Hyppää pääsisältöön

Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

TV-kuvaa Estonian hylyltä tv-uutisissa
TV-kuvaa Estonian hylyltä tv-uutisissa Kuva: Tv-uutiset Estonian onnettomuus,M/S Estonia,uppoaminen

Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut Estonia törmäsi suureen aaltoon yöllä hieman ennen kello yhtä. Törmäyksen seurauksena laivan keulavisiiri vahingoittui ja irtosi kokonaan noin klo 1.15. Autokannelle pääsi virtaamaan vapaasti vettä ja alus kallistui nopeasti oikealle puolelleen.

Noin klo 1.22 Estonialta lähetettiin ensimmäinen hätäkutsu. Parin minuutin sisällä alus lähetti toisen maydayn, ja sen saavutti 14 laivaa ja rannikkoradioasemaa. Suomessa viestin otti vastaan päivystäjä Ilkka Kärppälä Turun meripelastuskeskuksesta. Pelastustöihin osallistunut Silja Symphony nauhoitti hätäkutsun.

Ennen muille laivoille annettua hätäkutsua hiljainen naisääni kuulutti viroksi, että Estonialla on annettu hälytys. Osa matkustajista ja miehistön jäsenistä oli kuullut kovia ääniä laivan rakenteista jo vajaan puolen tunnin ajan. Matkustajat olivat alkaneet nousta kansille jo ennen hälytystä.

Laivan visiirin irtoaminen oli repinyt koko keulaportin auki. Alus teki ohjauksen korjausliikkeen vasemmalle, minkä jälkeen se kulkeutui aaltojen mukana tulosuuntaansa. Tämän jälkeen Estonia upposi nopeasti perä edellä ja katosi muiden laivojen tutkakuvista noin kymmentä vaille kaksi Suomen aikaa. Uppoaminen tapahtui Utön edustalla.

Joo, meillä on nyt tässä ongelma, on paha kallistuma oikealle puolelle. Uskon, että on pari-kolmekymmentä astetta. Voisitko sä tulla apuun ja pyytää myös Viking Linen apuun?― Estonian hätäkutsusta uppoamisyönä

Ripeästi alkaneita pelastustoimia johdettiin Turusta käsin, mutta työtä vaikeutti myrskyinen sää. Kello viiden aikaan aamulla pidetyssä tiedotustilaisuudessa Turun meripelastuskeskuksen kommodori Raimo Tiilikainen kertoi haastavista pelastusolosuhteista. Tv-uutisissa Estoniasta kerrottiin yhdeksän aikaan aamulla. Tuolloin yli 800 ihmisen kerrottiin olevan kateissa. Kallistuman vuoksi pelastusveneiden irrottaminen ei ollut onnistunut. Suurin osa matkustajista jäi hytteihinsä vangeiksi.

Noin tunnin päästä Estonian uppoamisesta neljä Itämerellä liikenteessä ollutta matkustajalauttaa saapui uppoamispaikan lähistölle. Turun meripelastuskeskus määräsi Silja Europan onnettomuuspaikan johtajaksi. Europa oli ainut laiva, jolla oli aiemmin ollut radioyhteys Estoniaan.

Silja Europan kapteeni Esa Mäkelä kertoi laivojen lähes mahdottomasta pelastustehtävästä A-studiossa. Jos olosuhteet olisivat olleet tavanomaiset, he olisivat voineet laskea omia pelastusveneitään veteen, mutta nyt se ei tullut kysymykseenkään. Estonian pelastuslauttoja he eivät voineet nostaa, joten he ajattelivat laskea omia lauttojaan veteen, jotka he pystyisivät nostamaaan vedestä.

"Että ihmiset olisivat sitten sieltä [Estonian lautoilta] hypänneet meidän lauttaan ja sitten me oltaisiin saatu ne ylös, mutta siinä vaiheessa ne [uhrit] alkoivat olla jo niin jäykistyneitä, ettei se käynyt."

Paikalle saapui yöllä myös useita muita aluksia, ja laivoihin onnistuttiin lopulta pelastamaan yhteensä 34 ihmistä. Silja Symphony oli yksi pelastustöissä mukana olleista matkustajalaivoista. Sen mukana Suomeen kuljettiin kaksikymmentä hyväkuntoista Estonialta pelastettua. Uutislähetyksessä haastateltiin Symphonyn matkustajia pelastusyön tapahtumista. Matkustajat kertoivat ilmapiirin olleen yllättävänkin rauhallinen.

Laivojen kohtaamien haasteiden takia päärooliin pelastoimissa joutuivat helikopterit. Pelastushelikopterit olivat paikalla hieman kolmen jälkeen aamuyöllä. Niidenkin kanssa pelastustyö oli hidasta, sillä koptereihin voitiin vinssata vain kaksi ihmistä kerralla. Koptereihin onnistuttiin pelastamaan yhteensä 104 ihmistä.

Kaikki eloonjääneet löydettiin aamuyhdeksään mennessä

Estonian turmasta eloonjääneet löytyivät pelastuslautoilta. Pelkän liivin varaan veteen jääneet hukkuivat tai kuolivat kylmyyteen. Kaikki pelastuneet ja sairaalaan viedyt nostettiin merestä aamuyhdeksään mennessä. Heitä toimitettiin sairaalaan Tammisaareen, Hankoon, Utöön ja Turkuun. Joidenkin ihmisten ruumiinlämpö oli pudonnut 26 asteeseen, mutta heidät saatiin hyvän hoidon ansiosta pelastettu TYKS:issä.

Ruotsinsuomalainen Vilho Itäranta oli tuotu hoitoon Tammisaareen. Häntä haastateltiin illan pääuutislähetyksessä. Itäranta kertoi, että pelastuslautalla ei olisi selvitty enää pitkään, sillä tuuli oli kova. Lautalle kuoli hänen mukaansa ainakin yksi tyttö.

Iltapäivällä 28.9. pidetyssä tiedotustilaisuudessa Turun meripelastuskeskus kertoi, että päivän aikana oli lautoilta ja merestä oli löydetty ainoastaan ruumiita. Puoli yhdeksän uutisten aikaan oli pelastuneiden määrä jo melko tarkkaan selvillä. Tuolloin puhuttiin 141 pelastuneesta. Lopullinen henkiinjääneiden määrä oli 137.

Estonialla hukkui suurimmaksi osaksi Ruotsin ja Viron kansalaisia: 501 ruotsalaista ja 280 virolaisia. Suomen kansalaisia kuoli 10, kolme onnistuttiin pelastamaan.

Kun tieto onnettomuudesta kiiri Ruotsiin ja Viroon, täyttyivät laivaterminaalit epätietoisista omaisista. Punaisen Ristin kriisityöntekijät antoivat kriisiapua järkyttyneille ihmisille Tukholmassa.

Estonian uppoamista seuranneena päivänä Virossa koettiin jo myös iloisia jälleennäkemisiä. Suurin osa omaisista ei kuitenkaan saanut läheisiään takaisin.

Aalto huuhtoi mut mereen, niin mä uin niin paljon kuin mä pystyin pois alukselta. Kun mä katselin sitä sitten kuun valossa, mä näin Estonian keulan nousseen 40-50 metriä ylös kohti taivasta ja hiljalleen vajoavan veden syvyyksiin.― Petter Ehrnsten, Estonialta pelastunut

Muutama kuukausi uppoamisen jälkeen merellä järjestettiin muisto- ja siunaustilaisuus uhrien muistolle. Tilaisuudessa oli mukana laivaturmassa kuolleiden omaisia, Estonialta pelastuneita sekä valtioiden ja kirkkojen edustajia. Omaisilla oli mahdollisuus laskea seppeleitä pelastusveneeseen ja mereen. Myös Suomen, Ruotsin ja Viron valtiot laskivat seppeleensä. Valtaosa mukana olleista oli virolaisia, sillä tilaisuus pidettiin virolaisella Georg Ots -aluksella.

Keulavisiirin lukitus ei ollut riittävän kova turmayön olosuhteissa

Estonian onnettomuuden tutkintaraportti valmistui 3.12.1997. Uppoamisen pääsyy oli keulaportin pettäminen.

Tutkimuskomission mukaan keulaportti olisi vaurioitunut, vaikka aluksen nopeus olisi ollut pienempi. Tosin raportissa huomautettiin, että nopeutta olisi pitänyt laskea, kun autokannelta oli kuulunut vieraita ääniä.

Teknisiä vikoja löytyi keulavisiirin ja rampin mekaanisesta yhteydestä ja visiirin lukoista. Tutkimuskomission puheenjohtajan Uno Laurin mukaan lukitus ei ollut riittävän kova merellä vallinneissa olosuhteissa.

Komission suomalaisjäsenen Kari Lehtolan mukaan laivan tekemä käännös aallokon suuntaan oli erityisen kohtalokas. Lehtola arvioi, että aluksen miehistöllä ei ollut tarkkaa käsitystä siitä, mitä laivalla oli tapahtumassa.

Estonian onnettomuudesta johtuen matkustajalaivojen turvallisuutta paranneltiin monin keinoin, muun muassa keularakenteita vahvistamalla. Tutkimuskomissio antoi myös useita suosituksia laivamatkustamisen turvallisuuden parantamiseen. Yhtenä tärkeimpänä toimena suositettiin henkilökunnan kouluttamista paremmin vaaratilanteiden varalle.

Estonian uhrit ja pelastajat kertovat turmayöstä

Estonialta pelastui 989 matkustajasta ja miehistön jäsenestä 137 onnekasta. Suomen kansalaisia oli laivalla 13 ja heistä kolme selvisi hengissä. Heistä yksi on Petter Ehrnsten, joka on kertonut kohtalonyöstä julkisuudessa useasti. Vain muutamia viikkoja turman jälkeen lokakuussa 1994 Ehrnsten muisteli tapahtumia Haaksirikon sielunmaisema -ohjelmassa.

Samassa ohjelmassa tavattiin myös pintapelastaja Juho Ala-Lahti, joka laskettiin ensimmäisenä hurjiin aaltoihin etsimään henkiinjääneitä. Ala-Lahti kertoi, että ensimmäisenä oli ajateltu pelastaa meressä pelastusliivien varassa ajelehtivat.

"Mutta se tilanne ja ne olosuhteet olivat niin mahdottomat, että meidän oli pakko hyljätä tämä veden varasta uhrien etsiminen", hän kertoi ohjelmassa.

Ala-Lahti sai lopulta myös lisävoimia. Yksi heistä oli pintapelastaja Jukka Kallio, joka vinssasi helikopteriin viimeisenä juuri Ehrnstenin. Satunnaiset sankarit -ohjelmassa (2007) pelastaja ja pelastettu tapasivat toisensa.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.