Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Arkkitehti Juha Leiviskä ei suostu piirtämään laatikkotaloja

Arkkitehti Juha Leiviskä Kipparintalo Helsinki
Arkkitehti Juha Levisikä, valo ja varastettu näkymä Mustikkamaalle Arkkitehti Juha Leiviskä Kipparintalo Helsinki Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Kummajainen, kiusankappale, pikkuhäirikkö - näin arkkitehti Juha Leiviskä kuvailee Kipparintaloa, koska se eroaa rakentamisen nykytrendeistä Helsingin Kalasatamassa. Keväällä 80 vuotta täyttänyt akateemikko voitti väännön, ja sai hankittua ensimmäiseen omaan kotiinsa muuttaneille kehitysvammaisille asuntoihin valoa ja paremmat näkymät.

Kulmat ovat kalliita. Mutta kulmat ovat tämän talon rikkaus.

- Oli aikamoinen vääntö rakennuttajan Setlementtiasuntojen kanssa, jonka voitin asukkaiden vanhempien tuella.

Seisomme parvekkeella talossa, jossa asuu nyt 14 nuorta kehitysvammaista aikuista ensimmäisissä omissa asunnoissaan. Koska Kipparintalon kadunpuoleinen julkisivu on kulmia tai vekkejä täynnä, asukkaat näkevät parvekkeiltaan kadun päässä kimaltavan meren, palan Mustikkamaata ja toisessa suunnassa Hanasaaren voimalan, jota Leiviskä ei purkaisi. Jos paikalle tulee mahdollisesti moskeija, Leiviskä on valmis sen suunnittelijaksi.

Keskustelu siis rönsyää. Väliin mahtuu paljon arkkitehdin naurua.

Kipparintalo
Näkymä Hanasaaren voimalalle, jonka purkaminen olisi Juha Leiviskästä sääli. Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,rakenna minut

Hissikin olisi ollut, mutta vastikään 80-vuotta täyttänyt Juha Leiviskä painaa portaita ylös neljänteen kerrokseen. Tämä on ansioituneen arkkitehdin viimeisin suunnittelutyö, josta ei tullut mikään suorakulmainen laatikkotalo. Kulmia on enemmän kuin neljä. Ja kulmista Leiviskä tunnetaan.

- Niistä - ja levyistä. Sellainen radio-ohjelma oli kuin Näistä levyistä en luovu, hän nauraa.

Kipparintalo
Kipparintalon julkisivu Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Tiesivät, että olen itsepäinen

Kipparintalon rakennutti Savulaiset ry yhteistyössä S-Asuntojen, Helsingin kaupungin ja sosiaali- ja terveysviraston kanssa.

- Sain vakuutettua rakennuttajan siitä, että tämän tilan ja asuinympäristön arvo moninkertaistuu, kun saadaan näkymiä useampaan suuntaan. Se on ihan selviö, mutta nykyään se on haluttu unohtaa ja painaa pimentoon, koska halutaan tehdä halvasti massatuotantoa. Mutta me ajattelemme taloutta vähän pidemmällä tähtäimellä. Ja taloa ihmisten mielenterveyden ja viihtyvyyden kannalta. Minä en muuten suostu piirtämään asuintaloa, jossa olisi näkymät vaan yhteen suuntaan.

Tiedettiinkö se Helsingin kaupungilla, kun he ehdottavit sinua Savulaisille arkkitehdiksi tähän hankkeeseen?

- Luulen, että sillä oli pieni vaikutus siihen. Tiesivät, että olen itsepäinen, Leviskää vastaa hymyillen.

Kipparintalo
Kipparintalo Kuva: Arkkitehtitoimisto Helander Leiviskä arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Kipparintalo
Pienoismalli Kipparin korttelista Kalasatamassa Kipparintalo Kuva: Arkkitehtitoimisto Helander Leiviskä arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

- Sinne on iskostunut käsitys, että kun on hankala tontti niin minä ratkaisen sen, Leiviskä sanoo tarkoittaen kaupunkisuunnitteluvirastoa.

- Tässä oli kiilamainen tontti, jota kukaan ei halunnut. Me käänsimme tilanteen eduksi, ja saatiin hyvä ratkaisu tähän.

Kipparintalo
Kipparintalon kärki Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Juha Leiviskä suunnitteli yhdessä Kati Murtolan kanssa keittiöveitsen muotoisen talon. Veitsen kärjesssä katutasossa on talon yhteistilat, joissa asukkaat muun muassa syövät yhdessä töiden jälkeen iltaisin. Siellä päivystää henkilökuntaa. Toisessa kerroksessa on autistien ryhmäkoti. Ja kaksi ylintä kerrosta on asuntoja.

Kipparintalo
Yhteistilan seinällä on Outi Heiskasen grafiikkaa. Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut

Vanhempien pitkä vääntö

Kipparintalo
Nimi oman kodin postilaatikossa ja oikeus päättää, kuka ovesta käy Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Kipparintalon tarina on pitkä. Se löytyy hyvin dokumentoituna 2006 perustetun asukkaiden ja heidän vanhempiensa yhdistyksen, eli Savulaisten nettisivuilta. Kaikki lähti neljän vanhemman halusta varmistaa, että heidän lapsillaan olisi aikuisena oma turvallinen koti.

- Tärkeää oli saada asunto, jonka ovessa postilaatikossa lukee asukkaan nimi, kertoo Jari Jetsonen, jonka poika Ilmari asuu Kipparintalossa.

Kipparintalo
Koti ja valoa, Leviskän suunnitelema valaisin Nakkilan seurakuntataloon 1965 Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Kipparintalo
Juha Leiviskän suunnittelema valaisin Villa Johannan kellarin saunaosastolle Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Isä oli varautunut yöpymäänkin pojan luona alkuun, jos sopeutuminen uuteen kotiin ottaisi aikansa. Ei ole ollut tarvetta. Sen sijaan enää ei ole mitenkään varmaa, että Kipparintalossa viihtyvää poikaa näkee viikonloppuna vanhempien luona illalliselle.

Kipparintalo
Koti Kipparintalossa Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Kalasatama on osoittautunut hyväksi ympäristöksi, josta Kipparintalolaiset pääsevät hyvien liikenneyhteyksien töihin ja menoihinsa.

- NIMBY eli not in my backyard -ilmiötä ei ole ollut. Naapurit päin vastoin tulevat juttelemaan ja kipparintalolaiset on toivotettu tervetulleiksi, kertoo Marjukka Havumäki, jonka poika Kalle asuu talossa.

Kipparintalo
Kotinsa kuningas Kalle Havumäki Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä,kalle havumäki
Kipparintalo
Kallen asunto on kiilamaisen Kipparintalon kärjessä Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Kipparintalo
Asukas ja suunnittelija, Juha Leiviskä ja Kalle Havumäki Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,kalle havumäki,Rakenna minut

Kapinallinen Kalasatamassa

Kipparintalo
50-luvun tyyliä vai ajaton? Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut
Tarkoituksena oli, että tämä olisi ajaton.

Arkkitehti kutsuu Kipparintaloa pikku häirikköksi Kalasatamassa.

- Kaavassa on määrätty tavattoman tumma tiili julkisivuun. En suostunut siihen, vaan halusin tällaisen heleän punaisen tiilen. Sitten arkkitehtitoimisto, joka suunnitteli korttelin muut talot, Anttinen Oiva, seurasi meidän perässä ja vaalensi talonsa.

Juha Leiviskä kuvailee Kipparintalon ympärille rakentuvaa Kalasatamaa nykytrendien mukaiseksi, kehuu sitä huolellisesti suunnitelluksi ja rakennetuksi. Mutta Kipparintalo poikkeaa trendeistä.

- Tämä on kummajainen tässä yhteydessä, yhtäkkiä 50-luvun talo, keskellä uutta ympäristöä.

Kipparintalossa 50-lukulaista ovat muun muassa kalteva katto ja parvekkeet, joita ei ole lasitettu.

- Tästä voi sanoa joko niin päin, että tämä ei sovellu ympäristöönsä tai ympäristö ei sovellu tähän. Tämä on pikku häirikkö, kiusankappale. Olen oikein ylpeä tästä. Tarkoituksena oli, että tämä olisi ajaton.

Kipparintalo
Taiteella peitetty rakennusvirhe. Simo Heikkilän ja Teija Isohauta: Yhden kylän patina -relifin alla kulkee vesijohto keskellä ruokailusalin seinää. Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut
Kipparintalo
Tyytyväinen arkkitehti Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut

Lue lisää Juha Leiviskän syntymäpäivähaastattelusta hänen ajatuksiaan pilvenpiirtäjistä. Kalasatamassa naapuriin nousee 37-kerrokseen kurottava REDI. Yle Uutiset keräsi myös kuvakoosteen Leiviskän tunnetuimmista suunnittelutöistä. Mutta
Leiviskän perintöön voi myös tutustua pelaamalla Suomen arkkitehtuurimuseon Arkkitehtuuripeliä, jossa Leiviskän kirkko Puolivälikankaalle Ouluun on esimerkki 70-luvun arkkitehtuurista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Thanksgiving – perhejuhlaa ja penkkiurheilua

    Amerikkalaisten kiitospäivä on perhejuhlaa ja penkkiurheilua

    Sukulaiset ja ystävät koolle ja kalkkunaa pöytään, thank you! Marraskuun neljäntenä torstaina eli tänä vuonna juuri tänään amerikkalaiset Yhdysvalloissa ja ympäri maailman viettävät Thanksgivingiä eli kiitospäivää.

  • Seppo Puttonen: Sally Salmisen Katriina on turhaan unohdettu suurteos

    Seppo Puttosen verkkolukupiirissä Sally Salmisen Katriina

    Kirjojen Suomen verkkolukupiirin kirjana on Sally Salmisen Katriina (1936). Oman aikansa bestseller on painunut sittemmin unholaan - aivan suotta. Lukupiirin vetäjä Seppo Puttonen haluaa tehdä Katriinan kunnianpalautuksen. Hän kertoo, mikä romaanissa on hienoa.

  • Kun urheilijat rahan perään lähtivät

    Vellu Ketola ja Hexi Riihiranta? Hehän pelaavat rahasta!

    Yle Teemalla on käynnissä upea 10-osainen Urheilu Suomi -sarja. Siinä käydään kattavasti läpi maamme merkittävimmät urheiluhenkilöt, saavutukset ja ilmiöt urheilun ympärillä. Teeman Elävä arkisto komppaa kolmella ohjelmalla, joissa nousevat esiin suomalaisille rakkaat urheilulajit. Historiallinen urheilupaketti Teemalla: Torstaina 23.11. klo 22.45, perjantaina 24.11.

  • Yöt, päivät, lakkaamatta… Avaruusromua 26.11.2017

    Me ajelehdimme ajassa eteenpäin kuin virrassa.

    Kun Konfutse katseli jokea, hänen kerrotaan sanoneen, että elämä kulkee kuin tuo virta. Yöt, päivät, lakkaamatta. Monet kokevat elävänsä luonnon päättymättömän kierron keskellä. Ehkä se on eräs syy siihen, miksi musiikin tekijät ovat halunneet kuvata suhdettaan luontoon. Suhdettaan siihen suureen virtaan, jonka mukana me ajelehdimme ajassa eteenpäin, tässä loputtomassa maailmankaikkeudessa. Luonto voi olla mukana musiikissa sekä symbolisesti että konkreettisesti. Avaruusromussa lähdetään liikkeelle luonnosta ja matkataan kohti sisäistyneitä visioita. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Juha Hurme: Sensaatio!

    Sensaatio!

    Kaarlo Uskela (1878-1922) on kotimaisen kirjallisuuden puuttuva rengas. Puuttuva rengas minkä välillä? No, sanokaamme Minna Canthin, Algot Untolan, Maria Jotunin, Runar Schildtin, Elmer Diktoniuksen ja Pentti Haanpään välillä aaltoilevassa mentaaliavaruuden tyhjiössä. Suunnilleen sillä seudulla.

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava. Lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja sen, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla - lue klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.