Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Miljoona linnunpönttöä pääkuva

Kurkista kirjosiepon pönttöön

Julkaistu . Päivitetty

Oletko koskaan miettinyt, mitä pöntössäsi tapahtuu? Nyt voit katsoa miten pesintä käy kirjosiepolta muninnasta poikasten lähtöön.

Suurin osa kirjosiepoista saapuu Suomeen vasta toukokuun puolessavälissä trooppisesta Afrikasta. Kirjosiepot pesivät hyvin monenlaisissa ympäristöistä, metsissä, puutarhoissa ja pihoissa. Tärkeintä paikan valinnassa on oman pesäkolon löytyminen. Voit "säästää" osan pöntöistäsi kirjosiepoille ja laittaa ne puuhun vasta lintujen saapuessa. Kirjosieppokoiras saattaa paritella useankin naaraan kanssa, mutta huolehtii vain ensimmäisen pesän poikasista. Monet kirjosieppo naaraat joutuvat siis tahtomattaan yksinhuoltajiksi. Mitenkähän käy tässä pöntössä?

Kuvamateriaali: Birdlife

  • Kuka pöntössäni asuu?: Uuttukyyhky

    Koiraan soidinääni on kaksitavuinen ”huu-uh huu-uh…”.

    Kesykyyhkyn kokoinen uuttukyyhky on sinertäväharmaa. Rinta on viininpunertava, ja siivellä on kaksi mustaa poikkijuovaa. Koiraan soidinääni on kaksitavuinen ”huu-uh huu-uh…”.

  • Lintumaailman vähenevä "aatelisto": Käki

    Kukkuva soidinääni ”kuk-kuu, kuk-kuu”.

    Käki on naakan kokoinen mutta paljon hoikempi, haukkamaisen pitkäpyrstöinen mutta lyhytjalkainen. Selkä on siniharmaa (naaraalla joskus punaruskea), vatsa tummaraitaisen valkoinen. Piilottelevan ja varovaisen käen huomaa helpoiten koiraan kukkuvasta soidinäänestä ”kuk-kuu, kuk-kuu”.

  • Äänestä parhaat nimet viirupöllökaksosille!

    Ranuan viirupöllönpoikaset saavat nimensä sunnuntaina 21.5.

    Ranuan viirupöllönpoikaset saavat nimensä suorassa lähetyksessä sunnuntaina 21.5. Pöllönpoikasille tuli yli 500 nimipariehdotusta, joiden joukosta raati valitsi viisi suosikkiaan. Nyt te pääsette äänestämään lopullisesta valinnasta!

  • Telkkä.

    Pönttöpesintä: Telkkä, erityisen suomalainen lintu

    Yli puolet Euroopan telkistä pesii Suomessa.

    Telkkää voi kutsua suomalaisten kummilinnuksi. Yli puolet Euroopan telkistä pesii Suomessa. Kannanarvio on 170 000–220 000 paria. Olemmekin vastuussa siitä, että telkillä on pesäpaikkoja. Telkänpönttöjen ripustaminen on erittäin tärkeää.

    Kommentteja 2
  • Telkkä pöntön aukolla.

    Tietoisku: Telkänpöntössä tulee olla karhea etuseinä

    Telkänpoikaset kiipeävät ulos pöntöstä vuorokauden ikäisinä.

    Telkänpoikasilla on varpaankärjissä pienet kynnet, joiden avulla ne jo vuorokauden ikäisinä kiipeävät pöntöstä ulos. Jos pönttö on liian syvä tai etuseinä liian liukas, voi käydä niin, etteivät poikaset pysty kapuamaan aukolle. Kaikissa vesilintujen pöntöissä on tärkeä varmistaa, että poikaset pääsevät ulos. Tämän takia etuseinän on oltava röpelöinen.

    Kommentteja 7
  • Sinitiainen oksalla.

    Pönttöpesintä: Sinitiainen

    Naaras päättää, missä pesitään.

    Koirastintin on oltava keväällä iskussa. Sen on pystyttävä esittelemään naaraalle kunnon pesäkolo, sillä naaras päättää, missä pesitään. Jos naaras kelpuuttaa kolon, alkaa pesänrakennus.

    Kommentteja 2

Aiheeseen liittyvää

2021

2017

2016

2010

  • Linnunpönttö kuusessa.

    Linnunpönttö kannattaa putsata

    Linnunpönttö kannattaa putsata

    Linnunpönttö kannattaa puhdistaa kerran vuodessa. Paras puhdistusaika on syksyllä, ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. Tällöin linnunpöntössä ei ole pesintää.

Relaterade artiklar

  • Lämpliga holkar för blåmes, talgoxe och svartvit flugsnappare

    Så här bygger du enkelt en funktionsduglig fågelholk

    Instruktioner för hur du enkelt kan bygga en fågelholk

    Det finns lika många fågelholksmodeller som det finns byggare. Med dessa instruktioner blir det en funktionell fågelholk med ett minimum av verktyg och material. Fågelholken passar för de flesta småfåglar, exempelvis blåmes, talgoxe och svartvit flugsnappare. Du kan använda restbitar av bräder, så länge som den ena sidan är ohyvlad och omålad.

    Kommentteja 1
  • Pärluggla i träd

    Varför behöver vi en miljon fågelholkar?

    Utan holkar kan fåglar inte föröka sig.

    Det råder ett skriande behov av fler holkar. Många av våra fåglar behöver tak över huvudet och skyddade platser för att bygga bo. Utan holkar lyckas de inte föröka sig. Kampanjen ”En miljon fågelholkar” ger fåglarna skyddade boplatser och på köpet får vi mer fågelsång för att fira det hundraåriga Finland.

Uusimmat sisällöt - Miljoona linnunpönttöä