Hyppää pääsisältöön

Vanha tyyny kuhisee petikavereita

Poika tyynysodassa.
Poika tyynysodassa. Kuva: Yle / Tiede Tyynysota,tyynyt,mikrobit,homesienet

Vietämme noin kolmasosan vuorokaudesta pää tyynyssä. Ajan mittaan meistä irtoaa siihen aimo annos hikeä, talia ja kuolleita ihosoluja. Vanha ja harvoin pesty tyyny, jota kosteutamme, lämmitämme ja ravitsemme kehollamme, tarjoaakin houkuttelevan kotipesän erilaisille mikrobeille. Mutta haittaako se?

Vuonna 2005 Manchesterin yliopistossa tutkittiin säännöllisessä käytössä olleita, 1,5-20-vuotiaita tyynyjä. Viidestä tyynystä imuroitiin pölyä ja kymmenestä otettiin näytepaloja mikrobiviljelyä varten. Paloista ja pölyistä löydettiin yhteensä viisikymmentä eri sienilajia. Lajien määrä vaihteli tyynyittäin neljästä kuuteentoista, ja suurin kirjo oli synteettisissä tyynyissä. Erilaisia sieni-itiöitä havaittiin keskimäärin tuhansia per gramma, joten yhdessä tyynyssä niitä on helposti yli miljoona.

Barts and the London NHS -säätiön tutkija Arthur Tucker puolestaan arvioi, että käytetyn tyynyn painosta jopa kolmannes voi koostua aineksesta, jota siinä ei vielä ostettaessa ollut, kuten kuolleista ihosoluista, pölypunkeista ja niiden ulosteesta. Suomessa pölypunkkien osuus voi kuitenkin olla vaatimaton, sillä niiden arvioidaan kadonneen lähes sukupuuttoon kuivissa, steriileissä ja keinokuituisissa sekä keinomateriaaleja sisältävissä asunnoissamme.

Prisma Studio tutki homeelta haisevan tyynyn

Prisma Studio vei Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Per Sariksen luokse tyynyn, joka kirjavan ulkonäkönsä ja homeisen tuoksunsa puolesta vaikutti varsin lupaavalta tutkimuskohteelta. Se oli viettänyt mökissä kymmenen vuotta, myös talvet, jolloin olosuhteet ovat kylmänkosteat. Kesäisin se toimi nukkumatyynynä, eikä sitä oltu pesty pariin vuoteen. Tyynyn kuntoa selviteltiin linkoamalla tyynystä leikattua näytetilkkua suolaliuoksessa ja levittämällä sen eri laimennusversioita mallas-agar-kasvatusmaljoille. Niiden lisäksi maljoille laitettiin tilkku tyynynpäällisestä sekä palanen täytteestä. Näytteet jätettiin kehkeytymään 28 asteen lämpöön.

Viikon kuluttua tarkistimme tulokset. Nestenäytteistä vain vähiten laimennetussa havaittiin kasvua - yhden bakteerin verran. Materiaalinäytteistä tyynyn täyte oli yhä puhtaanvalkoinen, mutta päällisestä kasvoi silmämääräisesti arvoiden noin kolmea erilaista hometta. Kasvattien nimiä tai mahdollista myrkyllisyyttä tämä selvitys ei kertonut, mutta määrien perusteella syytä huoleen ei näyttäisi olevan. Aiheesta puhuttaessa unohtuukin helposti se, että home on itse asiassa normaali osa elinympäristöämme. "Koko ajan täällä lentää homeitiöitä. Ne tarttuvat sinuun, ne tarttuvat minuun, me hengitetäänkin niitä", Saris muistuttaa. "Jos ei ole erityisen altistunut ja herkistynyt niille, niin näissä normaalipitoisuuksissa ei ole mitään ongelmaa.”

Tyynynpäällisestä kasvatettuja homeita.
Tyynynpäällisestä kasvatettuja homeita. Kuva: Yle / Tiede home

Niin epämiellyttäviä kuin erilaiset lukemat ja mielikuvat tyynyn sisäisestä elämästä ovatkin, suurimmalle osalle ne eivät siis aiheuta terveysriskiä. Oma lukunsa ovat hengitystievaikeuksista kärsivät, kuten allergikot ja astmaatikot.

Jos ylimääräistä altistusta vuoteessa haluaa välttää, keinot ovat yksinkertaiset. Pese vuodevaatteet ja tyynyt säännöllisesti ja pidä ne kuivina, eli anna yön aikana kertyneen kosteuden haihtua tovi ennen petaamista. Kesämökeille jätettävät petitarpeet kannattaa pakata kauden päätteeksi vakuumiin. Jos hometta havaitsee, sille voi antaa kyytiä 90 asteen pesussa. Ja joskus on myös aika todeta tyynyn saapuneen elinkaarensa päähän - niin tutuiksi kuin sen läikät ovatkin kenties tulleet.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede