulkea pois.

Suomalaiset evakuoitiin Kiovasta vapunpäivän iltana. Suomen säteilytaso ei noussut enää vappuna, sillä tuuli oli kääntynyt Ukrainasta etelään päin.

Toukotyöt ja säteilymittaukset Tšernobyl-keväänä

Suomalaisviranomaiset antoivat heti toukokuun alussa suosituksia ydinvoimalaonnettomuuden haittojen estämiseksi. Ruokaa koskevia rajoituksia ei kuitenkaan annettu.

Säteilyturvakeskus arvioi, että Tšernobylistä leijaillut säteily ei aiheuta suoraa terveysriskiä Suomessa. Suurimmat arvot mitattiin Uudessakaupungissa, Kotkassa ja Hämeenlinnassa. Suositusten mukaan sadevettä ei saanut käyttää juomavetenä myöskään eläimillä. Lisäksi matkustamista Ukrainaan ja sen eteläpuolisiin alueisiin tuli välttää.

Tšernobylin laskeuma ei vaikuttanut juurikaan suomalaisiin toukotöihin. Viranomaiset tosin tarkkailivat elintarvikkeita erityisen tarkasti. Etenkin maidon jodipitoisuus oli suurennuslasin alla.

Jodipitoisuudet nousivat keväällä 1986 korkeiksi, mutta Säteilyturvakeskus ei kuitenkaan pitänyt sitä vaarallisena.

Uutisgrafiikkaa Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta vuonna 1986.
Uutisgrafiikka esittää etäisyydet paitsi Moskovan ja Tšernobylin, myös Suomen ja onnettomuusalueen välillä. Uutisgrafiikkaa Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta vuonna 1986. Kuva: yle uutisgrafiikka Tšernobyl,Yle Elävä arkisto

Suomen viranomaiset kuitenkin suosittelivat, että lehmien kevätlaitumille lähtöä siirrettäisiin hieman. Säteilyturvakeskuksen mukaan viljan kylväminen sekä juureksien ja perunan istuttaminen voitiin tehdä normaalikevään tapaan.

Lasten leikkeihin kehotettiin kiinnittää huomiota. Suosituksena oli, että lapset välttäisivät leikkimistä kuralätäköissä ja varoisivat hiekkalaatikkojen hiekan joutumista suuhun.

Onnettomuuden vaikutukset olivat pitkäikäisempiä kuin aluksi arvioitiin

Maidon ja lihan säteilyarvot olivat koholla vielä keväällä 1987. Sähkeuutisissa kerrottiin korkeimpien arvojen löytyvän poronlihasta ja sisävesien kaloista. Tšernobylin onnettomuuden säteilyannos vastasi puolen vuoden luonnosta saatavaa säteilymäärää.

Tšernobylin ydinvoimalaitoksen suunnittelussa ei noudatettu turvallisuusperiaatteita. Ydinvoimalassa tehtiin onnettomuuden sattuessa koetta, jota eivät olleet hyväksyneet voimalaitoksen suunnittelijat. Kokeen suorittaminen edellytti reaktorin käyttämistä tavalla, joka oli nimenomaan kielletty käyttömääräyksissä.

Lue lisää:

Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus. Kollektiivitilan lastensairaalan potilaita, jotka sairastavat radioaktiivisen säteilyn aiheuttamia suolistovaivoja.

Kolme vuotta jälkeen Tšernobylin

Neuvostoliitossa syntyi Tšernobylistä kärsimään joutuneiden ihmisten järjestöjä sekä ydinvoiman vastaisia kansalaisliikkeitä.

Lue lisää:

Artikkelikuva KulttuuriCocktailin juttuun Tshernobylista

Miltä näyttää 30 vuotta Tšernobylin onnettomuuden jälkeen?

Tšernobylin ydinvoimala räjähti 26.4.2986. Katso KulttuuriCocktailin galleriasta millaiseksi maisema on muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa.

Lue lisää:

Neljä nuorta tšernobyliläistä haastattelussa vuonna 1990.

Tšernobylin lapset joutuivat kärsimään aikuisten huolimattomuudesta

Vuonna 1990 nuortenohjelma Kasmasiinissa tavattiin ukrainalaisia teinejä, jotka olivat kotoisin Tšernobylin alueelta.

Keskustelu sulkeutuu 26.5.2019.
Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.