Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Arkkitehti Juha Leiviskä ei suostu piirtämään laatikkotaloja

Arkkitehti Juha Leiviskä Kipparintalo Helsinki
Arkkitehti Juha Levisikä, valo ja varastettu näkymä Mustikkamaalle Arkkitehti Juha Leiviskä Kipparintalo Helsinki Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Kummajainen, kiusankappale, pikkuhäirikkö - näin arkkitehti Juha Leiviskä kuvailee Kipparintaloa, koska se eroaa rakentamisen nykytrendeistä Helsingin Kalasatamassa. Keväällä 80 vuotta täyttänyt akateemikko voitti väännön, ja sai hankittua ensimmäiseen omaan kotiinsa muuttaneille kehitysvammaisille asuntoihin valoa ja paremmat näkymät.

Kulmat ovat kalliita. Mutta kulmat ovat tämän talon rikkaus.

- Oli aikamoinen vääntö rakennuttajan Setlementtiasuntojen kanssa, jonka voitin asukkaiden vanhempien tuella.

Seisomme parvekkeella talossa, jossa asuu nyt 14 nuorta kehitysvammaista aikuista ensimmäisissä omissa asunnoissaan. Koska Kipparintalon kadunpuoleinen julkisivu on kulmia tai vekkejä täynnä, asukkaat näkevät parvekkeiltaan kadun päässä kimaltavan meren, palan Mustikkamaata ja toisessa suunnassa Hanasaaren voimalan, jota Leiviskä ei purkaisi. Jos paikalle tulee mahdollisesti moskeija, Leiviskä on valmis sen suunnittelijaksi.

Keskustelu siis rönsyää. Väliin mahtuu paljon arkkitehdin naurua.

Kipparintalo
Näkymä Hanasaaren voimalalle, jonka purkaminen olisi Juha Leiviskästä sääli. Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,rakenna minut

Hissikin olisi ollut, mutta vastikään 80-vuotta täyttänyt Juha Leiviskä painaa portaita ylös neljänteen kerrokseen. Tämä on ansioituneen arkkitehdin viimeisin suunnittelutyö, josta ei tullut mikään suorakulmainen laatikkotalo. Kulmia on enemmän kuin neljä. Ja kulmista Leiviskä tunnetaan.

- Niistä - ja levyistä. Sellainen radio-ohjelma oli kuin Näistä levyistä en luovu, hän nauraa.

Kipparintalo
Kipparintalon julkisivu Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Tiesivät, että olen itsepäinen

Kipparintalon rakennutti Savulaiset ry yhteistyössä S-Asuntojen, Helsingin kaupungin ja sosiaali- ja terveysviraston kanssa.

- Sain vakuutettua rakennuttajan siitä, että tämän tilan ja asuinympäristön arvo moninkertaistuu, kun saadaan näkymiä useampaan suuntaan. Se on ihan selviö, mutta nykyään se on haluttu unohtaa ja painaa pimentoon, koska halutaan tehdä halvasti massatuotantoa. Mutta me ajattelemme taloutta vähän pidemmällä tähtäimellä. Ja taloa ihmisten mielenterveyden ja viihtyvyyden kannalta. Minä en muuten suostu piirtämään asuintaloa, jossa olisi näkymät vaan yhteen suuntaan.

Tiedettiinkö se Helsingin kaupungilla, kun he ehdottavit sinua Savulaisille arkkitehdiksi tähän hankkeeseen?

- Luulen, että sillä oli pieni vaikutus siihen. Tiesivät, että olen itsepäinen, Leviskää vastaa hymyillen.

Kipparintalo
Kipparintalo Kuva: Arkkitehtitoimisto Helander Leiviskä arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Kipparintalo
Pienoismalli Kipparin korttelista Kalasatamassa Kipparintalo Kuva: Arkkitehtitoimisto Helander Leiviskä arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

- Sinne on iskostunut käsitys, että kun on hankala tontti niin minä ratkaisen sen, Leiviskä sanoo tarkoittaen kaupunkisuunnitteluvirastoa.

- Tässä oli kiilamainen tontti, jota kukaan ei halunnut. Me käänsimme tilanteen eduksi, ja saatiin hyvä ratkaisu tähän.

Kipparintalo
Kipparintalon kärki Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Juha Leiviskä suunnitteli yhdessä Kati Murtolan kanssa keittiöveitsen muotoisen talon. Veitsen kärjesssä katutasossa on talon yhteistilat, joissa asukkaat muun muassa syövät yhdessä töiden jälkeen iltaisin. Siellä päivystää henkilökuntaa. Toisessa kerroksessa on autistien ryhmäkoti. Ja kaksi ylintä kerrosta on asuntoja.

Kipparintalo
Yhteistilan seinällä on Outi Heiskasen grafiikkaa. Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut

Vanhempien pitkä vääntö

Kipparintalo
Nimi oman kodin postilaatikossa ja oikeus päättää, kuka ovesta käy Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Kipparintalon tarina on pitkä. Se löytyy hyvin dokumentoituna 2006 perustetun asukkaiden ja heidän vanhempiensa yhdistyksen, eli Savulaisten nettisivuilta. Kaikki lähti neljän vanhemman halusta varmistaa, että heidän lapsillaan olisi aikuisena oma turvallinen koti.

- Tärkeää oli saada asunto, jonka ovessa postilaatikossa lukee asukkaan nimi, kertoo Jari Jetsonen, jonka poika Ilmari asuu Kipparintalossa.

Kipparintalo
Koti ja valoa, Leviskän suunnitelema valaisin Nakkilan seurakuntataloon 1965 Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Kipparintalo
Juha Leiviskän suunnittelema valaisin Villa Johannan kellarin saunaosastolle Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Isä oli varautunut yöpymäänkin pojan luona alkuun, jos sopeutuminen uuteen kotiin ottaisi aikansa. Ei ole ollut tarvetta. Sen sijaan enää ei ole mitenkään varmaa, että Kipparintalossa viihtyvää poikaa näkee viikonloppuna vanhempien luona illalliselle.

Kipparintalo
Koti Kipparintalossa Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä

Kalasatama on osoittautunut hyväksi ympäristöksi, josta Kipparintalolaiset pääsevät hyvien liikenneyhteyksien töihin ja menoihinsa.

- NIMBY eli not in my backyard -ilmiötä ei ole ollut. Naapurit päin vastoin tulevat juttelemaan ja kipparintalolaiset on toivotettu tervetulleiksi, kertoo Marjukka Havumäki, jonka poika Kalle asuu talossa.

Kipparintalo
Kotinsa kuningas Kalle Havumäki Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä,kalle havumäki
Kipparintalo
Kallen asunto on kiilamaisen Kipparintalon kärjessä Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Rakenna minut,Juha Leiviskä
Kipparintalo
Asukas ja suunnittelija, Juha Leiviskä ja Kalle Havumäki Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,kalle havumäki,Rakenna minut

Kapinallinen Kalasatamassa

Kipparintalo
50-luvun tyyliä vai ajaton? Kipparintalo Kuva: Arno de la Chapelle arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut
Tarkoituksena oli, että tämä olisi ajaton.

Arkkitehti kutsuu Kipparintaloa pikku häirikköksi Kalasatamassa.

- Kaavassa on määrätty tavattoman tumma tiili julkisivuun. En suostunut siihen, vaan halusin tällaisen heleän punaisen tiilen. Sitten arkkitehtitoimisto, joka suunnitteli korttelin muut talot, Anttinen Oiva, seurasi meidän perässä ja vaalensi talonsa.

Juha Leiviskä kuvailee Kipparintalon ympärille rakentuvaa Kalasatamaa nykytrendien mukaiseksi, kehuu sitä huolellisesti suunnitelluksi ja rakennetuksi. Mutta Kipparintalo poikkeaa trendeistä.

- Tämä on kummajainen tässä yhteydessä, yhtäkkiä 50-luvun talo, keskellä uutta ympäristöä.

Kipparintalossa 50-lukulaista ovat muun muassa kalteva katto ja parvekkeet, joita ei ole lasitettu.

- Tästä voi sanoa joko niin päin, että tämä ei sovellu ympäristöönsä tai ympäristö ei sovellu tähän. Tämä on pikku häirikkö, kiusankappale. Olen oikein ylpeä tästä. Tarkoituksena oli, että tämä olisi ajaton.

Kipparintalo
Taiteella peitetty rakennusvirhe. Simo Heikkilän ja Teija Isohauta: Yhden kylän patina -relifin alla kulkee vesijohto keskellä ruokailusalin seinää. Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut
Kipparintalo
Tyytyväinen arkkitehti Kipparintalo Kuva: Minna Joenniemi arkkitehtuuri (erikoisala),Juha Leiviskä,Rakenna minut

Lue lisää Juha Leiviskän syntymäpäivähaastattelusta hänen ajatuksiaan pilvenpiirtäjistä. Kalasatamassa naapuriin nousee 37-kerrokseen kurottava REDI. Yle Uutiset keräsi myös kuvakoosteen Leiviskän tunnetuimmista suunnittelutöistä. Mutta
Leiviskän perintöön voi myös tutustua pelaamalla Suomen arkkitehtuurimuseon Arkkitehtuuripeliä, jossa Leiviskän kirkko Puolivälikankaalle Ouluun on esimerkki 70-luvun arkkitehtuurista.

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.