Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Arkkitehti Juha Leiviskä ei suostu piirtämään laatikkotaloja

Arkkitehti Juha Leiviskä Kipparintalo Helsinki
Arkkitehti Juha Levisikä, valo ja varastettu näkymä Mustikkamaalle Arkkitehti Juha Leiviskä Kipparintalo Helsinki Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Kummajainen, kiusankappale, pikkuhäirikkö - näin arkkitehti Juha Leiviskä kuvailee Kipparintaloa, koska se eroaa rakentamisen nykytrendeistä Helsingin Kalasatamassa. Keväällä 80 vuotta täyttänyt akateemikko voitti väännön, ja sai hankittua ensimmäiseen omaan kotiinsa muuttaneille kehitysvammaisille asuntoihin valoa ja paremmat näkymät.

Kulmat ovat kalliita. Mutta kulmat ovat tämän talon rikkaus.

- Oli aikamoinen vääntö rakennuttajan Setlementtiasuntojen kanssa, jonka voitin asukkaiden vanhempien tuella.

Seisomme parvekkeella talossa, jossa asuu nyt 14 nuorta kehitysvammaista aikuista ensimmäisissä omissa asunnoissaan. Koska Kipparintalon kadunpuoleinen julkisivu on kulmia tai vekkejä täynnä, asukkaat näkevät parvekkeiltaan kadun päässä kimaltavan meren, palan Mustikkamaata ja toisessa suunnassa Hanasaaren voimalan, jota Leiviskä ei purkaisi. Jos paikalle tulee mahdollisesti moskeija, Leiviskä on valmis sen suunnittelijaksi.

Keskustelu siis rönsyää. Väliin mahtuu paljon arkkitehdin naurua.

Kipparintalo
Näkymä Hanasaaren voimalalle, jonka purkaminen olisi Juha Leiviskästä sääli. Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,rakenna minut

Hissikin olisi ollut, mutta vastikään 80-vuotta täyttänyt Juha Leiviskä painaa portaita ylös neljänteen kerrokseen. Tämä on ansioituneen arkkitehdin viimeisin suunnittelutyö, josta ei tullut mikään suorakulmainen laatikkotalo. Kulmia on enemmän kuin neljä. Ja kulmista Leiviskä tunnetaan.

- Niistä - ja levyistä. Sellainen radio-ohjelma oli kuin Näistä levyistä en luovu, hän nauraa.

Kipparintalo
Kipparintalon julkisivu Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Tiesivät, että olen itsepäinen

Kipparintalon rakennutti Savulaiset ry yhteistyössä S-Asuntojen, Helsingin kaupungin ja sosiaali- ja terveysviraston kanssa.

- Sain vakuutettua rakennuttajan siitä, että tämän tilan ja asuinympäristön arvo moninkertaistuu, kun saadaan näkymiä useampaan suuntaan. Se on ihan selviö, mutta nykyään se on haluttu unohtaa ja painaa pimentoon, koska halutaan tehdä halvasti massatuotantoa. Mutta me ajattelemme taloutta vähän pidemmällä tähtäimellä. Ja taloa ihmisten mielenterveyden ja viihtyvyyden kannalta. Minä en muuten suostu piirtämään asuintaloa, jossa olisi näkymät vaan yhteen suuntaan.

Tiedettiinkö se Helsingin kaupungilla, kun he ehdottavit sinua Savulaisille arkkitehdiksi tähän hankkeeseen?

- Luulen, että sillä oli pieni vaikutus siihen. Tiesivät, että olen itsepäinen, Leviskää vastaa hymyillen.

Kipparintalo
Kipparintalo Kuva: Arkkitehtitoimisto Helander Leiviskä arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Kipparintalo
Pienoismalli Kipparin korttelista Kalasatamassa Kipparintalo Kuva: Arkkitehtitoimisto Helander Leiviskä arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

- Sinne on iskostunut käsitys, että kun on hankala tontti niin minä ratkaisen sen, Leiviskä sanoo tarkoittaen kaupunkisuunnitteluvirastoa.

- Tässä oli kiilamainen tontti, jota kukaan ei halunnut. Me käänsimme tilanteen eduksi, ja saatiin hyvä ratkaisu tähän.

Kipparintalo
Kipparintalon kärki Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Juha Leiviskä suunnitteli yhdessä Kati Murtolan kanssa keittiöveitsen muotoisen talon. Veitsen kärjesssä katutasossa on talon yhteistilat, joissa asukkaat muun muassa syövät yhdessä töiden jälkeen iltaisin. Siellä päivystää henkilökuntaa. Toisessa kerroksessa on autistien ryhmäkoti. Ja kaksi ylintä kerrosta on asuntoja.

Kipparintalo
Yhteistilan seinällä on Outi Heiskasen grafiikkaa. Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut

Vanhempien pitkä vääntö

Kipparintalo
Nimi oman kodin postilaatikossa ja oikeus päättää, kuka ovesta käy Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Kipparintalon tarina on pitkä. Se löytyy hyvin dokumentoituna 2006 perustetun asukkaiden ja heidän vanhempiensa yhdistyksen, eli Savulaisten nettisivuilta. Kaikki lähti neljän vanhemman halusta varmistaa, että heidän lapsillaan olisi aikuisena oma turvallinen koti.

- Tärkeää oli saada asunto, jonka ovessa postilaatikossa lukee asukkaan nimi, kertoo Jari Jetsonen, jonka poika Ilmari asuu Kipparintalossa.

Kipparintalo
Koti ja valoa, Leviskän suunnitelema valaisin Nakkilan seurakuntataloon 1965 Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Kipparintalo
Juha Leiviskän suunnittelema valaisin Villa Johannan kellarin saunaosastolle Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Isä oli varautunut yöpymäänkin pojan luona alkuun, jos sopeutuminen uuteen kotiin ottaisi aikansa. Ei ole ollut tarvetta. Sen sijaan enää ei ole mitenkään varmaa, että Kipparintalossa viihtyvää poikaa näkee viikonloppuna vanhempien luona illalliselle.

Kipparintalo
Koti Kipparintalossa Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Kalasatama on osoittautunut hyväksi ympäristöksi, josta Kipparintalolaiset pääsevät hyvien liikenneyhteyksien töihin ja menoihinsa.

- NIMBY eli not in my backyard -ilmiötä ei ole ollut. Naapurit päin vastoin tulevat juttelemaan ja kipparintalolaiset on toivotettu tervetulleiksi, kertoo Marjukka Havumäki, jonka poika Kalle asuu talossa.

Kipparintalo
Kotinsa kuningas Kalle Havumäki Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä,kalle havumäki
Kipparintalo
Kallen asunto on kiilamaisen Kipparintalon kärjessä Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Kipparintalo
Asukas ja suunnittelija, Juha Leiviskä ja Kalle Havumäki Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,kalle havumäki,Rakenna minut

Kapinallinen Kalasatamassa

Kipparintalo
50-luvun tyyliä vai ajaton? Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut
Tarkoituksena oli, että tämä olisi ajaton.

Arkkitehti kutsuu Kipparintaloa pikku häirikköksi Kalasatamassa.

- Kaavassa on määrätty tavattoman tumma tiili julkisivuun. En suostunut siihen, vaan halusin tällaisen heleän punaisen tiilen. Sitten arkkitehtitoimisto, joka suunnitteli korttelin muut talot, Anttinen Oiva, seurasi meidän perässä ja vaalensi talonsa.

Juha Leiviskä kuvailee Kipparintalon ympärille rakentuvaa Kalasatamaa nykytrendien mukaiseksi, kehuu sitä huolellisesti suunnitelluksi ja rakennetuksi. Mutta Kipparintalo poikkeaa trendeistä.

- Tämä on kummajainen tässä yhteydessä, yhtäkkiä 50-luvun talo, keskellä uutta ympäristöä.

Kipparintalossa 50-lukulaista ovat muun muassa kalteva katto ja parvekkeet, joita ei ole lasitettu.

- Tästä voi sanoa joko niin päin, että tämä ei sovellu ympäristöönsä tai ympäristö ei sovellu tähän. Tämä on pikku häirikkö, kiusankappale. Olen oikein ylpeä tästä. Tarkoituksena oli, että tämä olisi ajaton.

Kipparintalo
Taiteella peitetty rakennusvirhe. Simo Heikkilän ja Teija Isohauta: Yhden kylän patina -relifin alla kulkee vesijohto keskellä ruokailusalin seinää. Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut
Kipparintalo
Tyytyväinen arkkitehti Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut

Lue lisää Juha Leiviskän syntymäpäivähaastattelusta hänen ajatuksiaan pilvenpiirtäjistä. Kalasatamassa naapuriin nousee 37-kerrokseen kurottava REDI. Yle Uutiset keräsi myös kuvakoosteen Leiviskän tunnetuimmista suunnittelutöistä. Mutta
Leiviskän perintöön voi myös tutustua pelaamalla Suomen arkkitehtuurimuseon Arkkitehtuuripeliä, jossa Leiviskän kirkko Puolivälikankaalle Ouluun on esimerkki 70-luvun arkkitehtuurista.

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Stadin slangi yhdistää ja erottaa

    Slangi on puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat ymmärtävät.

    Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.

  • Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017

    Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.

    Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Humppa karkasi käsistä

    Tanssilava ja yötön yö. Ja Ylen massiivinen Hulahula Suomi -hanke ja haaste tanssin maailmanennätykseen juhannusiltana! Teeman Elävä arkisto säestää näitä ihan omilla tanssityyleillään. Tanssi huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Ohjelmat televisiossa: Maanantaina 19.6.

  • Miten olla mies, jos vasara ei pysy kädessä?

    Osallistu Maryan Abdulkarimin lukupiiriin täällä!

    Toimittaja Maryan Abdulkarimin vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Reko Lundánin romaani Rinnakkain. On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti, ja kannattaako se lukea? Osallistu keskusteluun!

  • Raastuvassa tavataan! Näin Spandau Ballet repi itsensä kappaleiksi

    Hitintekijöiden tarina Teemalla 5.8. klo 20.

    Seksikäs saksofoni ja syvät miesäänet, niistä on uusromanttinen synapoppi tehty. Teema esittää Duran Duranin arkkivihollisen Spandau Ballet'n noususta, tuhosta ja comebackistä kertovan dokumenttielokuvan Soul Boys of the Western World Suomen-ensi-illassa lauantaina 5.8. klo 20.