Hyppää pääsisältöön

Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

TV-kuvaa Estonian hylyltä tv-uutisissa
TV-kuvaa Estonian hylyltä tv-uutisissa Kuva: Tv-uutiset Estonian onnettomuus,M/S Estonia,uppoaminen

Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia.

Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut Estonia törmäsi suureen aaltoon yöllä hieman ennen kello yhtä. Törmäyksen seurauksena laivan keulavisiiri vahingoittui ja irtosi kokonaan noin klo 1.15. Autokannelle pääsi virtaamaan vapaasti vettä ja alus kallistui nopeasti oikealle puolelleen.

Noin klo 1.22 Estonialta lähetettiin ensimmäinen hätäkutsu. Parin minuutin sisällä alus lähetti toisen maydayn, ja sen saavutti 14 laivaa ja rannikkoradioasemaa. Suomessa viestin otti vastaan päivystäjä Ilkka Kärppälä Turun meripelastuskeskuksesta. Pelastustöihin osallistunut Silja Symphony nauhoitti hätäkutsun.

Ennen muille laivoille annettua hätäkutsua hiljainen naisääni kuulutti viroksi, että Estonialla on annettu hälytys. Osa matkustajista ja miehistön jäsenistä oli kuullut kovia ääniä laivan rakenteista jo vajaan puolen tunnin ajan. Matkustajat olivat alkaneet nousta kansille jo ennen hälytystä.

Laivan visiirin irtoaminen oli repinyt koko keulaportin auki. Alus teki ohjauksen korjausliikkeen vasemmalle, minkä jälkeen se kulkeutui aaltojen mukana tulosuuntaansa. Tämän jälkeen Estonia upposi nopeasti perä edellä ja katosi muiden laivojen tutkakuvista noin kymmentä vaille kaksi Suomen aikaa. Uppoaminen tapahtui Utön edustalla.

Joo, meillä on nyt tässä ongelma, on paha kallistuma oikealle puolelle. Uskon, että on pari-kolmekymmentä astetta. Voisitko sä tulla apuun ja pyytää myös Viking Linen apuun?― Estonian hätäkutsusta uppoamisyönä

Ripeästi alkaneita pelastustoimia johdettiin Turusta käsin, mutta työtä vaikeutti myrskyinen sää. Kello viiden aikaan aamulla pidetyssä tiedotustilaisuudessa Turun meripelastuskeskuksen kommodori Raimo Tiilikainen kertoi haastavista pelastusolosuhteista. Tv-uutisissa Estoniasta kerrottiin yhdeksän aikaan aamulla. Tuolloin yli 800 ihmisen kerrottiin olevan kateissa. Kallistuman vuoksi pelastusveneiden irrottaminen ei ollut onnistunut. Suurin osa matkustajista jäi hytteihinsä vangeiksi.

Noin tunnin päästä Estonian uppoamisesta neljä Itämerellä liikenteessä ollutta matkustajalauttaa saapui uppoamispaikan lähistölle. Turun meripelastuskeskus määräsi Silja Europan onnettomuuspaikan johtajaksi. Europa oli ainut laiva, jolla oli aiemmin ollut radioyhteys Estoniaan.

Silja Europan kapteeni Esa Mäkelä kertoi laivojen lähes mahdottomasta pelastustehtävästä A-studiossa. Jos olosuhteet olisivat olleet tavanomaiset, he olisivat voineet laskea omia pelastusveneitään veteen, mutta nyt se ei tullut kysymykseenkään. Estonian pelastuslauttoja he eivät voineet nostaa, joten he ajattelivat laskea omia lauttojaan veteen, jotka he pystyisivät nostamaaan vedestä.

"Että ihmiset olisivat sitten sieltä [Estonian lautoilta] hypänneet meidän lauttaan ja sitten me oltaisiin saatu ne ylös, mutta siinä vaiheessa ne [uhrit] alkoivat olla jo niin jäykistyneitä, ettei se käynyt."

Paikalle saapui yöllä myös useita muita aluksia, ja laivoihin onnistuttiin lopulta pelastamaan yhteensä 34 ihmistä. Silja Symphony oli yksi pelastustöissä mukana olleista matkustajalaivoista. Sen mukana Suomeen kuljettiin kaksikymmentä hyväkuntoista Estonialta pelastettua. Uutislähetyksessä haastateltiin Symphonyn matkustajia pelastusyön tapahtumista. Matkustajat kertoivat ilmapiirin olleen yllättävänkin rauhallinen.

Laivojen kohtaamien haasteiden takia päärooliin pelastoimissa joutuivat helikopterit. Pelastushelikopterit olivat paikalla hieman kolmen jälkeen aamuyöllä. Niidenkin kanssa pelastustyö oli hidasta, sillä koptereihin voitiin vinssata vain kaksi ihmistä kerralla. Koptereihin onnistuttiin pelastamaan yhteensä 104 ihmistä.

Kaikki eloonjääneet löydettiin aamuyhdeksään mennessä

Estonian turmasta eloonjääneet löytyivät pelastuslautoilta. Pelkän liivin varaan veteen jääneet hukkuivat tai kuolivat kylmyyteen. Kaikki pelastuneet ja sairaalaan viedyt nostettiin merestä aamuyhdeksään mennessä. Heitä toimitettiin sairaalaan Tammisaareen, Hankoon, Utöön ja Turkuun. Joidenkin ihmisten ruumiinlämpö oli pudonnut 26 asteeseen, mutta heidät saatiin hyvän hoidon ansiosta pelastettu TYKS:issä.

Ruotsinsuomalainen Vilho Itäranta oli tuotu hoitoon Tammisaareen. Häntä haastateltiin illan pääuutislähetyksessä. Itäranta kertoi, että pelastuslautalla ei olisi selvitty enää pitkään, sillä tuuli oli kova. Lautalle kuoli hänen mukaansa ainakin yksi tyttö.

Iltapäivällä 28.9. pidetyssä tiedotustilaisuudessa Turun meripelastuskeskus kertoi, että päivän aikana oli lautoilta ja merestä oli löydetty ainoastaan ruumiita. Puoli yhdeksän uutisten aikaan oli pelastuneiden määrä jo melko tarkkaan selvillä. Tuolloin puhuttiin 141 pelastuneesta. Lopullinen henkiinjääneiden määrä oli 137.

Estonialla hukkui suurimmaksi osaksi Ruotsin ja Viron kansalaisia: 501 ruotsalaista ja 280 virolaisia. Suomen kansalaisia kuoli 10, kolme onnistuttiin pelastamaan.

Kun tieto onnettomuudesta kiiri Ruotsiin ja Viroon, täyttyivät laivaterminaalit epätietoisista omaisista. Punaisen Ristin kriisityöntekijät antoivat kriisiapua järkyttyneille ihmisille Tukholmassa.

Estonian uppoamista seuranneena päivänä Virossa koettiin jo myös iloisia jälleennäkemisiä. Suurin osa omaisista ei kuitenkaan saanut läheisiään takaisin.

Aalto huuhtoi mut mereen, niin mä uin niin paljon kuin mä pystyin pois alukselta. Kun mä katselin sitä sitten kuun valossa, mä näin Estonian keulan nousseen 40-50 metriä ylös kohti taivasta ja hiljalleen vajoavan veden syvyyksiin.― Petter Ehrnsten, Estonialta pelastunut

Muutama kuukausi uppoamisen jälkeen merellä järjestettiin muisto- ja siunaustilaisuus uhrien muistolle. Tilaisuudessa oli mukana laivaturmassa kuolleiden omaisia, Estonialta pelastuneita sekä valtioiden ja kirkkojen edustajia. Omaisilla oli mahdollisuus laskea seppeleitä pelastusveneeseen ja mereen. Myös Suomen, Ruotsin ja Viron valtiot laskivat seppeleensä. Valtaosa mukana olleista oli virolaisia, sillä tilaisuus pidettiin virolaisella Georg Ots -aluksella.

Keulavisiirin lukitus ei ollut riittävän kova turmayön olosuhteissa

Estonian onnettomuuden tutkintaraportti valmistui 3.12.1997. Uppoamisen pääsyy oli keulaportin pettäminen.

Tutkimuskomission mukaan keulaportti olisi vaurioitunut, vaikka aluksen nopeus olisi ollut pienempi. Tosin raportissa huomautettiin, että nopeutta olisi pitänyt laskea, kun autokannelta oli kuulunut vieraita ääniä.

Teknisiä vikoja löytyi keulavisiirin ja rampin mekaanisesta yhteydestä ja visiirin lukoista. Tutkimuskomission puheenjohtajan Uno Laurin mukaan lukitus ei ollut riittävän kova merellä vallinneissa olosuhteissa.

Komission suomalaisjäsenen Kari Lehtolan mukaan laivan tekemä käännös aallokon suuntaan oli erityisen kohtalokas. Lehtola arvioi, että aluksen miehistöllä ei ollut tarkkaa käsitystä siitä, mitä laivalla oli tapahtumassa.

Estonian onnettomuudesta johtuen matkustajalaivojen turvallisuutta paranneltiin monin keinoin, muun muassa keularakenteita vahvistamalla. Tutkimuskomissio antoi myös useita suosituksia laivamatkustamisen turvallisuuden parantamiseen. Yhtenä tärkeimpänä toimena suositettiin henkilökunnan kouluttamista paremmin vaaratilanteiden varalle.

Estonian uhrit ja pelastajat kertovat turmayöstä

Estonialta pelastui 989 matkustajasta ja miehistön jäsenestä 137 onnekasta. Suomen kansalaisia oli laivalla 13 ja heistä kolme selvisi hengissä. Heistä yksi on Petter Ehrnsten, joka on kertonut kohtalonyöstä julkisuudessa useasti. Vain muutamia viikkoja turman jälkeen lokakuussa 1994 Ehrnsten muisteli tapahtumia Haaksirikon sielunmaisema -ohjelmassa.

Samassa ohjelmassa tavattiin myös pintapelastaja Juho Ala-Lahti, joka laskettiin ensimmäisenä hurjiin aaltoihin etsimään henkiinjääneitä. Ala-Lahti kertoi, että ensimmäisenä oli ajateltu pelastaa meressä pelastusliivien varassa ajelehtivat.

"Mutta se tilanne ja ne olosuhteet olivat niin mahdottomat, että meidän oli pakko hyljätä tämä veden varasta uhrien etsiminen", hän kertoi ohjelmassa.

Ala-Lahti sai lopulta myös lisävoimia. Yksi heistä oli pintapelastaja Jukka Kallio, joka vinssasi helikopteriin viimeisenä juuri Ehrnstenin. Satunnaiset sankarit -ohjelmassa (2007) pelastaja ja pelastettu tapasivat toisensa.

Kommentit
  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Hayaayahayayaa! Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.