Metsänomistajien huolehdittava paremmin metsiensä kunnosta
Jaa:
Hannu Liikanen on tehnyt metsätöitä jo yli parin kymmenen vuoden ajan ja hän on osakkaana Karttulan metsätyö Oy:ssä. Hakkuukoneen kuski istuskelee motossa.Kuva: YLE/Reetta Arvilametsänhakkuu,hakkuukoneet
Kulunut talvi on ollut sikäli hyvää aikaa metsätöille, että maa on ollut hyvin roudassa. Tosin puukauppamarkkinoille kaivataan piristystä.
Kuopion Soisalossa valmistuu tiuhaa tahtia tukkia ja kuitupuuta, kun moto jyrisee työssään hakkuutyömaalla. Puukauppa on ollut hieman hiljaista viime aikoina, mutta parempia aikoja on luvassa uuden sellutehtaan myötä.
”Olisi kyllä mahtava nähdä ennen eläkepäiviä, että useammat ihmiset tarttuisivat toimeen ensiharvennusten kanssa. Ehkä näin käy, kun kuitupuulle on enemmän kysyntää”, sanoo Jari Heikkinen Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksestä.
Suomessa on satoja tuhansia metsänomistajia ja noin puolet heistä voisi hoitaa metsiänsä paremmin, arvioi taasen Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitoesimies Veli Pirskanen.
”Iso osa, jotka asuvat paikan päällä ovat aktiivisia, mutta omistajaprofiilin nuorentumisen myötä nukkuvia on tullut lisää. Toisena ovat sitten perikunnat, joita pitäisi herätellä.”
Tällä kertaa Kuopion Soisalon hakkuutyömaalla tehdään sähkölinjan avaustöitä.
Jari Heikkinen ja Veli Pirskanen työskentelevät Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksessä. Heidän työnkuvaansa kuuluu pitää yhteyttä metsänomistajiin ja yrittää saada heidät innostumaan metsiensä hoidosta. Työmaiden suunnittelu on myös miesten vastuulla.Kaksi miestä seuraa metsähakkuuta.Kuva: YLE/Reetta Arvilametsänhakkuu
Tällainen näkymä on moton kopista. Motolla pystyy kaatamaan ja karsimaan jopa 70 senttiä paksuja tukkeja riippuen kouran koosta.Puu hakkuukoneen kourassa.Kuva: YLE/Reetta Arvilametsänhakkuu,hakkuukoneet
Sahanteriä menee säännöllisesti rikki. Varsinkin hiekka tai kivet koituvat helposti sahan kohtaloksi. Hannu Liikanen vaihtaa terän uuteen muutamissa kymmenissä sekunneissa.Mies vaihtaa sahanterää hakkuukoneeseen.Kuva: YLE/Reetta Arvilametsänhakkuu,hakkuukoneet
Hakkuukoneet ovat isoja satsauksia metsäkoneyrittäjille. Metsäala kokee varmasti piristysruiskeen, kun Äänekoskelle avataan uusi sellutehdas ensi vuonna.Moto kaataa puun.Kuva: YLE/Reetta Arvilametsänhakkuu,hakkuukoneet
Reetta Arvila mittailee moton rengasta. Rengas on melkein samankokoinen kuin reilu 160 centtiä pitkä toimittaja.Toimittaja Reetta Arvila poseeraa moton vieressä.Kuva: YLE/Reetta Arvilametsänhakkuu,hakkuukoneet
Filosofi ja diplomi-insinööri Frank Martela halusi tutkijaksi jo nuorena, mutta tuolloin hän ei aavistanut, että häntä tulisi aikuisena kiinnostamaan erityisesti ihmisten maailma.
"Komedian tekeminen on vaikeaa, siksi pidän siitä paljon."
Näyttelijä Kiti Kokkonen on ehtinyt tehdä uransa aikana jo monenlaisia rooleja elokuvissa, revyyssä, televisiossa ja radiossa. Hän sanoo pitävänsä komediallisesta sisällöstä, koska se on haastavaa. Kokkosen mielestä yleisö on helpompi saada herkistymään yhteiskunnallisen satiirin äärellä kuin naurattaa sitä komedian keinoin.
Valokuvaus on valokuvaaja Juha Laitalaiselle pakkomielle.
”Maisemakuvauksessa ei voi tilata oikeaa hetkeä, vaan se tulee, jos on tullakseen”, sanoo valokuvaaja Juha Laitalainen, jonka kuvissa on usein yllätyksellisyyttä ja sattumanvaraisuutta. Yllätyksen onnistunut taltiointi tekee Juha Laitalaisen kuvista kuvan.
Työ ja elämä voivat olla tasapainossa kutsumusammatissakin.
Sähkökitaroita tuntevalle Juha Ruokangasta ei tarvitse esitellä: Ruokankaan soittimet ovat maailmankuuluja. Niitä tehdään Turengin Harvialassa, vanhassa tallirakennuksessa, jossa Ruokangas myös asuu perheineen.
Vanhan ajan työmoraali auttoi pääsemään arvostettuun asemaan soittajien ja soitinrakentajien keskuudessa. Perheen ja muun elämän kannalta vain työlle omistautuminen tuli kuitenkin liian kalliiksi.
Aiheensa Senja Vellonen valitsee melko satunnaisesti, mutta tärkeintä on valo vuorokauden eri aikoina. Matkoillaan hän tutkii öisen maiseman valoa. Myös sininen hetki, sumu tai sade kiehtovat häntä.
Rautaruukin myötä Raahessa oli paljon nuoria miehiä.
Rautaruukin tehtaan aloitettua toiminta Raahessa 1960-luvun puolivälissä muuttui kaupungin väestötasapaino. Suuri terästehdas työllisti paljon nuoria miehiä, mutta naisille ei kaupungista löytynyt töitä. Pian asia kuitenkin muuttui sairaalan ja muutamien muiden suurien työllistäjien saapuessa kaupunkiin.
Koneet korvasivat metsän kansallisuusromanttisuuden.
Onko olemassa kansallisromanttisempaa työpaikkaa kuin metsä? Vuosikymmenten varrella moni on saanut elantonsa metsätöistä, vaikka aikojen saatossa koneet ovatkin vähitellen syrjäyttäneet ihmisvoimin tehtävää työtä.
Laskelmat eivät perustu metsien todelliseen tilaan.
Kiistelty arvio siitä, kuinka paljon metsää voidaan hakata kun EU:n uudet ilmastotavoitteet astuvat voimaan, ei perustu metsien todelliseen tilaan. Näin sanoo laskelmaa laatinut Luonnonvarakeskuksen tutkija MOT:n haastattelussa.
Metsien monimuotoisuus on uhattuna ympäri maapallon.
Kuinka paljon puulajeja ja eliöitä menetetään, jos Olympiastadionin kokoinen alue Amazonian sademetsää ja keskivertosuomalaista metsää tuhoutuu tulipaloissa.
Suomessa on metsää neljä hehtaaria asukasta kohden
Miksi pohjoisessa on vanhempia puita kuin etelässä? Mikä on metsien hiilinielu? Kuinka iso osuus metsistä menee hakkuisiin? Paikkaa ja päivitä tietosi Suomen metsistä.
Än så länge har de östnyländska skogarna klarat sig undan större skador i vinter. Att vädret kastar från det ena till det andra sätter ändå press både på skogen och dem som sköter skogar.
Då skogsplanen för Kimitoöns kommunalt ägda skogar diskuterades i Villa Lande på onsdagskvällen väcktes många frågor om vad kommunen egentligen vill göra med sina skogar.
Organisationer både på nationell och lokal nivå ifrågasätter varför staten måste avverka gammal skog i Lappträsk. De är oroade över hur ingreppen ska påverka naturen och önskar skydda en större del av skogen.
Reetta Arvila
Yle
