Hyppää pääsisältöön

Suomi paniikissa Neuvostoliiton hajotessa

Pakolaispaniikki levisi Suomen poliittisen johdon keskuudessa kun Neuvostoliiton hajoamisprosessi kiihtyi vuonna 1991. Sisäministeri Mauri Pekkarisen kauhuskenaarioissa itärajan yli saattoi tulla jopa miljoona pakolaista.

Spotlight on selvittänyt syksyn 1991 tiedonkulkua, johtamista ja pakolaiskysymystä ulkoministeriön tähän asti salaisesta, mutta nyt avautuneesta arkistossa.

Elokuun 1991 vallankaappausyritys Neuvostoliitossa aiheutti hämmennystä. Päätöksentekoa vaikeutti tiedonsaannin loppuminen.

”Normaalien kanavien kuten Neuvostoliiton ulkoministeriön kautta ei tullut oikeastaan ollenkaan tietoa”, kertoo Heikki Talvitie, joka toimi tapahtumien aikaan Suomen Moskovan suurlähettiläänä.

Kun vallankaappausviikko alkoi 19. elokuuta, Talvitie luopui salattujen sähkeiden käytöstä ja soitti Helsinkiin tavallisella lankapuhelimella. Neuvostoliiton varapresidentin Janajevin johtama juntta aiheutti maailmanlaajuista pelkoa uustalinistisen diktatuurin uudesta tulosta.

Vasta sitten kun vallankaappausyritys näytti epäonnistuvan, Suomen hallitus uskalsi käyttää sanaa ”vallankaappaus”.

”Näin tehtiin koska lopputulos ei ollut absoluuttisen varma”, selittää Pekkarinen. Pahin pelko oli että hallitsematon pakolaisvyöry tulisi itärajan yli.

”Mietittiin, että mitä tehdään, jos tulee satojatuhansia tai miljoona pakolaista. Kouluja oli varattu mihinkä majoitettaisiin. Se olisi ollut todella vakava ja vaikea tarina”, sanoo Pekkarinen Spotlightissa.

Ulkoministeri Paavo Väyrynen sai kiusallista huomiota Tanskan Skagenissa, kun hän ainoana pohjoismaisena ulkoministerinä ei halunnut tuomita Neuvostoliiton sotilasjuntan poikkeustilahallitusta.

Tutkija Ilmar Metsalo on käynyt läpi UM:n raportteja elokuulta 1991, ja hän on löytänyt viitteitä siitä, että Suomessa varauduttiin ottamaan vastaan Virosta asevelvollisuutta pakenevia pakolaisia, jos sisällissota olisi syttynyt Neuvostoliitossa.

Spotlight selvitti myös miten vallankaappausviikon lopulla syntyi päätös avata diplomaattisuhteet Baltian kanssa. UM:n arkistojen mukaan suurlähettiläs Talvitie oli ainoa joka ymmärsi, että valta oli todella siirtynyt Neuvostoliiton presidentiltä Mihail Gorbatshovilta Venäjän presidentille Boris Jeltsinille.

Kuka johti käytännössä Suomen ulkopolitiikkaa, pääministeri Aho vai presidentti Koivisto? ”En viitsi arvioida Ahon ja Koiviston rooleja. Minulla on omat näkemykseni, mutta en halua tuoda niitä julki”, toteaa Pekkarinen.

Vuoden 1994 vaaleissa ehdolla ollut Martti Ahtisaari hyväksyi jopa aseiden käytön mahdollisen pakolaisvyöryn estämiseksi. Presidentti Ahtisaaren toimisto ilmoitti, että Ahtisaari ei halua kommentoida City-lehdelle vuonna 1994 antamaansa haastattelua.

Yle Fem tiistaina 3.5. klo 20
Spotlight: Kun itänaapuri romahti
Toimittajana Stefan Brunow

Kommentit