Juha "Junnu" Vainion sanoittamat kymmenet pornolaulut ovat vähän erikoisempi osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Elävä arkisto osallistuu Yle Teeman seksin toukokuu -kokonaisuuteen näyttämällä ohjelman Aktin ylistys (1998), jossa iso joukko Suomen eturivin miesnäyttelijöitä esittää näitä pahojen poikien lauluja. Tätä ohjelmaa ei ole aikaisemmin uusittu.
Mistään uudesta keksinnöstä ei pornolauluissa tietysti ollut kyse. Jo Elias Lönnrot kuuli matkoillaan laulumailla "seksirunoja", mutta siveyssyistä niitä ei Kalevalaan painettu.
Junnun pornolaulutuotanto kuuluu 60-luvulta alkaneeseen seksin vapautumiseen. Vähän aiemmin myös mm. Veikko Lavi oli julkaissut "kaksimielisiä sanoituksia sisältäviä vanhoja kansanlauluja", mutta Junnu vei räävittömyyden omalle kiertoradalleen.
Härskisti hei ku pornolaulu raikaa. Ronskisti vaan tätä ruokotonta aikaa kun rumasana sanotaan niinkun se on.
Tuo sitaatti Jukka Virtasen sanoittamasta ja Simo Salmisen esittämästä Pornolaulusta (1968) kuvannee hyvin aikaansa. Vähän myöhemmin myös pornolehdet levisivät hämäristä putiikeista ruokakauppojen ja kioskien hyllyille koko perheen ihmeteltäviksi.
Lehtimiehet yhtymän julkaisema pornolehti Ratto tilasi Juha Vainiolta kaksi kasetillista pornolauluja 70-luvun loppupuolella, ja menekki oli hyvä. Osa lauluista perustui vanhoihin suosikkisävelmiin, esimerkiksi Kaksi vanhaa tukkijätkää muuttui muotoon Kaksi vanhaa hinttaria.
Pornolaulut ovat pieni sivupolku Junnun yli 3000 laulutekstin joukossa, mutta loppusoinnullisen riimittelyn mestariksi hän tässäkin alalajissa osoittautuu. Jokainen voi itse arvioida, onko musiikillinen pornohuumori vuosien saatossa entisestään härskiintynyt, vai jo vähän väljähtänyt.
Totiset miehet frakkeineen
Jalmari Kolu säätiö oli Pyynikin kesäteatterin 90-luvun miesnäyttelijöiden "salaseura", joka innostui vuosikymmen lopulla rakentamaan ohjelmiston Junnun pornolauluista. Esittäjinä oli Suomen eturivin näyttelijöitä, mm. Esko Roine, Pertti Sveholm, Taisto Reimaluoto, Eppu Salminen, Mikko Kivinen, Oskari Katajisto, Tomi Salmela ja Aimo Räsänen.
Televisiointia varten esityksen luonnetta jossain määrin muutettiin. Paikaksi valikoitui arvokkuutta huokuva Tampereen teatteri, pornoa laulettiin frakeissa ja smokeissa, välispiikit ja koko esiintyminen olivat tarkoituksellisen muodollisia. Eli haluttiin kontrastia esityksen muodon ja poskettoman rivon sisällön välille.
Ohjelman tuottaja Matti Grönberg Ylestä kertoo, ettei ollut siihen mennessä saanut mistään ohjelmasta yhtä paljon palautetta kuin Aktin ylistyksestä. Kun palautteet lopulta kerättiin yhteen, laskutoimitus paljasti, että melko tasan puolet piti ohjelmaa erinomaisena ja toinen puoli oli valmis irtosanomaan tv-luvan. "Hyvän jutun merkki, ettei jättänyt ketään kylmäksi", Grönberg totetaa.
Pornolaulujen kulta-aika on ollut ja mennyt, mutta aina toisinaan innostuu joku tekemään uuttakin. Junnun ja Jalmari Kolu säätiön maskuliinisen menon vastapainoksi voi naisten tekemä pornolaulu tuntua niin sanotusti raikkaalta. Tässä pari esimerkkiä - ja ehkäpä Märät säpikkäät -duon iskelmäväännöksestä voi havaita hyvinkin "junnumaisia" piirteitä.