Hyppää pääsisältöön

Romanttinen runous soi Sanattomissa lauluissa

Bis julkaisee toisen levyllisen Felix Mendelssohnin Sanattomia lauluja Ronald Brautigamin esittämänä: romanttisen sävelrunouden yksi tärkeimmistä teossarjoista saa yhdenlaiseksi referenssiksi nousevan kokonaisäänityksen. Brautigam kuuluu fortepianon rutinoituneimpiin mestareihin, hän on syvällä klassisromanttisen ajan ilmaisutavoissa ja hengessä.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Felix Mendelssohnin Sanattomat laulut ovat 1800-luvun romanttisen runouden keskeisimpiä teoksia. Romantiikan vuosisadan alun siteeratuinta musiikillista ajattelijaa E.T.A. Hoffmannia mukaillen ”musiikki jatkaa siitä mihin puhe loppuu”; tai kuten Mendelssohn itse sanoi, ”minulle, rakastamani musiikki ei suinkaan ilmaise asioita, jotka olisivat liian epätäsmällisiä sanoiksi puettavaksi, vaan päinvastoin liian täsmällisiä”.

Mendelssohnin sisaruksien—Fannyn ja Felixin—lanseeraama Sanattomien laulujen idea elää vahvasti jo varhaisromantiikan pienissä rondoissa ja laveissa balladeissa, jotka heräsivät kukoistukseen Sanattomien laulujen kanssa samoihin aikoihin syntyneissä Frédérick Chopinin pianoteoksissa. Pienestä koostaan huolimatta—valtaosa Sanattomista lauluista on alle kaksiminuuttisia—nämä soolopianoteokset ennakoivat omalta osaltaan Sinfonisen fantasian maailmaa Franz Lisztistä Richard Straussiin. Erityisesti runouden—laulun—ottaminen soitinteoksen lähtökohdaksi vapautti säveltäjät perinteisistä klassisista muotorakenteista.

Sanattomien laulujen esittäjien tuleekin päästä syvälle teosten ilmaisuun, metriikkaan ja yllättävän monisyisiin rakenteisiin sekä laulullisuuteen. Sanottakoon vaikka niin, että Mendelssohnin Sanattomissa lauluissa on huomattavasti enemmän potentiaalia kuin mitä äkkiseltään kuvittelisi näistä porvarillisen Biedermeier-kulttuurin luomuksista.

Fortepianon veteraani, Ronald Brautigam on jatkanut yli 30-vuotista ja yli 50 levyn liittoaan Bis-levy-yhtiön kanssa ahkerasti, ja yhtenä tuloksena on syntynyt nyt toinen levyllinen Mendelssohnin Sanattomia lauluja—ensimmäinen julkaistiin kolme vuotta sitten.

Brautigam soittaa levyllä vuoden 1830 Pleyel-pianon kopiota, ja on edelleen niitä, jotka kuuntelisivat tätä musiikkia mieluummin modernilla flyygelillä. Vanha soitin kuitenkin on edukseen tekstuurien läpinäkyvyyden, keveyden ja kirkkauden puolesta; fortepianolla on myös mahdollista käyttää huomattavasti voimakkaampaa dynamiikkaa ilman että ilmaisu menee täysin yli mittojensa; ja jotkin säveltäjän nuottiin kirjoittamat asiat on vain huomattavasti helpompi toteuttaa soittimelle, jolle teos on sävelletty.

Ronald Brautigam on paitsi syvällä klassisromanttisen ajan ilmaisutavoissa ja hengessä, myös eri hyvä pianisti vailla teknisiä rajoitteita tämän ohjelmiston parissa. Sanattomat laulut virtaavat vapaasti ja poljento sekä harmonian hienovaraiset käänteet ovat luontevia. (Ammattislangilla voisi puhua ajoittaisesta tahtiviivataudista, mutta vain lievästä sellaisesta).

Ainoa, mitä itse hieman kritisoisin Bis:n levyllä on äänityspaikan valinta. Hieman etäältä tehty kirkkoäänitys ei suoranaisesti vie minua ajassa taaksepäin salonkeihin ja pienehköihin, kaunissointisiin saleihin. Mutta takaahan se tietyn neutraaliuden, eli ei se varsinaisesti ärsytä.

Felix Mendelssohn: Sanattomien laulujen kokoelmat 5–8 op. 62, 67, 85, 102 sekä yksittäisiä Sanattomia lauluja; Kuusi kappaletta lapsille op. 72; Kaksi kappaletta Eduard Benecken nuottivihosta MWV U 165 ja 167. - Ronald Brautigam, fortepiano. (Bis, BIS-1983)

Kuuntele Uudet levyt 15.4.2016, toimittajana Ville Komppa.

  • John Luther Adamsin äänimaisema pitää otteessaan

    John Luther Adamsin äänimaisema pitää otteessaan

    Yhdysvaltalainen John Luther Adams (s. 1953) tunnetaan vahvoja mielikuvia ja tilavaikutelmia tuovista äänimaisemistaan. Nyt päätöksensä saa 2010-luvulla valmistunut orkesteriteosten trilogia. Ensin oli Become River, sitten menestysteos Become Ocean, ja viimeisimpänä nyt ensilevytyksensä saanut Become Desert.

  • Mälkin ja HKO:n pirteää Bartókia

    Mälkin ja HKO:n pirteää Bartókia

    Maltillista levytystahtia ylläpitävä Helsingin kaupunginorkesteri on ylikapellimestarinsa Susanna Mälkin johdolla taltioinut Béla Bartókin varhaista näyttämömusiikkia.

  • Heinisen tuttuja uutuuksia

    Heinisen tuttuja uutuuksia

    Viime vuonna 80 vuotta täyttänyt Paavo Heininen tunnetaan sävellystuotantonsa lisäksi ennen kaikkea opetustyöstään. Heininen on arvostettu pedagogi, joka Sibelius-Akatemian sävellysprofessorin virassa toimiessaan oli taidemusiikin alueella merkittävä esteettisten suuntaviivojen määrittäjä Suomessa.

  • Dalbavien taidokkaita orkesterisoivuuksia

    Dalbavien taidokkaita orkesterisoivuuksia

    Hienostuneita sointivärejä, vivahteikasta orkestrointia sekä perinteistä virtuoosisuutta. Ainakin näitä voi kuulla tuoreelta Seattlen sinfoniaorkesterin omalta julkaisulta, joka sisältää orkesterin entisen nimikkosäveltäjän Marc-André Dalbavien (s. 1961) pääosin solisteille ja orkesterille laatimaa musiikkia.