Hyppää pääsisältöön

Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

TV-kuvaa Estonian hylyltä tv-uutisissa
TV-kuvaa Estonian hylyltä tv-uutisissa Kuva: Tv-uutiset Estonian onnettomuus,M/S Estonia,uppoaminen

Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut Estonia törmäsi suureen aaltoon yöllä hieman ennen kello yhtä. Törmäyksen seurauksena laivan keulavisiiri vahingoittui ja irtosi kokonaan noin klo 1.15. Autokannelle pääsi virtaamaan vapaasti vettä ja alus kallistui nopeasti oikealle puolelleen.

Noin klo 1.22 Estonialta lähetettiin ensimmäinen hätäkutsu. Parin minuutin sisällä alus lähetti toisen maydayn, ja sen saavutti 14 laivaa ja rannikkoradioasemaa. Suomessa viestin otti vastaan päivystäjä Ilkka Kärppälä Turun meripelastuskeskuksesta. Pelastustöihin osallistunut Silja Symphony nauhoitti hätäkutsun.

Ennen muille laivoille annettua hätäkutsua hiljainen naisääni kuulutti viroksi, että Estonialla on annettu hälytys. Osa matkustajista ja miehistön jäsenistä oli kuullut kovia ääniä laivan rakenteista jo vajaan puolen tunnin ajan. Matkustajat olivat alkaneet nousta kansille jo ennen hälytystä.

Laivan visiirin irtoaminen oli repinyt koko keulaportin auki. Alus teki ohjauksen korjausliikkeen vasemmalle, minkä jälkeen se kulkeutui aaltojen mukana tulosuuntaansa. Tämän jälkeen Estonia upposi nopeasti perä edellä ja katosi muiden laivojen tutkakuvista noin kymmentä vaille kaksi Suomen aikaa. Uppoaminen tapahtui Utön edustalla.

Joo, meillä on nyt tässä ongelma, on paha kallistuma oikealle puolelle. Uskon, että on pari-kolmekymmentä astetta. Voisitko sä tulla apuun ja pyytää myös Viking Linen apuun?― Estonian hätäkutsusta uppoamisyönä

Ripeästi alkaneita pelastustoimia johdettiin Turusta käsin, mutta työtä vaikeutti myrskyinen sää. Kello viiden aikaan aamulla pidetyssä tiedotustilaisuudessa Turun meripelastuskeskuksen kommodori Raimo Tiilikainen kertoi haastavista pelastusolosuhteista. Tv-uutisissa Estoniasta kerrottiin yhdeksän aikaan aamulla. Tuolloin yli 800 ihmisen kerrottiin olevan kateissa. Kallistuman vuoksi pelastusveneiden irrottaminen ei ollut onnistunut. Suurin osa matkustajista jäi hytteihinsä vangeiksi.

Noin tunnin päästä Estonian uppoamisesta neljä Itämerellä liikenteessä ollutta matkustajalauttaa saapui uppoamispaikan lähistölle. Turun meripelastuskeskus määräsi Silja Europan onnettomuuspaikan johtajaksi. Europa oli ainut laiva, jolla oli aiemmin ollut radioyhteys Estoniaan.

Silja Europan kapteeni Esa Mäkelä kertoi laivojen lähes mahdottomasta pelastustehtävästä A-studiossa. Jos olosuhteet olisivat olleet tavanomaiset, he olisivat voineet laskea omia pelastusveneitään veteen, mutta nyt se ei tullut kysymykseenkään. Estonian pelastuslauttoja he eivät voineet nostaa, joten he ajattelivat laskea omia lauttojaan veteen, jotka he pystyisivät nostamaaan vedestä.

"Että ihmiset olisivat sitten sieltä [Estonian lautoilta] hypänneet meidän lauttaan ja sitten me oltaisiin saatu ne ylös, mutta siinä vaiheessa ne [uhrit] alkoivat olla jo niin jäykistyneitä, ettei se käynyt."

Paikalle saapui yöllä myös useita muita aluksia, ja laivoihin onnistuttiin lopulta pelastamaan yhteensä 34 ihmistä. Silja Symphony oli yksi pelastustöissä mukana olleista matkustajalaivoista. Sen mukana Suomeen kuljettiin kaksikymmentä hyväkuntoista Estonialta pelastettua. Uutislähetyksessä haastateltiin Symphonyn matkustajia pelastusyön tapahtumista. Matkustajat kertoivat ilmapiirin olleen yllättävänkin rauhallinen.

Laivojen kohtaamien haasteiden takia päärooliin pelastoimissa joutuivat helikopterit. Pelastushelikopterit olivat paikalla hieman kolmen jälkeen aamuyöllä. Niidenkin kanssa pelastustyö oli hidasta, sillä koptereihin voitiin vinssata vain kaksi ihmistä kerralla. Koptereihin onnistuttiin pelastamaan yhteensä 104 ihmistä.

Kaikki eloonjääneet löydettiin aamuyhdeksään mennessä

Estonian turmasta eloonjääneet löytyivät pelastuslautoilta. Pelkän liivin varaan veteen jääneet hukkuivat tai kuolivat kylmyyteen. Kaikki pelastuneet ja sairaalaan viedyt nostettiin merestä aamuyhdeksään mennessä. Heitä toimitettiin sairaalaan Tammisaareen, Hankoon, Utöön ja Turkuun. Joidenkin ihmisten ruumiinlämpö oli pudonnut 26 asteeseen, mutta heidät saatiin hyvän hoidon ansiosta pelastettu TYKS:issä.

Ruotsinsuomalainen Vilho Itäranta oli tuotu hoitoon Tammisaareen. Häntä haastateltiin illan pääuutislähetyksessä. Itäranta kertoi, että pelastuslautalla ei olisi selvitty enää pitkään, sillä tuuli oli kova. Lautalle kuoli hänen mukaansa ainakin yksi tyttö.

Iltapäivällä 28.9. pidetyssä tiedotustilaisuudessa Turun meripelastuskeskus kertoi, että päivän aikana oli lautoilta ja merestä oli löydetty ainoastaan ruumiita. Puoli yhdeksän uutisten aikaan oli pelastuneiden määrä jo melko tarkkaan selvillä. Tuolloin puhuttiin 141 pelastuneesta. Lopullinen henkiinjääneiden määrä oli 137.

Estonialla hukkui suurimmaksi osaksi Ruotsin ja Viron kansalaisia: 501 ruotsalaista ja 280 virolaisia. Suomen kansalaisia kuoli 10, kolme onnistuttiin pelastamaan.

Kun tieto onnettomuudesta kiiri Ruotsiin ja Viroon, täyttyivät laivaterminaalit epätietoisista omaisista. Punaisen Ristin kriisityöntekijät antoivat kriisiapua järkyttyneille ihmisille Tukholmassa.

Estonian uppoamista seuranneena päivänä Virossa koettiin jo myös iloisia jälleennäkemisiä. Suurin osa omaisista ei kuitenkaan saanut läheisiään takaisin.

Aalto huuhtoi mut mereen, niin mä uin niin paljon kuin mä pystyin pois alukselta. Kun mä katselin sitä sitten kuun valossa, mä näin Estonian keulan nousseen 40-50 metriä ylös kohti taivasta ja hiljalleen vajoavan veden syvyyksiin.― Petter Ehrnsten, Estonialta pelastunut

Muutama kuukausi uppoamisen jälkeen merellä järjestettiin muisto- ja siunaustilaisuus uhrien muistolle. Tilaisuudessa oli mukana laivaturmassa kuolleiden omaisia, Estonialta pelastuneita sekä valtioiden ja kirkkojen edustajia. Omaisilla oli mahdollisuus laskea seppeleitä pelastusveneeseen ja mereen. Myös Suomen, Ruotsin ja Viron valtiot laskivat seppeleensä. Valtaosa mukana olleista oli virolaisia, sillä tilaisuus pidettiin virolaisella Georg Ots -aluksella.

Keulavisiirin lukitus ei ollut riittävän kova turmayön olosuhteissa

Estonian onnettomuuden tutkintaraportti valmistui 3.12.1997. Uppoamisen pääsyy oli keulaportin pettäminen.

Tutkimuskomission mukaan keulaportti olisi vaurioitunut, vaikka aluksen nopeus olisi ollut pienempi. Tosin raportissa huomautettiin, että nopeutta olisi pitänyt laskea, kun autokannelta oli kuulunut vieraita ääniä.

Teknisiä vikoja löytyi keulavisiirin ja rampin mekaanisesta yhteydestä ja visiirin lukoista. Tutkimuskomission puheenjohtajan Uno Laurin mukaan lukitus ei ollut riittävän kova merellä vallinneissa olosuhteissa.

Komission suomalaisjäsenen Kari Lehtolan mukaan laivan tekemä käännös aallokon suuntaan oli erityisen kohtalokas. Lehtola arvioi, että aluksen miehistöllä ei ollut tarkkaa käsitystä siitä, mitä laivalla oli tapahtumassa.

Estonian onnettomuudesta johtuen matkustajalaivojen turvallisuutta paranneltiin monin keinoin, muun muassa keularakenteita vahvistamalla. Tutkimuskomissio antoi myös useita suosituksia laivamatkustamisen turvallisuuden parantamiseen. Yhtenä tärkeimpänä toimena suositettiin henkilökunnan kouluttamista paremmin vaaratilanteiden varalle.

Estonian uhrit ja pelastajat kertovat turmayöstä

Estonialta pelastui 989 matkustajasta ja miehistön jäsenestä 137 onnekasta. Suomen kansalaisia oli laivalla 13 ja heistä kolme selvisi hengissä. Heistä yksi on Petter Ehrnsten, joka on kertonut kohtalonyöstä julkisuudessa useasti. Vain muutamia viikkoja turman jälkeen lokakuussa 1994 Ehrnsten muisteli tapahtumia Haaksirikon sielunmaisema -ohjelmassa.

Samassa ohjelmassa tavattiin myös pintapelastaja Juho Ala-Lahti, joka laskettiin ensimmäisenä hurjiin aaltoihin etsimään henkiinjääneitä. Ala-Lahti kertoi, että ensimmäisenä oli ajateltu pelastaa meressä pelastusliivien varassa ajelehtivat.

"Mutta se tilanne ja ne olosuhteet olivat niin mahdottomat, että meidän oli pakko hyljätä tämä veden varasta uhrien etsiminen", hän kertoi ohjelmassa.

Ala-Lahti sai lopulta myös lisävoimia. Yksi heistä oli pintapelastaja Jukka Kallio, joka vinssasi helikopteriin viimeisenä juuri Ehrnstenin. Satunnaiset sankarit -ohjelmassa (2007) pelastaja ja pelastettu tapasivat toisensa.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.