Ilmapallo on ainakin parin vuosisadan ajan ollut ilon lähde niin juhlijoille kuin fyysikoillekin. Kumisten pallojen kehittäjänä pidetään fyysikko Michael Faradayta, joka teki kokeita vetypalloilla vuonna 1824. Pallojen tieteellistä historiaa kunnioittaen Prisma Studio päästi teekkarit havainnollistamaan luonnontieteen ilmiöitä ilmapalloilla.
Vappupallot täytettiin Suomessakin vedyllä vielä muutama vuosikymmen sitten. Pallojen kuljettaminen autossa oli erittäin vaarallista, sillä ne saattoivat räjähtää pienestä kipinästä tuhoisin seurauksin. Räjähdysvaaran takia vedyn käyttäminen kuluttajille myytävissä ilmapalloissa kiellettiin vuonna 1973 ja tilalle tuli helium.
Heliumpallon kanssa autoilu ei onneksi ole hengenvaarallista, mutta mielenkiintoinen fysikaalinen ilmiö siihenkin liittyy. Katso videolta, miksi heliumpallo liikkuvassa autossa näyttää uhmaavan fysiikan lakeja.
Myös heliumpallot saattavat olla tulevaisuudessa kiellettyjä, sillä maapallon heliumvarat hupenevat kovaa vauhtia. Heliumia tarvitaan moneen vappupalloja tärkeämpään tarkoitukseen, esimerkiksi magneettikuvauslaitteisiin ja säähavaintopalloihin.
Tuhlasimme heliumia silti vielä kymmenen pallon verran, jotta saimme laskettua, montako palloa tarvitaan yhden teekkarin nostamiseen. Sen lisäksi seuraavalta videolta selviää, mitä tapahtuu ilmapallolle nestetyppikylvyssä, miten lävistetty pallo pysyy ehjänä ja kuinka ilmapallon saa täytettyä kemiallisen reaktion avulla.
