Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Filosofia pääkuva

Ajattelu ja argumentaatio

Image from page 396 of "Bell telephone magazine" (1922)
Image from page 396 of "Bell telephone magazine" (1922) Kuva: Internet Archive Book Images / Flickr filosofia

Mitä ajatukset ovat? Jotta ajattelu voisi olla hyvää ja taidokasta, on osattava ajatella myös ajattelua itseään. Filosofiaa on toisinaan kutsuttu ajattelun ajattelemiseksi tai ajattelemisen tieteeksi.

Ajattelun ajatteleminen tarkoittaa esimerkiksi ajatusten perustelemista ja perusteluiden tutkimista. 

  • Millaisin kysymyksin oman ajattelun perusteita voi tutkia?

Ajatteleminen on toisaalta tärkeä osa tunteita ja tunteet synnyttävät meissä ajatuksia. Ohjelmassa puhutaan paljon siitä, miten ihminen vaikuttaa itseensä ajatuksillaan.

  • Voiko ihminen muokata tuntemuksiaan ajatuksillaan tietoisesti?
  • Voiko tyytyväisyyttä tai onnellisuutta tavoitella jo yksinkertaisesti omia ajatuksiaan muokkaamalla?

Monet filosofit ovat ajatelleet, että ihminen voi vaikuttaa onnellisuuteensa omilla ajatuksillaan. Esimerkiksi antiikin stoalaiset filosofit pitivät tärkeänä, että ihminen harjoittelee mielen tyyneyttä omaa ajatteluaan kehittämällä. Hieman samanlainen näkemys on monissa uskonnollisissa harjoituksissa, joissa esimerkiksi mietiskellään eli meditoidaan. Ajatusten rahoittaminen rauhoittaa koko ihmisen.

  • Mutta voiko ihminen hallita ajatuksiaan täysin?

Toisaalta ajattelu voi myös tuottaa tekoja. Teoista voi muodostua tottumuksia, joista kehittyy luonteenpiirteitä ja hyveitä. Näin esimerkiksi antiikin filosofit ajattelivat, että urheista ajatuksista syntyy urheita tekoja ja niitä tekemällä ihminen tavoittelee urheuden hyvettä.

  • Millaisia hyveitä nykyihmisen olisi hyvä tavoitella?
  • Millaisia ajatuksia niihin tarvittaisiin?

Monologissa kuvataan ajattelemista sisäiseksi keskusteluksi, jota ihminen käy itsensä kanssa: ”Yleensä kun ajattelen niin tuntuu, että puhuisin itseni kanssa… että sisällä olisi tavallaan toinen ihminen, joka kysyisi kysymyksiä ja minä vastaisin… Se toinen ihminen, jonka kanssa keskustelen sisälläni, on kuin minä itse.”

Samoin ajatteli jo yksi ensimmäisistä suurista filosofeista, kreikkalainen Platon:
”Sokrates: Määritteletkö ajattelemisen samalla tavoin kuin minä?
Theaitetos: Miten siis?
Sokrates: Keskusteluksi, jota sielu käy tarkasteltavanaan olevasta asiasta oman itsensä kanssa. …Minusta tuntuu, että ajatellessaan sielu nimenomaan keskustelee, kyselee itseltään ja antaa vastauksia, myönteisiä ja kielteisiä. …käsityksen muodostaminen on keskustelua ja käsitys on toteamus, joka on lausuttu, ei kuitenkaan ääneen kenellekään toiselle vaan äänettömästi omalle itselle.” (Platon, Theaitetos 189e–190a.)

Juuri tästä syystä ihmisten välinen keskustelu on tärkein ajattelun kehittämisen muoto.  Hyvä dialogi on samalla jokaisen dialogiin osallistuvan ajattelun taitojen kehittämistä.

  • Millaista on hyvä dialogi, kaikkia osallistujia kunnioittava keskustelu?

Harjoittele tekemällä tehtävä yllä olevaan Ajatusdemo-videoon liittyen:
Videotehtävä: Ajattelu

Muita tehtäviä aiheeseen liittyen

Alla on päättelytehtäviä, jotka soveltuvat kaikille filosofiasta kiinnostuneille. Jokaisesta linkistä avautuu useampi tehtävä samasta aihepiiristä.

Loogisia pähkinöitä I
Loogisia pähkinöitä II
Täydennä argumentti päteväksi
Empiirinen ja käsitteellinen totuus

Seuraavassa tehtävässä sovelletaan filosofisia taitoja:
Videotehtävä: Auta Päivi pulasta

  • 2021 kevät: filosofia

    Filosofian yo-koe ja oikeat vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 syksy: filosofia

    Filosofian yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.