Leo Kosola
Yle
Eri oppiaineista syntyvien mielikuvien perusteella ei uskoisi, että filosofian ylioppilaskokeet sähköistyvät ensimmäisessä ryppäässä maantieteen ja saksan kanssa. Vaikeaselkoisuudestaan tunnettu oppiaine pyrkii helpommin lähestyttäväksi, ja sähköistyminen on siihen yksi keino. Filosofia haluaa haastaa lukiolaiset ajattelemaan, ei painamaan mieleen sitä, mitä toogapukeiset vanhat ukkelit sanoivat 2500 vuotta sitten.
Miten sähköistyminen muuttaa filosofian yo-kokeita?
Filosofian kokeisiin vastaaminen ei muutu radikaalisti. Tehtävissä haetaan edelleen lähinnä esseevastauksia, kynä vain vaihtuu näppäimistöön. Huhtikuun sähköisen harjoituskokeen perusteella tietokone soveltuu vastaamisen paremmin, sillä tekstiä syntyi enemmän kuin ennen.
– Nuoret osaavat luultavasti kirjoittaa nopeammin koneella kuin käsin, filosofian sensori Eero Salmenkivi ylioppilastutkintolautakunnasta kertoo.
Mielikuva antiikin toogapiireistä tai sivistyssanoilla snobbailusta ei tue filosofian ydintä, ajattelua.
Suurin vaikutus sähköistymisellä on filosofian yo-kokeen aineistoihin, joiden määrä kasvaa ja monipuolistuu. Monipuolistuminen tarkoittaa niiden nykyaikaistamista. Esimerkiksi videoita tullaan näkemään, ja ne voivat olla vaikka pätkiä tuoreista elokuvista tai tv-sarjoista.
Tulevaisuudessa filosofian yo-kokeissa saattaa olla useampia tehtävätyyppejä, kun sähköisiä yo-kokeita varten rakennettu Abitti-järjestelmä kehittyy. Ainakin sensori Salmenkivi haluaisi nähdä erilaisia tehtäviä. Esimerkiksi Abitreenien tuoreissa filosofian tehtävissä on monivalintoja ja yhdistämistehtäviä, joita voisi kokeilla yo-kokeissakin.
Miksi filosofia haluaa sähköistyä?
Aineiden sähköistymisjärjestykseen vaikuttaa niiden suosio ja kokeiden sisältö. Esimerkiksi matematiikassa sähköinen vastaaminen vaatii paljon muutakin kuin tekstinkäsittelyohjelman, koska kokelaiden täytyy piirtää ja laskea. Lisäksi matematiikka on englannin ja äidinkielen tapaan suosittu aine, jossa mahdollinen ongelma koskettaa kymmeniä tuhansia kirjoittajia.
Filosofiassa sen sijaan on vähän kirjoittajia, tänä keväänä 590, eikä koevastaaminen vaadi monimutkaisia ohjelmia. Salmenkivestä voisi teknisesti jopa ajatella, että lukion oppiaineista maantiede kaipaa sähköisiä kokeita kaikkein eniten, filosofia vähiten.
Salmenkivi löytää sähköisille kokeille myös filosofisen perustelun: muutoksen kirjallisesta kulttuurista digitaaliseen.
– Me ei vielä tiedetä, miten digitaalinen kulttuuri tulee eroamaan kirjallisesta kulttuurista. Se on filosofisesti kiinnostava kysymys, ja siksi filosofian on perusteltua olla mukana [sähköistymisessä].
Imagollisesti sähköistyminen on filosofialle iso juttu. Salmenkivi ei haluaisi, että lukion filosofia yhdistyy vain antiikin Kreikan toogapiireihin tai sivistyssanoilla snobbailuun. Ne eivät kuvasta filosofian ydintä, ajattelua.
Esimerkiksi Abitreenien sivuilta löytyvä 90-luvulla tehty kuunneltava kurssi alkaa näin:
"Tervetuloa seuraan. Minun eksplisiittinen nimeni on Marita Airakorpi, mutta minua indikoi relevantimmin epiteetti Sofia.” (Hankalat sivistyssanat kursivoitu.)
Kuunneltavan kurssin alku on tarkoituksella vedetty överiksi, mutta se on Salmenkiven mukaan hyvä esimerkki siitä, millainen filosofian opetus voi olla opiskelijalle luotaantyöntävää ja vaikeaa. Tällainen mielikuva monilla on filosofiasta, ja tällaisesta mielikuvasta Salmenkivi haluaa päästä eroon.
– Snobbaillaan ja kikkaillaan sivistyssanoilla, joita lukiolaiset eivät tunne. Sivistyssanat ovat oikeutettuja, kun ajatellaan tarkasti, esimerkiksi silloin, kun suomenkielinen vastine on epätarkka.
Salmenkivi kouluttaa filosofian opettajia ja ohjeistaa heitä opettamaan ensimmäisellä kurssilla “maksimissaan viisi sivistyssanaa ja viisi filosofia”.
Miten filosofian opetus muuttuu?
Salmenkivi oli viime vuonna tekemässä lukion uutta opetussuunnitelmaa. Hän kutsuu sitä vallankumoukselliseksi. Uuden opetussuunnitelman myötä lukiossa ei tarvitse enää opettaa filosofian historiaa. Sillä tarkoitetaan filosofian 2500 vuotta vanhan perinteen tärkeimpien filosofien ja heidän teorioidensa opettelua.
Vuoden 2003 opetussuunnitelman tavoitteissa on kohta, joka uudesta poistettiin:
"Hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksesta ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin."
– Vastustin jo 2000-luvun alussa tuota pykälää, Salmenkivi sanoo.
Eero Salmenkiven vinkit filosofian kirjoittajille.
