Hyppää pääsisältöön

Kuolinpäiväsankarit

Juha Hurme
Juha Hurme Juha Hurme Kuva: Yle/Jyrki Valkama juha hurme

Lauantai 23. huhtikuuta oli tärkeä päivä, kansainvälinen kirjan ja tekijänoikeuksien päivä, World Book and Copyright Day. Tämä päivämäärä on valittu siksi, että maailmankirjallisuuden jättiläiset Miguel de Cervantes Saavedra ja William
Shakespeare kuolivat 23. huhtikuuta 1616, tasan 400 vuotta sitten. Kuitenkin Shakespeare nukkui pois kymmenen päivää Cervantesin jälkeen.

Miten tämä arvoitus on ratkaistavissa? Vastaus: uskonkiihkon, huonon politiikan ja yleisen typeryyden tähden.

Espanjassa elettiin nykyisinkin käytössä olevan gregoriaanisen kalenterin mukaan, kun Englannissa tyydyttiin seuraamaan juliaanista kalenteria, joka oli 1600-luvun alussa ehtinyt jätättää jo 10 vuorokautta. Shakespeare kuoli oikeasti siis vapun jälkeen, 3. toukokuuta.

Läntinen kristikunta repeytyi kahtia Martti Lutherin reformin seurauksena 1500-luvun alkupuolella. Tämä johti maanosamme verisiin ja raadollisiin uskonsotiin yli sadaksi vuodeksi. Me suomalaisetkin osallistuimme Ruotsin siivellä näihin kamaliin ja järjettömiin kamppailuihin, joissa oli toki myös kyse poliittisista tavoitteista, aineellisesta hyödystä ja rajojen siirroista. Hakkaa päälle!

Mutta ennen kaikkea taisteltiin siitä, minkälaisilla askelmerkeillä ja taikamenoilla Jeesusta, Jumalaa ja Pyhää Henkeä pitää palvoa.

Luonnontieteilijät olivat molemmilla puolilla osanneet jo 1500-luvulla laskea, että juliaaninen kalenteri mättää. Katolinen etelä, Espanja mukaan luettuna, siirtyi uuteen ajanlaskuun paavi Gregorius XIII:n määräyksestä 1582. Näin kalenteri korjattiin vastaamaan vuodenaikoja.

Protestanttisen pohjoisen järjellä varustetut ihmiset kyllä ymmärsivät, että näinhän heidänkin pitäisi tehdä, mutta tekemättä jäi vuosisatojen ajaksi.

Uskonkiihkon, huonon politiikan ja yleisen typeryyden tähden

Miksi? Vastasin jo: uskonkiihkon, huonon politiikan ja yleisen typeryyden tähden.

Ensinnäkin tuumattiin, että Paavin eli Antikristuksen eli Perkeleen metkuja koko uudistus. Toiseksi ajateltiin, että maailmanloppu on niin lähellä, ettei enää kannata peukaloida kalentereita. Tällä vanhallakin kyllä pärjättäisiin mainiosti tuomiopasuunan törähdykseen ja loppuräjähdykseen asti, joka oli koittava pian.

Luther ja hänen seuraajansa olivat näet sitä mieltä, että luomakunnan syntinen elämä jatkuisi korkeintaan muutaman sukupolven ajan. Useat protestanttien eskatologiset ”ekspertit” päätyivät maailmanlopun ennustuksissaan 1660-luvulle.

Tsaarin ortodoksinen Venäjä paineli risalla kalenterilla aina vallankumoukseen asti

Kun loppu ei sitten koittanutkaan, pohjoisen kristikunta nöyrtyi vähin äänin, nolosti, korjaamaan kalenterinsa asialliseen kuosiin. Ruotsi (ja tietenkin Suomi samalla) korjasi kurssin 1753 ja tsaarin ortodoksinen Venäjä paineli risalla kalenterilla aina vallankumoukseen asti. Suomessa oli sisällissota käynnissä, kun Neuvosto-venäläiset rukkasivat kalenterinsa loikaten helmikuussa 1918 kerralla kaksi viikkoa eteenpäin.

Miten Cervantes ja Shakespeare reagoivat ympärillään raivonneeseen veriseen ja fanaattiseen kollektiiviseen psykoosiin?

Vastaus: välittämättä siitä paskan vertaa, liitelemällä uljaasti uskonkiihkon, huonon politiikan ja yleisen typeryyden yläpuolella.

Cervantes loi modernin romaanin kuvaamalla hassahtanutta äijää, joka on sekoittanut päänsä lukemalla kehnoa kirjallisuutta. Shakespeare loi modernin draaman käymällä noin neljässäkymmenessä näytelmässään ihmiskunnan kaikki
mahdollisuudet läpi. Hänen kuuluisin hahmonsa Hamlet on niin paljon näytelmän muita ahdasmielisiä henkilöitä älykkäämpi, että hän joutuu aivan uudella tavalla valjastamaan yleisön liittolaisekseen paljastaessaan heille monologeissaan ajatustensa prosesseja.

Aleksis Kivi opiskeli tarkasti heidän tuotantonsa ruotsinkielisistä käännöksistä. Ja Kiven housunpuntista ovat kaikki myöhemmät pätevät suomalaiset kirjailijat valahtaneet.

Näin kirjallisuus toimii taistelussaan kiihkoilua, huonoa politiikkaa ja yleistä typeryyttä vastaan.

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.