Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Arkkitehti Juha Leiviskä ei suostu piirtämään laatikkotaloja

Arkkitehti Juha Leiviskä Kipparintalo Helsinki
Arkkitehti Juha Levisikä, valo ja varastettu näkymä Mustikkamaalle Arkkitehti Juha Leiviskä Kipparintalo Helsinki Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Kummajainen, kiusankappale, pikkuhäirikkö - näin arkkitehti Juha Leiviskä kuvailee Kipparintaloa, koska se eroaa rakentamisen nykytrendeistä Helsingin Kalasatamassa. Keväällä 80 vuotta täyttänyt akateemikko voitti väännön, ja sai hankittua ensimmäiseen omaan kotiinsa muuttaneille kehitysvammaisille asuntoihin valoa ja paremmat näkymät.

Kulmat ovat kalliita. Mutta kulmat ovat tämän talon rikkaus.

- Oli aikamoinen vääntö rakennuttajan Setlementtiasuntojen kanssa, jonka voitin asukkaiden vanhempien tuella.

Seisomme parvekkeella talossa, jossa asuu nyt 14 nuorta kehitysvammaista aikuista ensimmäisissä omissa asunnoissaan. Koska Kipparintalon kadunpuoleinen julkisivu on kulmia tai vekkejä täynnä, asukkaat näkevät parvekkeiltaan kadun päässä kimaltavan meren, palan Mustikkamaata ja toisessa suunnassa Hanasaaren voimalan, jota Leiviskä ei purkaisi. Jos paikalle tulee mahdollisesti moskeija, Leiviskä on valmis sen suunnittelijaksi.

Keskustelu siis rönsyää. Väliin mahtuu paljon arkkitehdin naurua.

Kipparintalo
Näkymä Hanasaaren voimalalle, jonka purkaminen olisi Juha Leiviskästä sääli. Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,rakenna minut

Hissikin olisi ollut, mutta vastikään 80-vuotta täyttänyt Juha Leiviskä painaa portaita ylös neljänteen kerrokseen. Tämä on ansioituneen arkkitehdin viimeisin suunnittelutyö, josta ei tullut mikään suorakulmainen laatikkotalo. Kulmia on enemmän kuin neljä. Ja kulmista Leiviskä tunnetaan.

- Niistä - ja levyistä. Sellainen radio-ohjelma oli kuin Näistä levyistä en luovu, hän nauraa.

Kipparintalo
Kipparintalon julkisivu Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Tiesivät, että olen itsepäinen

Kipparintalon rakennutti Savulaiset ry yhteistyössä S-Asuntojen, Helsingin kaupungin ja sosiaali- ja terveysviraston kanssa.

- Sain vakuutettua rakennuttajan siitä, että tämän tilan ja asuinympäristön arvo moninkertaistuu, kun saadaan näkymiä useampaan suuntaan. Se on ihan selviö, mutta nykyään se on haluttu unohtaa ja painaa pimentoon, koska halutaan tehdä halvasti massatuotantoa. Mutta me ajattelemme taloutta vähän pidemmällä tähtäimellä. Ja taloa ihmisten mielenterveyden ja viihtyvyyden kannalta. Minä en muuten suostu piirtämään asuintaloa, jossa olisi näkymät vaan yhteen suuntaan.

Tiedettiinkö se Helsingin kaupungilla, kun he ehdottavit sinua Savulaisille arkkitehdiksi tähän hankkeeseen?

- Luulen, että sillä oli pieni vaikutus siihen. Tiesivät, että olen itsepäinen, Leviskää vastaa hymyillen.

Kipparintalo
Kipparintalo Kuva: Arkkitehtitoimisto Helander Leiviskä arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Kipparintalo
Pienoismalli Kipparin korttelista Kalasatamassa Kipparintalo Kuva: Arkkitehtitoimisto Helander Leiviskä arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

- Sinne on iskostunut käsitys, että kun on hankala tontti niin minä ratkaisen sen, Leiviskä sanoo tarkoittaen kaupunkisuunnitteluvirastoa.

- Tässä oli kiilamainen tontti, jota kukaan ei halunnut. Me käänsimme tilanteen eduksi, ja saatiin hyvä ratkaisu tähän.

Kipparintalo
Kipparintalon kärki Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Juha Leiviskä suunnitteli yhdessä Kati Murtolan kanssa keittiöveitsen muotoisen talon. Veitsen kärjesssä katutasossa on talon yhteistilat, joissa asukkaat muun muassa syövät yhdessä töiden jälkeen iltaisin. Siellä päivystää henkilökuntaa. Toisessa kerroksessa on autistien ryhmäkoti. Ja kaksi ylintä kerrosta on asuntoja.

Kipparintalo
Yhteistilan seinällä on Outi Heiskasen grafiikkaa. Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut

Vanhempien pitkä vääntö

Kipparintalo
Nimi oman kodin postilaatikossa ja oikeus päättää, kuka ovesta käy Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Kipparintalon tarina on pitkä. Se löytyy hyvin dokumentoituna 2006 perustetun asukkaiden ja heidän vanhempiensa yhdistyksen, eli Savulaisten nettisivuilta. Kaikki lähti neljän vanhemman halusta varmistaa, että heidän lapsillaan olisi aikuisena oma turvallinen koti.

- Tärkeää oli saada asunto, jonka ovessa postilaatikossa lukee asukkaan nimi, kertoo Jari Jetsonen, jonka poika Ilmari asuu Kipparintalossa.

Kipparintalo
Koti ja valoa, Leviskän suunnitelema valaisin Nakkilan seurakuntataloon 1965 Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Kipparintalo
Juha Leiviskän suunnittelema valaisin Villa Johannan kellarin saunaosastolle Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Isä oli varautunut yöpymäänkin pojan luona alkuun, jos sopeutuminen uuteen kotiin ottaisi aikansa. Ei ole ollut tarvetta. Sen sijaan enää ei ole mitenkään varmaa, että Kipparintalossa viihtyvää poikaa näkee viikonloppuna vanhempien luona illalliselle.

Kipparintalo
Koti Kipparintalossa Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Kalasatama on osoittautunut hyväksi ympäristöksi, josta Kipparintalolaiset pääsevät hyvien liikenneyhteyksien töihin ja menoihinsa.

- NIMBY eli not in my backyard -ilmiötä ei ole ollut. Naapurit päin vastoin tulevat juttelemaan ja kipparintalolaiset on toivotettu tervetulleiksi, kertoo Marjukka Havumäki, jonka poika Kalle asuu talossa.

Kipparintalo
Kotinsa kuningas Kalle Havumäki Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä,kalle havumäki
Kipparintalo
Kallen asunto on kiilamaisen Kipparintalon kärjessä Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Kipparintalo
Asukas ja suunnittelija, Juha Leiviskä ja Kalle Havumäki Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,kalle havumäki,Rakenna minut

Kapinallinen Kalasatamassa

Kipparintalo
50-luvun tyyliä vai ajaton? Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut
Tarkoituksena oli, että tämä olisi ajaton.

Arkkitehti kutsuu Kipparintaloa pikku häirikköksi Kalasatamassa.

- Kaavassa on määrätty tavattoman tumma tiili julkisivuun. En suostunut siihen, vaan halusin tällaisen heleän punaisen tiilen. Sitten arkkitehtitoimisto, joka suunnitteli korttelin muut talot, Anttinen Oiva, seurasi meidän perässä ja vaalensi talonsa.

Juha Leiviskä kuvailee Kipparintalon ympärille rakentuvaa Kalasatamaa nykytrendien mukaiseksi, kehuu sitä huolellisesti suunnitelluksi ja rakennetuksi. Mutta Kipparintalo poikkeaa trendeistä.

- Tämä on kummajainen tässä yhteydessä, yhtäkkiä 50-luvun talo, keskellä uutta ympäristöä.

Kipparintalossa 50-lukulaista ovat muun muassa kalteva katto ja parvekkeet, joita ei ole lasitettu.

- Tästä voi sanoa joko niin päin, että tämä ei sovellu ympäristöönsä tai ympäristö ei sovellu tähän. Tämä on pikku häirikkö, kiusankappale. Olen oikein ylpeä tästä. Tarkoituksena oli, että tämä olisi ajaton.

Kipparintalo
Taiteella peitetty rakennusvirhe. Simo Heikkilän ja Teija Isohauta: Yhden kylän patina -relifin alla kulkee vesijohto keskellä ruokailusalin seinää. Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut
Kipparintalo
Tyytyväinen arkkitehti Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut

Lue lisää Juha Leiviskän syntymäpäivähaastattelusta hänen ajatuksiaan pilvenpiirtäjistä. Kalasatamassa naapuriin nousee 37-kerrokseen kurottava REDI. Yle Uutiset keräsi myös kuvakoosteen Leiviskän tunnetuimmista suunnittelutöistä. Mutta
Leiviskän perintöön voi myös tutustua pelaamalla Suomen arkkitehtuurimuseon Arkkitehtuuripeliä, jossa Leiviskän kirkko Puolivälikankaalle Ouluun on esimerkki 70-luvun arkkitehtuurista.

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?

  • Purevan hauska Huovinen

    Veikko Huovisen huumori ei ole hampaatonta

    Veikko Huovinen oli vain 24-vuotias luodessaan korpifilosofi Konsta Pylkkäsen. Havukka-ahon ajattelija saattaisi olla rasittava kaveri oikeassa elämässä, mutta kirjallisena hahmona hän on täydellinen.

  • Koivu ja tähti skoolaa kossupiimällä isänmaalle

    Pirkko Saision näytelmä sekoittaa myyttejä ja tragikomediaa

    Pirkko Saisio on kirjoittanut oman näkemyksensä Zacharias Topeliuksen Koivun ja Tähden tarinasta. Alkuteos antaa raamit, joiden puitteissa kirjailija kuljettaa humoristisina, raakoina väläyksinä maamme historiaa. Kansallisteatterin juhlanäytelmä on älyttömän hauska, tyly – ja kovin lohduton.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Virolainen muusikko Raul Saaremets muistelee karua neuvostoaikaa: “Oikeus musiikkiin riistettiin minulta”

    Melodija-levy-yhtiö päätti mitä Virossa kuunneltiin.

    Neuvostoliitossa musiikkia tuotettiin vain valtiovallan tarkan kontrollin alla. Vuonna 1964 perustettiin kulttuuriministeriön alainen Melodija, joka oli maan ainoa levy-yhtiö lähes 30 vuotta. Sen alaisuudessa toimi käytännössä koko musiikkiteollisuus: levytysstudiot, levyjen valmistus ja jakelu, levykaupat sekä promootio.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 5: Ensimmäinen kosketus

    Jonni Roos tekee ensimmmäiset sahaukset ja höyläykset.

    Puutavaraa hankittuani, aihioita katseltuani ja luettuani kitaranrakennusta koskevia kirjoja koitti vihdoin sitten se odotettu päivä, jolloin astuin ensi kertaa Omnian Nikkariverstaan ovesta sisään.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 6: Parhaat mahdolliset neuvot

    Jonni Roos saa neuvoja kitaranrakentamiseen Kari Niemiseltä.

    Koska olen aloittelija, tarvitsen parhaat mahdolliset neuvot. Kitaranrakentaja Kari Nieminen tekee Versoul-tuotemerkillä kitaroita maailman huipulle. Mm. Rolling Stonesin Ronnie Woodilla ja ZZ Topin Billy Gibbonsilla on useita Niemisen rakentamia kitaroita. Kari koputtelee tuomaani ruusupuuotelaudan aihiota, ja kuuntelee. Helähdys on soiva ja se soi melko korkealta.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 4: Puutavarakaupassa

    Jonni Roos menee ihan oikeaan puutavaramyymälään.

    Kerroin aikaisemmassa blogauksessani, että ostin kitaran rungon valmiiksi höylättynä ja liimattuna lankunpalana, ja sain vielä lisäksi kolme pitkälle tehtyä runkoaihiota kaupan päälle. Stratocaster- ja telecaster -tyyppiset kitarat tehdään usein lepästä, ja ostamani lankku on kotimaista tervaleppää. Kaulaan tarvitaan kuitenkin kovempaa ja jäykempää puuta, ja näissä kitaroissa tyypillinen kaulapuu on vaahtera.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 3: Työkaluja, neuvoja ja kirjallisuutta

    Jonni Roos kertoo, mistä löysi kitaranrakennustietoa.

    Olen jo muutamien vuosien ajan ostanut halvalla eteen tulevia puutyökaluja ilman sen kummempaa tarkoitusta. Päätettyäni rakentaa kitaran, uskoin niille tulevan käyttöä. Autotallin perukoilla minulla oli avaamaton käsisirkkeli pakkauksessaan, pienehkö yläjyrsin, pienoispora ja akkuporakone. Rakentamisen alkuvaiheessa näiden käyttökelpoisuus kitaranrakennukseen oli kuitenkin minulle epäselvää.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 2: Lentävä lähtö

    Jonni Roos ostaa runkoaihion ensimmäiseen kitaraansa.

    Kitaranrakennukseni sai lentävän lähdön. Muusikoiden.net -ilmoituspalastalla Esa ilmoitti myyvänsä kitaran rungoksi soveltuvan palan tervaleppää.

  • Rakenna oma soitin - osallistu KulttuuriCocktailin rakennushaasteeseen!

    Rakenna soitin - ja näytä meille mitä rakennat!

    Sinäkin voit rakentaa soittimen! Aloita nyt, ja lähetä meille päivityksiä siitä, miten rakentaminen edistyy. Tammikuun loppuun mennessä kutsumme rakentamiseen osallistuneet Ylen tiloihin Pasilaan, jossa ihmettelemme valmistuneita soittimia yhdessä. Soitin voi olla mikä tahansa soiva peli. Tee vaikka rumpu, triangeli tai kitara!

  • Unohdettu supertutkija Edvard Westermarck tutki insestiä ja puolusti naisia

    Viisi ydinkohtaa Edward Westermarckin elämäntyöstä

    Edvard Westermarckin (1862–1939) nimi tunnetaan hyvin maailmalla, mutta ei Suomessa. Tietämättömyyteemme saattaa vaikuttaa se, ettei hänen teoksistaan ole suomennettu kuin muutama eikä hänen elämäntarinaansa tunneta täällä juurikaan. Syytä olisi, koska Westermarck on vaikuttanut käänteentekevästi monella tieteen alueella.

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?

  • Kun tulevaisuus on vain synkkä kärjistys nykyhetkestä – viisi ydinasiaa kahdesta Blade Runnerista

    Käsikirjoittaja ja kriitikko vertailevat Blade Runnereita.

    Ridley Scottin Blade Runner (1982) on tieteiselokuvan virstanpylväs, joka uskaltaa käsitellä ihmisyyden rajaa viihteen kehyksessä. Denis Villeneuven Blade Runner 2049 (2017) tekee saman näyttävämmin ja hallitummin – se on parhaimpina hetkinään kuin Kafkan käsikirjoittamaa Tarkovskia. KulttuuriCocktail tiivistää elokuvat käsikirjoittaja Ilja Rautsin ja elokuvakriitikko Matti Rämön kanssa viiteen pointtiin.