Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Arkkitehti Juha Leiviskä ei suostu piirtämään laatikkotaloja

Arkkitehti Juha Leiviskä Kipparintalo Helsinki
Arkkitehti Juha Levisikä, valo ja varastettu näkymä Mustikkamaalle Arkkitehti Juha Leiviskä Kipparintalo Helsinki Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Kummajainen, kiusankappale, pikkuhäirikkö - näin arkkitehti Juha Leiviskä kuvailee Kipparintaloa, koska se eroaa rakentamisen nykytrendeistä Helsingin Kalasatamassa. Keväällä 80 vuotta täyttänyt akateemikko voitti väännön, ja sai hankittua ensimmäiseen omaan kotiinsa muuttaneille kehitysvammaisille asuntoihin valoa ja paremmat näkymät.

Kulmat ovat kalliita. Mutta kulmat ovat tämän talon rikkaus.

- Oli aikamoinen vääntö rakennuttajan Setlementtiasuntojen kanssa, jonka voitin asukkaiden vanhempien tuella.

Seisomme parvekkeella talossa, jossa asuu nyt 14 nuorta kehitysvammaista aikuista ensimmäisissä omissa asunnoissaan. Koska Kipparintalon kadunpuoleinen julkisivu on kulmia tai vekkejä täynnä, asukkaat näkevät parvekkeiltaan kadun päässä kimaltavan meren, palan Mustikkamaata ja toisessa suunnassa Hanasaaren voimalan, jota Leiviskä ei purkaisi. Jos paikalle tulee mahdollisesti moskeija, Leiviskä on valmis sen suunnittelijaksi.

Keskustelu siis rönsyää. Väliin mahtuu paljon arkkitehdin naurua.

Kipparintalo
Näkymä Hanasaaren voimalalle, jonka purkaminen olisi Juha Leiviskästä sääli. Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,rakenna minut

Hissikin olisi ollut, mutta vastikään 80-vuotta täyttänyt Juha Leiviskä painaa portaita ylös neljänteen kerrokseen. Tämä on ansioituneen arkkitehdin viimeisin suunnittelutyö, josta ei tullut mikään suorakulmainen laatikkotalo. Kulmia on enemmän kuin neljä. Ja kulmista Leiviskä tunnetaan.

- Niistä - ja levyistä. Sellainen radio-ohjelma oli kuin Näistä levyistä en luovu, hän nauraa.

Kipparintalo
Kipparintalon julkisivu Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Tiesivät, että olen itsepäinen

Kipparintalon rakennutti Savulaiset ry yhteistyössä S-Asuntojen, Helsingin kaupungin ja sosiaali- ja terveysviraston kanssa.

- Sain vakuutettua rakennuttajan siitä, että tämän tilan ja asuinympäristön arvo moninkertaistuu, kun saadaan näkymiä useampaan suuntaan. Se on ihan selviö, mutta nykyään se on haluttu unohtaa ja painaa pimentoon, koska halutaan tehdä halvasti massatuotantoa. Mutta me ajattelemme taloutta vähän pidemmällä tähtäimellä. Ja taloa ihmisten mielenterveyden ja viihtyvyyden kannalta. Minä en muuten suostu piirtämään asuintaloa, jossa olisi näkymät vaan yhteen suuntaan.

Tiedettiinkö se Helsingin kaupungilla, kun he ehdottavit sinua Savulaisille arkkitehdiksi tähän hankkeeseen?

- Luulen, että sillä oli pieni vaikutus siihen. Tiesivät, että olen itsepäinen, Leviskää vastaa hymyillen.

Kipparintalo
Kipparintalo Kuva: Arkkitehtitoimisto Helander Leiviskä arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Kipparintalo
Pienoismalli Kipparin korttelista Kalasatamassa Kipparintalo Kuva: Arkkitehtitoimisto Helander Leiviskä arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

- Sinne on iskostunut käsitys, että kun on hankala tontti niin minä ratkaisen sen, Leiviskä sanoo tarkoittaen kaupunkisuunnitteluvirastoa.

- Tässä oli kiilamainen tontti, jota kukaan ei halunnut. Me käänsimme tilanteen eduksi, ja saatiin hyvä ratkaisu tähän.

Kipparintalo
Kipparintalon kärki Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Juha Leiviskä suunnitteli yhdessä Kati Murtolan kanssa keittiöveitsen muotoisen talon. Veitsen kärjesssä katutasossa on talon yhteistilat, joissa asukkaat muun muassa syövät yhdessä töiden jälkeen iltaisin. Siellä päivystää henkilökuntaa. Toisessa kerroksessa on autistien ryhmäkoti. Ja kaksi ylintä kerrosta on asuntoja.

Kipparintalo
Yhteistilan seinällä on Outi Heiskasen grafiikkaa. Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut

Vanhempien pitkä vääntö

Kipparintalo
Nimi oman kodin postilaatikossa ja oikeus päättää, kuka ovesta käy Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Kipparintalon tarina on pitkä. Se löytyy hyvin dokumentoituna 2006 perustetun asukkaiden ja heidän vanhempiensa yhdistyksen, eli Savulaisten nettisivuilta. Kaikki lähti neljän vanhemman halusta varmistaa, että heidän lapsillaan olisi aikuisena oma turvallinen koti.

- Tärkeää oli saada asunto, jonka ovessa postilaatikossa lukee asukkaan nimi, kertoo Jari Jetsonen, jonka poika Ilmari asuu Kipparintalossa.

Kipparintalo
Koti ja valoa, Leviskän suunnitelema valaisin Nakkilan seurakuntataloon 1965 Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Kipparintalo
Juha Leiviskän suunnittelema valaisin Villa Johannan kellarin saunaosastolle Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Isä oli varautunut yöpymäänkin pojan luona alkuun, jos sopeutuminen uuteen kotiin ottaisi aikansa. Ei ole ollut tarvetta. Sen sijaan enää ei ole mitenkään varmaa, että Kipparintalossa viihtyvää poikaa näkee viikonloppuna vanhempien luona illalliselle.

Kipparintalo
Koti Kipparintalossa Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Kalasatama on osoittautunut hyväksi ympäristöksi, josta Kipparintalolaiset pääsevät hyvien liikenneyhteyksien töihin ja menoihinsa.

- NIMBY eli not in my backyard -ilmiötä ei ole ollut. Naapurit päin vastoin tulevat juttelemaan ja kipparintalolaiset on toivotettu tervetulleiksi, kertoo Marjukka Havumäki, jonka poika Kalle asuu talossa.

Kipparintalo
Kotinsa kuningas Kalle Havumäki Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä,kalle havumäki
Kipparintalo
Kallen asunto on kiilamaisen Kipparintalon kärjessä Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Kipparintalo
Asukas ja suunnittelija, Juha Leiviskä ja Kalle Havumäki Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,kalle havumäki,Rakenna minut

Kapinallinen Kalasatamassa

Kipparintalo
50-luvun tyyliä vai ajaton? Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut
Tarkoituksena oli, että tämä olisi ajaton.

Arkkitehti kutsuu Kipparintaloa pikku häirikköksi Kalasatamassa.

- Kaavassa on määrätty tavattoman tumma tiili julkisivuun. En suostunut siihen, vaan halusin tällaisen heleän punaisen tiilen. Sitten arkkitehtitoimisto, joka suunnitteli korttelin muut talot, Anttinen Oiva, seurasi meidän perässä ja vaalensi talonsa.

Juha Leiviskä kuvailee Kipparintalon ympärille rakentuvaa Kalasatamaa nykytrendien mukaiseksi, kehuu sitä huolellisesti suunnitelluksi ja rakennetuksi. Mutta Kipparintalo poikkeaa trendeistä.

- Tämä on kummajainen tässä yhteydessä, yhtäkkiä 50-luvun talo, keskellä uutta ympäristöä.

Kipparintalossa 50-lukulaista ovat muun muassa kalteva katto ja parvekkeet, joita ei ole lasitettu.

- Tästä voi sanoa joko niin päin, että tämä ei sovellu ympäristöönsä tai ympäristö ei sovellu tähän. Tämä on pikku häirikkö, kiusankappale. Olen oikein ylpeä tästä. Tarkoituksena oli, että tämä olisi ajaton.

Kipparintalo
Taiteella peitetty rakennusvirhe. Simo Heikkilän ja Teija Isohauta: Yhden kylän patina -relifin alla kulkee vesijohto keskellä ruokailusalin seinää. Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut
Kipparintalo
Tyytyväinen arkkitehti Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut

Lue lisää Juha Leiviskän syntymäpäivähaastattelusta hänen ajatuksiaan pilvenpiirtäjistä. Kalasatamassa naapuriin nousee 37-kerrokseen kurottava REDI. Yle Uutiset keräsi myös kuvakoosteen Leiviskän tunnetuimmista suunnittelutöistä. Mutta
Leiviskän perintöön voi myös tutustua pelaamalla Suomen arkkitehtuurimuseon Arkkitehtuuripeliä, jossa Leiviskän kirkko Puolivälikankaalle Ouluun on esimerkki 70-luvun arkkitehtuurista.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.