Hyppää pääsisältöön

Vandalismi ja varkaudet koituivat Helsingin ensimmäisten kaupunkipyörien kohtaloksi

Vuonna 2000 pääkaupunkimme toi syntymäpäiviensä yhteydessä kaduilleen uuden vaihtoehdon kaupunkiliikenteeseen. Kyseessä olivat kirkkaan vihreät kaupunkipolkupyörä, joita sai lainata käyttöönsä pientä rahapanttia vastaan.

Malli kaupunkipyöräjärjestelmälle oli lähtöisin Euroopasta. Polkupyörät olivat kaikkien lainattavissa ja niitä sai käyttää rajattomasti Helsingin ydinkeskustan alueella. Pyörien lainauspisteitä sijoitettiin eri puolille keskustaa, joten lainaajan oli mahdollista palauttaa lainaamansa menopeli eri paikkaan, kuin mistä oli pyörän alun alkaen lainannut.

Kotimaan kasvot -ohjelman toimittaja Jussi Paalanen testasi uuden kaupunkipyörän heti ensimmäisenä kesänä. Kaupunkipyörät oli otettu vastaan hyvin ja kysyntä ylitti nopeasti tarjonnan. Pyöriä tilattiin ensimmäisenä kesänä 250 lisäkappaletta. Aloitusvuonna pyöräpantiksi vadittiin kymmenen markan kolikko.

Pyörien käyttösääntöjä ei aina noudatettu. Helsigin kaupungin liikennelaitoksen projektipäällikkö Jan Engblom kertoi Paalaselle, että joitain kaupunkipyöriä oli jouduttu välillä noutaa aina Mellunmäestä asti takaisin keskustaan.

Kaupunkipyöräjärjestelmä tarjosi innokkaille palauttelijoille myös mahdollisuuden lisätienesteihin. Engblomin mukaan hylätyt pyörät löysivät nuorten ansiosta nopeasti tiensä takaisin palautuspisteisiin.

Vuonna 2002 Helsingin kaupunkipyörät olivat hieman muuttuneet alkuperäisistä. Kapeammilla rungoilla varustetut pyörät olivat kuitenkin saaneet pitää tunnuksenomaisen värinsä. Pyöräpantti oli pysynyt jokseenkin samana. Pyörän sai vuonna 2002 lainaksi kahden euron kolikkoa vastaan.

Kaupunkipyörät osoittautuivat liian kalliiksi

Vuonna 2010 Helsingin kaupunki joutui ilmoittamaan luopuvansa kaupunkipyöristä kokonaan. Syynä oli kaupunkipyörien huono kunto.

Suurin ongelma oli vandalismi. Kaupunkipyöriä varastettiin ja rikottiin peräti sata vuosittain. Parhaimmillaan Helsingin kaduilla oli neljä sataa kaupunkipyörää käytettävissä, mutta vuoteen 2009 mennessä määrä oli tippunut jo alle 150 pyörään.

Kolikkopanttijärjestelmä todettiin toimimattomaksi, koska palautuvaa panttia ei voitu käyttää uusien pyörien hankintaan tai vanhojen kunnostukseen. Kaupunki yritti saada aikaiseksi uuden mainosrahoitteisen kaupunkipyöräjärjestelmän, mutta hanke kaatui liian kalliin hintansa takia.

Kaupunkipyörät palaavat Helsinkiin

Kaupunkipyörät tekevät paluun Helsingin kaduille toukokuussa 2016. Uusi järjestelmä toteutetaan rekisteröitymällä pyöräjärjestelmän käyttäjäksi. Pyöriä voi käyttää eri mittaisilla käyttömaksuilla.

Lisää aiheesta Yle Uutisten sivuilta.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.