Hyppää pääsisältöön

Tohtorikoulutettava Laura Miettinen: "Tango on jazzin ohella suuri musiikillinen rakkauteni!"

Sibelius-Akatemian tohtorikoulutettava Laura Miettinen.
Sibelius-Akatemian tohtorikoulutettava Laura Miettinen. Kuva: Yle/Laila Kangas laura miettinen

"Tässä elämänvaiheessa oma aika on arvokasta." Musiikkikasvatuksen alan tohtorikoulutettava 40-vuotias Laura Miettinen toivoo väittelevänsä ensi vuoden aikana. Lauran taustalla on vahva musiikkiperhe ja -suku, millä on ollut oma merkityksensä Lauran ammatinvalinnassa.

Kuka? 

Olen Laura Miettinen, syntynyt vuonna 1976 Mödlingissä, Itävallassa. Kotoisin koen olevani Espoosta, jonne muutimme ollessani 4-vuotias.

Perhetausta

Molemmilla vanhemmillani on muusikonkoulutus. Äitini on pianotaitelija Marita Viitasalo. Isäni Pekka K. Pohjola kouluttautui ensin oopperalaulajaksi ja perusti myöhemmin laulaja-agentuurin. Siskoni Noora työskentelee pop/jazz-laulunopettajana. Äidinpuoleinen sukuni on täynnä muusikoita ja musiikin harrastajia: isoisäni Väinö Viitasalo oli musiikkineuvos, kirkkomuusikko, musiikkikasvattaja ja kuoronjohtaja. Kaksi tätiäni työskentelevät musiikkikasvattajina ja kuoronjohtajina. Musiikki on aina kuulunut tärkeänä osana sukumme tapaamisiin ja juhliin. Jossain vaiheessa konsertoimme suvun jäsenistä koostuvan perhekuoron kanssa. Myös moni serkuistani on musiikkialalla tai harrastaa musiikkia vapaa-ajallaan.

Mistä?

Olen asunut lähes koko elämäni Espoossa. Kävin musiikkiluokat Jousenkaaren ala-asteella ja Tapiolan yläasteella, josta siirryin Tapiolan lukion musiikkilinjalle. Kun tapasin mieheni Samulin, hän oli töissä Englannissa. Asuimme Manchesterissa kolme vuotta, jonka aikana mm. suoritin sosiologian maisteritutkinnon Birminghamin yliopistossa ja johdin kuoroa Manchesterin Suomi-koulussa. Palasimme Suomeen esikoisemme syntymän jälkeen.

Olen asunut lähes aina meren lähellä, joten vesi on minulle tärkeä elementti. Mielenmaisemani on sekoitus merenrantaa ja kesäistä järvimaisemaa.

Musiikkiopinnot

Aloitin soittamaan pianoa 4-vuotiaana. Lauluun vaihdoin 15-vuotiaana. Lauloin myös Tapiolan kuorossa 15-18 –vuotiaana.

Musiikkiopintojeni aloittamiseen on varmasti vaikuttanut suuresti se, että vanhempieni töiden kautta musiikki oli joka päivä läsnä arjessani ja että sukuni oli niin "musiikkipainotteinen". Myös musiikkiluokat ja erityisesti lukion musiikkilinja vahvistivat muusikkouttani. Lukion jälkeen opiskelin kolme vuotta pop/jazz -laulua silloisen Pop-jazz -konservatorion aikuislinjalla. Opiskelin samaan aikaan Helsingin yliopistossa pääaineenani yleinen kirjallisuustiede. Kolmen vuoden humanististen opintojen jälkeen alkoi kuitenkin tuntua, että haluaisin opiskella päätoimisesti musiikkia, ja niinpä hain Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolle – ja pääsin sisään.

Pääinstrumenttini on laulu. Sibiksessä ollessani opiskelin klassista B-kurssiin asti ja tein C-kurssin pop/jazz-laulusta. Olen myös tehnyt vuoden Singer Diploma -opinnot Complete Vocal Technique’istä. Musiikkikasvatuksen opinto-ohjelmaan kuului kaikkien bändisoittimien perusteiden (sähkökitara, basso, rummut, rytmisektiosoittimet ja koskettimet) haltuunottaminen. Instrumenttiopintoihini kuului myös kitaransoiton perusteet, sähköbasson opintoja sekä vapaasäestyksen kursseja.

Tällä hetkellä laulan Trio Kierossa, joka esittää vähemmän tunnettuja suomalaisia tangoja uudelleen sovitettuina, tuoreina versioina. Tango onkin jazzin ohella suuri musiikillinen rakkauteni!

Sibelius-Akatemian tohtorikoulutettava Laura Miettinen Helena Hannikaisen ja Inari Tillin vieraana Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 27.4.2016.
Kantapöydän haastattelussa. Sibelius-Akatemian tohtorikoulutettava Laura Miettinen Helena Hannikaisen ja Inari Tillin vieraana Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 27.4.2016. Kuva: Yle/Laila Kangas inari tilli

Tärkeimmät opettajat

Laulunopettajista minulle tärkein on ollut klassisen laulun opettajani Marjut Hannula Sibelius-Akatemiassa. Musiikkikasvattajan esikuviani ovat entinen opettajani Soili Perkiö Sibelius-Akatemiasta, sekä isoisäni ja molemmat alalla olevat tätini.

Missä vaiheessa opinnot ovat nyt?

Musiikin maisteriksi valmistumiseni jälkeen v. 2006 lähdin kolmeksi kuukaudeksi opiskelemaan jazzlaulua Los Angelesiin jazzpedagogi Michele Weirin oppiin. Olen myös opettanut lauluaineita pääkaupunkiseudun työväenopistoissa sekä toiminut naiskuoron äänenmuodostajana. Tällä hetkellä valmistelen Sibelius-Akatemian MuTri-tohtorikoulussa väitöskirjaa, joka on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektiä.

Tutkimusprojektissa kehitetään kolmea musiikinopettajankoulutusohjelmaa Suomessa, Israelissa ja Nepalissa kulttuurienvälisestä näkökulmasta käsin. Väitöstutkimuksessani on mukana musiikinopettajankoulutusohjelmat Suomesta ja Israelista, ja tarkastelen työssäni näissä koulutusohjelmissa opettavien musiikinopettajankouluttajien kulttuurienvälisiä taitoja ja identiteettityötä. Tutkimusprojektin tavoitteena on luoda yhdessä tutkimukseen osallistuvien musiikkikasvattajien kanssa visioita siitä, miltä kulttuurisesti monimuotoinen ja kulttuurienvälisyyttä korostava musiikinopettajankoulutus voisi tulevaisuudessa näyttää.

Teen artikkelipohjaista väitöskirjaa eli kokonaisuuteen kuuluu neljä akateemisissa vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistua tieteellistä artikkelia sekä noin sadan sivun yhteenveto-osuus. Koska kirjoituskieleni on englanti, ovat akateemiset julkaisutkin kansainvälisiä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, väittelen todennäköisesti ensi vuoden aikana.

Lempisäveltäjä?

J.S.Bachin Matteuspassio on sielunmusiikkiani. Kiirastorstain Suomen Laulun Matteuspassio Johanneksenkirkossa on perinne, joka on säilynyt läpi elämän aina teini-iästä tähän päivään asti. Viime vuosina en ole perhetilanteen vuoksi päässyt usein paikan päälle, mutta kuuntelemme teosta kotona levyltä läpi pääsiäisen.

Millainen musiikki ylipäätään vetoaa ja puhuttelee?

Monenlainen! Valitsen usein musiikkia sen mukaan, millaisen tunteen tai olon haluan itselleni juuri sillä hetkellä.

Taiteilija, jonka esitykset ja tulkinnat ovat tehneet voimakkaan vaikutuksen?

Ella Fitzgerald oli ensimmäinen jazzlaulaja, jota joskus varhaisteininä kuulin ja rakastuin hänen ääneensä heti. Ellan tyylitaju, tulkinta ja virtuoositeetti ovat vailla vertaa. Kun kuuntelen Ellaa, tunnen oloni kevyeksi ja valoisaksi. Lauluyhtyemusiikki on myös lähellä sydäntäni. Yhtyeistä suosikkejani ovat The Real Group ja The Manhattan Transfer.

Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki ja tutkimus?

Kyllä vain, perhe! Olen naimisissa ja minulla on 5- ja 2-vuotiaat tytöt sekä 4-vuotias poika. Vilskettä siis riittää! Tasapainottelu tutkimuksen tekemisen ja perhe-elämän välillä on välillä haastavaa varsinkin, kun myös puolisoni on tutkija, tosin oikeustieteen alalla. Tässä elämänvaiheessa oma aika on arvokasta, ja pyrin käyttämään sen kaikkeen sellaiseen, joka tuo itselleni mielihyvää ja hyvää oloa: tieto- ja kaunokirjallisuuden lukemiseen, liikkumiseen ja ystävien tapaamiseen.

Tutkijuus on yksi osa minuuttani, ja se on varmasti tavalla tai toisella läsnä siinä, mitä tulen tulevaisuudessa tekemään. Moni tieteenala kiinnostaa, ja toivonkin, että saisin työssäni yhdistellä tietoa ja käytäntöä monelta eri alueelta.

Tekijänoikeussyistä videosta on poistettu äänilevynäyte.

  • Seuraa Maj Lind -pianokilpailua 2017 Ylen kanavilla

    Seuraa kilpailu alusta loppuun 17.-31.8.2017.

    Taideyliopiston Sibelius-Akatemia järjestää neljännen kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun Helsingissä 17.–31.8.2017. Voit seurata kilpailun alusta loppuun Ylen kanavilla, suorina lähetyksinä verkossa, koostelähetyksinä radiossa ja orkesterifinaalit suorina kaikissa välineissä.

  • Tärkeintä on persoonallinen soitto, sillä kiinalaisten pianistien kanssa ei voi kilpailla teknisessä osaamisessa

    Niklas Pokki on Ylen asiantuntija Maj Lind -pianokisassa.

    Pianisti ja pianopedagogi, musiikin tohtori Niklas Pokki tunnetaan väsymättömänä pianonmusiikin ja pianonsoiton edistäjänä Suomessa. Hänen vaikutuspiiriinsä kuuluvat mm. Mäntän musiikkijuhlat vuodesta 1999 lähtien, sekä vuonna 2013 perustettu Nuorten pianoakatemia, joka järjestää mestarikursseja nuorille pianisteille ympäri Suomea.

  • Laulaja Tii Niemelä 100 vuotta: "Päätin etten pelkää mitään tässä maailmassa"

    Sota opetti nuoren laulajattaren olemaan pelkäämättä.

    Tänä vuonna, kun Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään, myös laulaja Tii Niemelä viettää 100-vuotispäiväänsä. Kysymykseen korkean iän salaisuudesta Tii vastaa olleensa pienestä pitäen kova äkäpussi. Ex-puoliso, liedpianisti Pentti Koskimies on kuvannut hänen voimakasta sisäistä paloaan ja shamanistisia piirteitään. Tii kertoo myös sotakokemuksesta, jonka jälkeen hän lakkasi pelkäämästä.

  • Romeo ja Julia berliiniläisittäin

    Shakespearen draama ja sen monet säveltäjät.

    Ihanat nuoret näyttelijät olivat niin uskottavia rakastuessaan! Anja Lankinen huokaa nähtyään Berliinissä Romeon ja Julian. Kyse ei olekaan ihan tavallisesta Shakespearen näytelmästä, vaan nyt oli esityksessä mukana myös useiden eri säveltäjien Romeo ja Julia -musiikkia.